Elina Martikka STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Advertisements

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ
Ydinvoimaa rakennetaan lisää – miten suomalaista osaamista kehitetään
Siiri-Maria Aallos-Ståhl
Turvallisuusluvan ja luvan muutosten hakeminen Säteilyturvakeskuksesta Hakemuslomakkeet Säteilyn käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa, tuote-
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Toimijoiden roolit väitteiden hyväksymisessä ja käyttämisessä Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari , Evira, Helsinki Neuvotteleva virkamies Anne.
Place client logo here in Slide Master RI Elokuu 2009 Jorma Hakanen Lääkkeiden määrääminen ja rinnakkaislääkkeet –tutkimus.
Säteilylähteiden varastointi ja käytöstä poistaminen
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
SÄTEILYTURVAKESKUS • STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY /EKe TERVETULOA Vastaavan johtajan kuulusteluja ja pätevöittämiskoulutusta.
Miksi turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle tulee välttää?
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Euroopan unionin kansalaisuus
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Maanmittauspäivät 2011 Porissa Torstai Luentolinja 1 Kartastotehtävien strategia Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö.
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
Vastaavan johtajan säteilysuojelukoulutusta koskeva kysely vuonna 2008 Käytännön harjoittelu ja kurssikirjallisuus Terveydenhuollon säteilyn käyttö.
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Väestö Vantaan osa-alueilla
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Punaisen Ristin vaikuttamistyö Miten se näkyy senioritoiminnassa?
TULOSOHJAUKSEN JA TILIVELVOLLISUUDEN TILA Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
LAPSEN OIKEUDET.
YHDISTYSLAKI /503 Esim. patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: tai yhdistystoimintaa käsittelevien kirjojen liitteenä
H2020 avustussopimus Artiklat Sopimuskoulutus Outi Kauppinen DM#
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
KVV-maisteriohjelman HOPS-työskentely Miksi? Miten? Kuinka monelle?
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Mediaan sitoutuminen Aikakauslehdet, KMT Kuluttaja 2007.
ENPI CBC –ohjelmat Kuopio Petri Haapalainen.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI ► PUHELIN (09) ► Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
Työsuojelu Suomessa.
Iran haastaa ydinsulkusopimuksen MEP Tarja Cronberg
University of Joensuu Dept. of Computer Science P.O. Box 111 FIN Joensuu Tel fax Tietojenkäsittelytieteen.
Heuristinen arviointi Käyttöliittymäseminaari Jere Salonen.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tilinpäätös 2004.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
University of Joensuu Dept. of Computer Science P.O. Box 111 FIN Joensuu Tel fax Tietojenkäsittelytieteen.
Porin Yksikkö / Elektroniikkatuotanto Tanja Jokinen 1ELEP-1210 Elektroniikan peruskurssi ELEP-1210 ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI 5 op Kevät 2006.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Oikeus ja kamppailut 7. luento. Kamppailu Regiimien Juristien Analytiikka Grogan, Open Door, X Dodge v. Ford Lüth Yksilöiden Ensimmäinen tapaus.
Sosiaalihuoltolaki.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
YDINVOIMA. Ydinvoima on energiantuotantoa, joka perustuu raskaiden atomiytimien hajoamiseen eli fissioon. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus: - Tšernobylin.
Esityksen transkriptio:

Elina Martikka STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta Ydinmateriaalit Toimistopäällikkö Ydinaseiden leviämisen estäminen STUK 1989; tiedottaja, tutkija, tarkastaja, toimistopäällikkö FK 1988 Jyväskylän yo; ydinfysiikka ja sovellettu säteilyfysiikka 18.11.2006 Elina Martikka

STUK - Säteilyturvakeskus Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 18.11.2006 Elina Martikka

Kolme toiminta-aluetta Valvova viranomainen ydinvoiman käyttö ydinjätteet ja -materiaalit säteilyn käyttö Tutkimuslaitos säteilyn mittausmenetelmät säteily ympäristössä säteilysuojelu säteilyn biologiset vaikutukset Asiantuntijalaitos valmius säteilyonnettomuuksien varalle koulutus ja viestintä palvelut 18.11.2006 Elina Martikka

