Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus -opas Minne menet, kauppa? 8.4.2013, Helsinki Pekka Normo

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Opasluonnos 10.10.2012 Opasluonnos oli lausunnoilla syksyllä 2012. Valmis ohjeistus vuoden 2013 noin huhtikuussa Ohjeistus korvaa vuonna 2004 julkaistun Kauppa kaavoituksessa – oppaan. Sisällön rajaus jonkin verran aiempaa opasta suppeampi ja keskittyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeviin MRL:n säännöksiin sekä niiden soveltamiseen kaavoituksessa. Ohjeistuksessa käsitellään vähittäiskauppaan liittyvien selvitysten laadintaa ja vaikutusten arviointia. Opas ei ole hyvän yhdyskuntasuunnittelun yleisohjeistus. Pekka Normo YM

Vähittäiskaupan palvelut - keskusta-alueet, lähikaupat, kauppakeskukset

LÄHDE: VRK/VTJ 4/2010 Viime vuosina kasvu tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten, hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto-, asuin-, varasto- ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat ovat kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksissa.

Vähittäiskaupan ohjaus – yhteinen etu Asukas Edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut Hyvä saavutettavuus Kauppa Kannattava liiketoiminta Asema markkinoilla Kunta/maakunnan liitto Kestävä yhdyskuntakehitys Kilpailukyky, houkuttelevuus Kestävä kehitys Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Liikkumistarpeen ja liikenteen haittojen vähentäminen Keskustojen elinvoimaisuus Toimiva kilpailu Elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytykset Väljyys Joustavuus Vaihtoehtoisuus Pekka Normo YM

Kaavaprosessin vaiheet Aloitus- ja tavoitevaihe Lähtökohdat ja tavoitteet kaupan ohjaukselle Valmisteluvaihe Palveluverkkoselvitys Tavoitteellinen palveluverkko Vaikutukset palveluverkon kehitykseen Ehdotusvaihe Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut osana kaavan maankäyttöä Vaikutukset palveluverkkoon Hyväksymis- ja vahvistamisvaihe Seurantavaihevaihe Kaupan alueiden toteutuksen seuranta Pekka Normo YM

Ohjeistuksen tukimateriaali ympäristöhallinnon verkkosivuilla –esimerkkinä vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot KAIKKI RAKENNUKSET KAUPAN RAKENNUKSET KAUPAN TOIMIPAIKAT SYKEssä on yhdistetty Tilastokeskuksen yritysrekisterin vähittäiskaupan toimipaikat Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin sekä täydennetty ja korjailtu sijaintitietoja.

Kaupparakennusten työpaikkamäärä ja pohjapinta-ala KAUPAN TYÖPAIKAT KAUPAN SIJAINTIRAKENNUSPOLYGONIEN ALA Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri

Kaupan sijaintirakennusten kerrosalasumma ja 2000-luvulla rakennetut maakunnittain 9

Vähittäiskaupan liiketilojen ja päivittäistavarakauppojen saavutettavuuden tunnuslukuja (SYKE) Pekka Normo YM

Keskusta-alueet ja palvelujen saavutettavuus kauppakeskus Lähteet: Suomen ympäristökeskus/YKR-MoKa ja Urban Zone -hankkeet, pohjakartta Affecto Finland Oy Esittäjän nimi alatunnisteeseen

Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet

Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut edellyttävät arviota vähittäiskaupan kokonaismitoitustarpeesta ja sen jakautumisesta seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin ja paikallisesti merkittäviin vähittäiskaupan yksiköihin kaavan tavoitteiden mukaisesti. Pekka Normo YM

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi Pekka Normo YM

Suunnittelumääräysesimerkkejä Maakuntakaava, Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja (MRL 71 b §:n 2 mom)   Päivittäistavaran kaupan osalta on maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:ssä tarkoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja kunnassa A xxx kerrosneliömetriä ja maakunnan muissa kunnissa 2000 kerrosneliömetriä. Sellaisen vähittäiskaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa, on merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja xxx kerrosneliömetriä.

