PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ

Esitys aiheesta: "PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ"— Esityksen transkriptio:

1 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ
S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2013 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

2 Sisältö Voimajohdot Kiinteistömuuntamot Kodin sähkölaitteiden kentät
Langaton lataus ja tehon siirto Hybridiautot Sähköjunat Induktiokuumentimet Sähköhitsaus Valokaariuunit Elektrolyysitasasuuntaajat Tuotesuojaportit ja metallinpaljastimet Magneettikuvaus /LP

3 Suomen sähkönsiirto- ja sähkönjakelujärjestelmä
sähkönsiirron kantaverkon muodostavat 400 kV, 220 kV ja tärkeimmät 110 kV voimajohdot alueverkon muodostavat loput 110 kV voimajohdot sähköasemilla voimajohtojen jännite muunnetaan keskijännitteiseen jakeluverkkoon sopivaksi (yleensä 20 kV) jakelumuuntamossa keskijännite muunnetaan tavalliselle sähkönkäyttäjälle 400 V pienjännitteeksi voimajohtoja noin km sähköasemia noin 100 kpl keskijännitejohtoja noin km, josta maakaapelia noin km jakelumuuntamoita noin (2001), joista rakennuksissa noin (ns. kiinteistömuuntamoita) /LP

4 Voimajohdot ”Tannenbaum” 400 kV ”Portaali” 110 kV /LP

5 Voimajohdon sähkökentän laskeminen (1/2)
Sähkökentän laskemiseksi on ensin laskettava johtimien (viiva)varaukset q1, q2 ja q3 Oletetaan, että q1+q2+q3=0 ja että ukkosjohtimien varaukset q4 ja q5 << vaihejohtimien varaukset Varaukset lasketaan Maxwellin potentiaalikertoimilla P hetkellisistä jännitteistä u (x2,y2) (x3,y3) (x1,y1) rm /LP

6 Voimajohdon sähkökentän laskeminen (2/2)
Potentiaalikerroinmatriisin diagonaalielementit lasketaan kaavasta ja muut elementit kaavasta x- ja y-suuntaiset sähkökentän komponentit saadaan summaamalla kolmen johtimen aiheuttamat sähkökentät ym = johtimen korkeus maasta rm = tarkastelupisteen etäisyys johtimesta /LP

7 Laskettuja sähkökentän voimakkuuksia erityyppisten voimajohtojen läheisyydessä
metrin korkeudella maan pinnasta Ympäristö vaikuttaa sähkökentän voimakkuuteen. Merkittäviä sähkökenttiä on vain voimajohtojen alla ja sähköasemilla. /LP

8 Voimajohdon magneettikentän laskeminen
yksittäisen johtimen magneettikenttä lasketaan Amperen laista B=0I/(2r) kolmen johtimen aiheuttama x-suuntainen B ja y-suuntainen B (x3,y3) (x2,y2) (x1,y1) oletetaan, että Ī1+ Ī2+ Ī3=0 ja että ukkosjohtimien virrat I4 ja I5 << vaihejohtimien virrat /LP

9 Laskettuja magneettivuon tiheyksiä erityyppisten voimajohtojen läheisyydessä
Laskettu metrin korkeudella maan pinnasta kuormitusvirralla A. Magneettivuon tiheys 0,4 µT ei todennäköisesti ylity yli 100 m etäisyydellä 400 kV voimajohdosta tai yli 40 m etäisyydellä 110 kV voimajohdosta. /LP

10 Mitattujen ja laskettujen sähkö- ja magneettikenttien vertailua ja yhteenveto 400 kV voimajohdoista
/LP

11 Kiinteistömuuntamot rakennukseen sijoitettu 20/0,4 kV jakelumuuntamo voi aiheuttaa yläpuolellaan sijaitseviin työ- ja asuintiloihin tavallista suuremman magneettikentän magneettivuon tiheys voi olla yläpuolisen huoneen lattiatasolla yli 100 T kiinteistömuuntamo on voimakkain 50 Hz magneettikentän lähde, jolle asuinympäristössä voi altistua magneettikentän lähteenä on muuntajan ja pienjännitekeskuksen välinen kolmivaihekaapeli tai -kiskosilta, jossa kulkee A virtoja kaapelit ja kiskot yleensä lähellä muuntamotilan kattoa /LP

12 Kiinteistömuuntajien lähellä olevien tilojen 50 Hz magneettikenttien suurimmat mitatut arvot ja keskiarvoja. Yliaaltoja ei ole huomioitu. (Korpinen 2000) /LP

13 Kiinteistömuuntamoiden magneettikenttien vaimentaminen työ- ja asuintiloissa
pienjännitesillan siirtäminen katosta lattialle kiskojen muuntaminen kaapeleiksi muuntajan vaihtaminen kahteen pienempään rakennuksen harhavirtojen vähentäminen viisijohdinjärjestelmällä kiskojen ja kaapelien ympäröinti alumiinikotelolla /LP