Yhteistyö ministeriöiden ja muiden viranomaisten kanssa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - säteilyn käytön valvonnan yleisjohto STUK – SÄTEILYTURVAKESKUS - riippumaton viranomainen ja tutkimuslaitos KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - ydinenergian käytön valvonnan johto Ympäristöministeriö Puolustusministeriö Liikenneministeriö Maa- ja metsä- talousministeriö Ilmatieteen laitos Tulli Elintarvikevirasto Valtion teknillinen tutkimuskeskus ULKOASIAIN- MINISTERIÖ - Suomen lähialueiden ydinturvallisuus ydinaseiden leviä- misen estäminen SISÄASIAINMINISTERIÖ - väestönsuojelutoimien johto poikkeustilanteissa - suojaaminen vahingonteoilta 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytykset Energia - turvallisuus - terveys seminaari 18.11.2006 Elina Martikka, STUK e-mail: elina.martikka@stuk.fi tel. +358 9 7598 8373

Sisältö Ydinenergian käyttö Suomessa Ydinmateriaalit ja ydinaseiden leviämisen estäminen Ydinkoekielto Summa summarum 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinenergian käytön perusta YEL 1 § Ydinenergian käytön pitämiseksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinenergian käyttö on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallista eikä edistä ydinaseiden leviämistä, säädetään tässä laissa ydinenergian käytön yleisistä periaatteista, ydinjätehuollon toteuttamisesta, ydinenergian käytön luvanvaraisuudesta ja valvonnasta sekä toimivaltaisista viranomaisista. 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinenergian käyttö YEL 2§ ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttö, kaivos- ja rikastustoiminta, jossa tuotetaan uraania ja toriumia, ydinaineiden ja jätteiden hallussapito, valmistus, tuottaminen, luovutus, käsittely, käyttäminen, varastointi, kuljetus, vienti ja tuonti, ydinalan sopimusten tekeminen ja toteuttaminen, laitteiden ja laitteistojen hallussapito, valmistus, luovutus, vienti ja tuonti, tietoaineiston hallussapito, vienti ja tuonti, tutkimus- ja kehitystoiminta, joka liittyy ydinpolttoainekiertoon. 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinenergia Suomessa Noin 26 % energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimalaitokset: Loviisa (2 x VVER-440, 510 MW) Olkiluoto ( 2 x BWR, 870 MW) Olkiluoto 3 (EPR 1600 MW rakenteilla). Loppusijoituslaitos Valtioneuvoston periaatepäätös (Decision in Principle) 2001. Maanalaisen tutkimustilan ”Onkalon” louhinta alkoi 2004. Loppusijoituslaitos rakennetaan 500 metrin syvyyteen. Suunniteltu toiminta alkaa 2020. 18.11.2006 Elina Martikka

Muita ydinenergian käyttäjiä Ydinaineita käyttäviä ja hallussapitäviä VTT Prosessit/FiR-1 tutkimusreaktori Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio STUK OMG Kokkola Chemicals Tutkimuslaitoksia tietoaineistot, tutkimushankkeet Valmistuslaitoksia laitteet, laitteistot Kaivokset, polttoaineen valmistuslaitokset, rikastus- ja konversiolaitokset sekä jälleenkäsittely. Suomessa ei ole. 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinmateriaalivalvonta eli safeguards Ydinmateriaalivalvonnalla varmistutaan siitä, ettei ydinmateriaaleja tuoteta, käytetä tai siirretä ydinaseiden valmistamiseen. Ydinmateriaalivalvonnan kansainvälinen perusta on ydinsulkusopimus, jonka noudattamista valvoo IAEA. EU:n alueella ydinmateriaalien käyttöä ja hankintaa valvoo komission safeguards-osasto. Valvonnan perusta on Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus, Euratom Treaty. Valtioilla on jakamaton vastuu siitä, ettei sen alueella harjoiteta ydinsulkusopimuksen vastaista toimintaa. Ydinmateriaalivalvonta on ydinenergian rauhanomaisen käytön edellytys. 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinaine ja ydinmateriaali Lähtöaine (source material) luonnon uraani köyhdytetty uraani torium Erityinen halkeamiskelpoinen aine plutonium -239 uraani -233 uraani -235 Ydinmateriaali laitteet, laitteistot, tietoaineistot jne em. lähtöaine ja erityinen halkeamiskelpoinen aine 18.11.2006 Elina Martikka

Hiroshima ja Nagasaki 18.11.2006 Elina Martikka

Hiroshima ja Nagasaki Hiroshima Nagasaki Yli 100 000 ihmistä kuoli 6. elokuuta 1945 uraanipommi ”Little Boy” 15 kilotonnia Nagasaki 9. elokuuta 1945 plutoniumpommi ”Fat Man” 22 kilotonnia Yli 100 000 ihmistä kuoli välittömästi. 18.11.2006 Elina Martikka