Suunnittelumääräysesimerkkejä Yleiskaava, Keskustatoimintojen alue/alakeskus Alueelle voidaan/saa sijoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisia maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään xxx kerrosneliömetriä. Pekka Normo YM

Suunnittelumääräysesimerkkejä Yleiskaava, Vähittäiskaupan suuryksiköt: Alueen toteutusta, suuryksiköiden mitoitusta, kaupan laatua ja toteutuksen ajoitusta voidaan ohjata esim. seuraavan tyyppisillä suunnittelumääräyksillä: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueen enimmäisrakennusoikeus on xxx kerrosneliömetriä. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen toteuttamisen ajoittaminen on suunniteltava siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikköä saa toteuttaa ennen kuin eritasoliittymä viereiselle moottoriväylälle on rakennettu. Pekka Normo YM

Suunnittelumääräysesimerkkejä Asemakaava, Vähittäiskaupan suuryksiköt: Maakuntakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksikkö osoitetaan asemakaavassa merkinnällä KM, liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan (tai elintarvikkeiden) myymälätiloja. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa päivittäistavaroita myyviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään xxx kerrosneliömetriä. Pekka Normo YM

MRL:n muutos 2011 Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmä Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää muutettu: paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee erityisen ohjauksen piiriin eli se sisällytetään suuryksikön määritelmään (71 a §). Ei muutosta kokorajaan; 2000 kerrosneliömetriä. Määritelmän muutokselle siirtymäaika 4 vuotta. Kaikki yli 2000 k-m2:n myymälät ovat 16.4.2015 alkaen vähittäiskaupan suuryksikköjä.

MRL:n muutos 2011 Erityiset sisältövaatimukset 1/2   Kauppaa koskevat säännökset koottu omaan lukuun 9 a. Uutena säännöksenä lakiin vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (71 b §). Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1. Suunniteltu maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisia palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. 3. Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäiset.

MRL:n muutos Erityiset sisältövaatimukset 2/2 Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella(71 b §). Velvoite koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita

Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. (HE perustelut). Tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon (opas). Koon alarajan määrittäminen tulee perustua vaikutusten arviointiin – minkä kokoisella kaupan keskittymällä, kaupan laatu huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia?

Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus: HE:n perustelut Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Lisäksi mitoituksen osoittaminen mahdollistaa sen, että alueelle sijoittuvien kaupallisten palveluiden vaikutukset voidaan arvioida riittävällä tavalla. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamiseen koskee maakuntakaavassa erityisellä merkinnällä osoitettavien vähittäiskaupan suuryksikköjen ohella soveltuvin osin myös näissä kaavoissa osoitettavia keskusta-toimintojen alueita, sillä ne mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen alueelle. Enimmäismitoituksen osoittamisen tapa riippuisi olosuhteista. Esimerkiksi suurimpien kaupunkien keskustatoimintojen alueilla ei olisi aina tarpeen osoittaa enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä, jos kaavan vaikutusten arviointi ei sitä edellytä.

MRL:n muutos Keskustan ensisijaisuus Keskusta-alueen ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana (ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu) kirjattu säännökseen (71 c §). - Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittumisessa huomioitava erityiset sisältövaatimukset (ei mm. saa haitata keskustojen palveluja merkittävästi), esimerkkinä autokauppa. - Kestävän kehityksen periaate

MRL:n muutos Keskustan ensisijaisuus , HE:n perustelut Keskustan ensisijaisuus kaupan sijoittumispaikkana käy selkeästi ilmi laista. On kaupan toimialoja, jotka ovat laadultaan sellaisia, että ne voivat perustellusta syystä sijoittua myös näiden alueiden ulkopuolelle. Nämä toimialat eivät tyypillisesti kilpaile (esim. huonekalu- ja rautakauppa) keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja niiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tonttitilan tarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. (HE perustelut) Pekka Normo YM

MRL:n muutos, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (71 d §). Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on osoitettu maakuntakaavassa erityisesti tähän tarkoitukseen (71 c §).

MRL:n muutos - Siirtymäsäännökset Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran *) kauppaan (tiva) 16.4.2015 alkaen. Siirtymäaika 4 vuotta lain voimaan tulosta. Erityisiä sisältövaatimuksia ei sovelleta maakunta- ja yleiskaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen lain voimaantullessa. *)Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta vuodelta 2000 Pekka Normo

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Siirtymäkauden aikana (ennen) 16.4.2015) Maakuntakaavoissa voidaan varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudullinen tiva- suuryksikkö km-merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, että tiva-suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m2 tiva-myymälä KM- merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Pekka Normo

Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan (tiva) piiriin kuuluvat myymälät *) 1. Moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa, venekauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa, rautakauppa, rakennustarvikekauppa, (Asumiseen liittyvä sisustus kuuluu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin) 4. Maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa 5. Kodintekniikkakauppa *)Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta vuodelta, YM 2000 Pekka Normo

Kaupan sijoitusperiaatteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet …uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/ > Maankäyttö ja rakentaminen > Maankäytön suunnittelu pekka.normo@ymparisto.fi