IAEA:n perustaminen Ydinaseiden aikakausi alkoi toisesta maailmansodasta. IAEA perustettiin 1957, ja sen tavoitteeksi kirjattiin: pyrkimys nopeuttaa ja laajentaa atomienergian käyttöä rauhan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kaikkialla maailmassa sekä varmistua, ettei sen antamaa apua tai sen pyynnöstä tai sen johdolla tai valvonnassa annettua apua käytetä edistämään sotilaallisia tarkoituksia. IAEA:lle annettiin valtuudet valvontajärjestelmän kehittämiseen ja valvonnan suorittamiseen. 18.11.2006 Elina Martikka

IAEA HQ, Vienna 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinsulkusopimus Tarkoituksena estää ydinasevaltioiden lukumäärän lisääntyminen. Tarjota ydinaseettomille maille mahdollisuus päästä osalliseksi ydinvoiman käytön kehityksestä ja eduista. NPT:n jäsenenä 188 maata. (NPT Review Conferenssi New Yorkissa toukokuussa 2005) Ydinaseettomat valtiot sitoutuvat siihen, etteivät ne ota vastaan, hanki tai muuten valmista ydinaseita tai muita ydinräjähteitä. Ydinasevaltiot sitoutuvat siihen, etteivät ne luovuta ydinaseita tai muita räjähteitä ydinaseettomien valtioiden suoraan tai epäsuoraan hallintaan eivätkä avusta niitä sellaisten hankkimisessa. 18.11.2006 Elina Martikka

Suomi ja ydinsulku Suomi IAEA:n jäsenvaltio jo vuonna 1958. Suomi talletti ydinsulkusopimuksen ratifioimisasiakirjat 5.2.1969, ja sopimus astui voimaan 5.3.1970. Suomi oli luopunut ydinaseen hankinnasta jo 1947 Pariisin rauhansopimuksessa. Suomi neuvotteli ja allekirjoitti ensimmäisenä valtiona maailmassa valvontasopimuksen IAEA:n kanssa 11.6.1971. Näiden neuvottelujen kautta vahvistettiin IAEA:n valvontajärjestelmä, Safeguards Agreement INFCIRC/153. Nyt voimassa INFCIRC/193, joka on IAEA:n, Euroopan atomienergiayhteisön ja EU:n ydinaseettomien jäsenvaltioiden välinen valvontasopimus. Valvontasopimus astui voimaan 9.2.1972. Viranomaiset Suomessa: UM, KTM, STUK. 18.11.2006 Elina Martikka

Valvontasopimus Niin kauan kuin kaiken ydinmateriaalin todetaan olevan rauhanomaisessa käytössä, voidaan luottaa siihen, ettei sitä voida salaa käyttää ydinaseiden valmistamiseen. Ilmoitusvelvollisuus kaikesta valvonnan alaisesta ydinmateriaalista. IAEA:lla tarkastusoikeus valtion ilmoittamiin ydinmateriaalin säilytyspaikkoihin. 18.11.2006 Elina Martikka

Valvontasopimus INFCIRC/193 Suomi liittyi IAEA:n, Euroopan atomienergiayhteisön ja EU:n ydinaseettomien jäsenmaiden väliseen valvontasopimukseen vuonna 1995 (liittyessään EU:iin). Sopimuksen yhteydessä pyrittiin järjestämään käytännön yhteistyö Euratomin ja IAEA:n välillä. Euratomin tehtävänä olisi tietojen kerääminen ja niiden alustava tarkastaminen ja analysointi. IAEA:n tehtävänä olisi yhteisön valvontajärjestelmästä saatujen tietojen tarkastaminen. Sopimuksen voimassa ollessa valvonnan kokonaismäärä Suomessa on lisääntynyt. 18.11.2006 Elina Martikka

Euroopan atomienergiayhteistö EURATOM Toisen maailman sodan jälkeen haluttiin varmistaa, että uraania riittäisi kaikille Euratom-sopimukseen liittyville maille. Toisaalta haluttiin myös varmistaa, ettei hankittua uraania käytettäisi muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. Huoli myös ydinaseiden leviämisestä: Saksa oli luopunut oikeudestaan hankkia ydinaseita. Ranska puolestaan kieltäytyi luopumasta oikeudestaan kehittää ydinaseita. Euratomille ei asetettu ydinaseiden leviämisen estämiseen liittyvää päämäärää. 18.11.2006 Elina Martikka

Euratomin valvontajärjestelmä Perustamissopimus vuodelta 1957 antaa Euratomille laajat oikeudet säännellä ydinmateriaalin käyttöä, hankintaa ja valvontaa yhteisön alueella. Perustamissopimuksen 86 artiklan mukaan: “Erityiset halkeamiskelpoiset aineet ovat yhteisön omaisuutta”. Euratomin valvontajärjestelmä perustuu Euratomin perustamissopimuksen 7. lukuun ja komission asetukseen. 18.11.2006 Elina Martikka

STUKin tehtävä YEA 118 § STUK ylläpitää ydinmateriaalien valvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on huolehtia ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta sekä ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin liittyvästä valvonnasta. 18.11.2006 Elina Martikka

STUKin käytännön valvontatoimet Tarkastukset Määräajoin, järjestelmän tarkastukset, inventaarit, kv. siirrot Ainetta rikkomattomat mittaukset (NDA) GBUV (gamma burn up verfification), FORK ja SFAT (spent fuel attribute tester ), Tomografia kehitteillä Ydinmateriaalivalvonnasta huolehtivien henkilöiden hyväksymiset IAEA:n ja Euratomin tarkastajien hyväksymiset STUK osallistuu aina IAEA:n ja Euratomin tekemille tarkastuksille Suomessa (YEL 63§). Lisäksi: Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön, kokouksiin jne Bilateraaliyhteistyö mm. Venäjän ja Ruotsin kanssa Suomen safeguards-tuki IAEA:lle vuodesta 1988 (teknologia, IAEA:n tarkastajien koulutus jne) 18.11.2006 Elina Martikka

Uraanipelletti 18.11.2006 Elina Martikka

Tarkastukset 18.11.2006 Elina Martikka

Uraani- ja plutonium määrät 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinjätteen loppusijoitus 18.11.2006 Elina Martikka

Maailma muuttui... Valvonnan perusajatus 1990-luvulle saakka oli: Kun kaikki rauhanomainen materiaali on valvonnassa, valvonnan ulkopuolelle ei voi jäädä niin paljoa materiaalia, että sen varaan voisi rakentaa kokonaisen salaisen ydinaseohjelman. IAEA:n valvonnan tehokkuus ja taajuus ja ajankohdat oli suunniteltu siten, että vaikka ydinaseohjelmaan tarvittavat laitokset olisivat olemassa, IAEA olisi havainnut niiden tarvitseman materiaalin ottamiset valvonnan alaisista laitoksista. Toisaalta on jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia omalta osaltaan siitä, että ydinaseohjelman tarvitsemat materiaalit ja laitteet pysyvät valvonnassa. Irakin tapaus 1990-alussa osoitti, että IAEA:n valvontajärjestelmää on vahvistettava. 18.11.2006 Elina Martikka

Valvontasopimukset vahvistaminen - Lisäpöytäkirja Uuden valvontajärjestelmän ydin on kerätä tietoja huomattavasti enemmän ja laajemmalta alueelta, tehdä täydentäviä tarkastuksia ja muodostaa koko maata koskevat johtopäätökset. IAEA kerää tietoja Maalta itseltään; Lisäpöytäkirjan mukaiset deklaraatiot Avoimista lähteistä; satelliitit, tieteelliset ja muut julkaisut, sähköiset mediat ja erilaiset kontaktit sekä ympäristön radioaktiivisten aineiden monitorointi. IAEA:lla laajat pääsyoikeudet lyhyellä varoitusajalla mihin tahansa paikkaan valtion määrittelemällä laitosalueella. IAEA:n valvontasopimus ja sen Lisäpöytäkirjan suhde: Jos määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan Lisäpöytäkirjan määräyksiä. 18.11.2006 Elina Martikka

Lisäpöytäkirjan mukaiset valtion deklaraatiot Ydinpolttoainekiertoon liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Ei koske perustutkimusta. Laitosalueen kartta ja kuvaus jokaisesta rakennuksesta laitosalueella. Mm. zirkoniumputkien, raskaan veden, deuteriumin, reaktorin säätösauvojen, käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin tai kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden, grafiitin ja sentrifugiputkien valmistus ja kokoaminen. Tiedot uraanikaivoksista sekä uraani- ja torium-malmien rikastuslaitoksista. Tiedot sellaisten laitteiden ja muiden aineiden kuin uraanin, plutoniumin ja toriumin maasta vienneistä. Tiedot maahan tuonneista koskien mm. seuraavia: reaktorit ja niiden osat, polttoaineen latauskoneet, säätösauvat, deuterium, raskasvesi, grafiitti, jälleenkäsittelylaitokset ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet, polttoaineen valmistuslaitokset, uraanin rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja laitteet. Polttoainekiertoa koskevat 10-vuotissuunnitelmat, mukaan lukien tutkimus ja kehitystoiminta. 18.11.2006 Elina Martikka

Lisäpöytäkirjan voimaantuloprosessi IAEA:n hallintoneuvosto hyväksyi mallilisäpöytäkirjan 1997. EU-maat allekirjoittavat lisäpöytäkirjan 22.9.1998. Ydinenergialain ja -asetuksen muutos 1999-2000. Suomen ratifiointi 8.8.2000. Voimaan EU:ssa yhtä aikaa 30.4.2004. IAEA:n ensimmäinen täydentävä tarkastuskäynti EU:n alueella Suomeen 21.12.2004. Voimassa: 77 (2005: 65) jäsenvaltiossa Allekirjoittanut ja/tai hyväksynyt: 37 valtiota 18.11.2006 Elina Martikka

Vientivalvonnan kansainväliset ja EU-velvoitteet NPT IAEA:n valvontasopimus (INFCIRC/193) ja Lisäpöytäkirja (INFCIRC/ 540) Zangger-komitea INFCIRC/209, 1974 Nuclear Suppliers Group (NSG) INFCIRC/254, Part 1, (London Club) 1978 INFCIRC/254, Part 2, (Dual Use Regime, DUR) 1992 Neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2000 ja sen muutos (EY) N:o 2889/2000 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinsulkuvalvonta Suomessa Ydinaseiden leviämisen estäminen Täydellinen ydinkoekielto 18.11.2006 Elina Martikka

Ydinkoekielto - Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT Sopimus avattiin allekirjoitettavaksi 24.9.1996. Suomi ratifioi sopimuksen 15.1.1999. Viranomaiset Suomessa: UM ja STUK (NDC). 176 maata allekirjoittanut. 137 maata ratifioinut, 74 ratifioimatta. Ydinkoekieltosopimus tulee voimaan, kun kaikki 44 ydinteknologiaa käyttävää maata ovat mukana. Näistä 41 on allekirjoittanut ja 34 ratifioinut. Kolme puuttuvaa allekirjoitusta ovat: Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. 18.11.2006 Elina Martikka

Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT 18.11.2006 Elina Martikka

Rajavalvonta 18.11.2006 Elina Martikka

Säteilyvalvonta rajoilla 18.11.2006 Elina Martikka

Rajavalvonnan tapauksia 1999 Contaminated railway wagon carrying timber. 1,2 µSv/h. Steel scrap wagon. 1,5 µSv/h. Contaminated railway wagon carrying timber. 4,1µSv/h. Steel scrap wagon. 11,3 µSv/h. Contaminated railway wagon carrying timber. 12 µSv/h. Steel scrap wagon. 63,7 µSv/h. Steel scrap trailer. 7 µSv/h. Stainless steel scrap wagon. 0,7-1,1 µSv/h. *) Steel scrap wagon. 1,1 µSv/h. 2000 Railway wagon, stainless steel. 1,5 µSv/h *) Lorry, stainless steel. 1,0 µSv/h *) Contaminated railway wagon carrying timber. 1,4 µSv/h. Lorry, stainless steel. 1,5 µSv/h *) Contaminated railway wagon carrying timber. 2,5 µSv/h. *) When the shipment has passed the border control, it cannot be later on returned according to the agreement between the Finnish and Russian Customs. Illicit trafficking case 1993; Cf-252 Vuosina 2001-2005 ei yhtään tapausta! 18.11.2006 Elina Martikka

Koulutus Tulli Baltian maat Venäjä Ukraina ... 18.11.2006 Elina Martikka

Summa summarum IAEA:n valvonnan (kustannustehokkaan) mahdollistaminen Suomessa, vrt. Iran ja P-Korea. EU: valvoo toiminnanharjoittajia ja on yhteistyökumppani Terrorismin torjunta: ydinmateriaalivalvonta integraalinen osa Loppusijoitus ja ydinjätteet: pitkän aikavälin suunnitelma (forever) Suomella ja Ruotsilla merkittävä rooli Monikansalliset polttoainekierron järjestelyt: ? Aseriisunta; luottamuksen rakentaminen ja ydinasemateriaalin siirtäminen siviilikäyttöön. *** Yhteistyö, verkottuminen Turvallisuuskulttuuri! 18.11.2006 Elina Martikka