14 Työntekijöiden altistuminen pienjännitekeskusten magneettikentille
altistumista tutkittiin mittauksilla ja numeerisilla malleilla tehdyillä tietokonelaskelmilla TEKESin ja sähköverkkoyhtiöiden rahoittamassa MF Safety -projektissa STUKin osuutena olivat dosimetriset laskelmat mittausten perusteella työntekijöiden viitearvo (500 T taajuudella 50 Hz mukaan lukien harmoniset) voi ylittyä ainakin jossakin kehon osassa laskelmien mukaan työntekijöiden altistumisen perusrajoitus (10 mA/m2 tehollisena virrantiheytenä taajuudella 50 Hz mukaan lukien harmoniset) ei ylity laskelmiin liittyy epävarmuuksia, mm. miten määritetään virrantiheyden keskiarvo 1 cm2 poikkipinta-alalta /LP

15 Kodin sähkölaitteiden aiheuttamat kentät
kodin sähkölaitteet voivat aiheuttaa hyvin suuren magneettikentän alle 30 cm etäisyydellä laitteista alle 30 cm etäisyydellä mitattu kenttä ei kuitenkaan kuvaa todellista altistumista, vaan pitäisi määrittää lähellä olevan laitteen aiheuttama virrantiheys kehossa (etenkin keskushermostossa) ja verrata sitä altistumisen perusrajaan asuntojen taustamagneettikentän taso < 0,1 T asuntojen taustasähkökentän taso < 100 V/m /LP

16 Kodeissa mitattuja taustamagneettikenttien tasoja
/LP

17 Magneettivuon tiheyksiä eri etäisyyksillä kodin sähkölaitteista
/LP

18 Induktioliedet Lieden levy synnyttää kymmenien kilohertsien taajuuksilla voimakkaan magneettikentän, joka lämmittää ferromagneettisen keittoastian pohjan. Lieden etupuolelle syntyy magneettikenttä, jonka vuontiheys ylittää hieman väestön altistumisrajan, kun käytetään etummaisia levyjä ja liian pieni keittoastia jättää levyn etureunan tyhjäksi. Tällaisesta altistumisesta ei ole todettu olevan terveydellistä haittaa. Altistumista voi vähentää käyttämällä oikeankokoisia (keittolevyn peittäviä) keittoastioita ja oleskelemalla vähintään 30 cm etäisyydellä lieden etureunasta. Useimmat sydämentahdistinmallit eivät näytä häiriintyvän induktiolieden läheisyydessä. Sydämentahdistinpotilaan on hyvä keskustella tahdistimen asentaneen lääkärin kanssa ennen induktiolieden käyttöönottoa. /LP

19 GSM-puhelimen aiheuttama pientaajuinen magneettikenttä
GSM-toimintamuodossa puhelin lähettää radioaaltoja 577 s pituisina pulsseina 4,6 ms aikavälein GSM-toimintamuodossa puhelin ottaa akusta virtaa vastaavanlaisina tasavirtapulsseina, mikä aiheuttaa laajakaistaisen pientaajuisen magneettikentän Puhelimen lähellä pientaajuisen magneettikentän väestöä koskevat viitearvot magneettivuon tiheyden huippuarvona ylittyvät. Yksinkertaistetulla laskentamallilla ja tarkemmilla numeerisilla malleilla tehdyt tietokonelaskelmat osoittivat, että altistuminen on paljon alhaisempi kuin virrantiheyden huippuarvona määritetty altistumisen perusrajoitus. /LP

20 Altistuminen plasmapallon pientaajuiselle sähkökentälle
Plasmapalloa käytetään viihde- ja koulutustarkoituksessa tiedemuseoissa ja oppilaitoksissa sekä kotona Työterveyslaitoksen ja STUKin tutkimuksessa käytettiin tavallista plasmapalloa, joka ostettiin internet-kaupasta Sähkökentän voimakkuuden väestölle suositeltava enimmäisarvo ylittyi noin 1,3 metrin etäisyydellä pallosta Kosketusvirta ylitti selvästi väestölle suositeltavan enimmäisarvon Pallon koskettamisesta ei liene terveydellistä haittaa, mutta voi tuntua epämiellyttävältä ja jopa kivuliaalta. Kihelmöivä tunne sormenpäissä voi jatkua tuntikausia koskettelun jälkeen. Joidenkin tiedemuseoiden suuret plasmapallot on ympäröity Faradayn häkillä katsojien sähkökenttäaltistumisen vähentämiseksi. /LP

21 Langaton lataus ja tehonsiirto
Pienitehoisten langattomien latauslaitteiden (matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden ja sähköhammasharjojen lataus) magneettikentät ovat 20 cm etäisyydellä selvästi alle väestön altistumisrajojen. Käyttöön ei liity säteilyriskejä. Suuren tehon siirto langattomasti sisältää säteilyriskejä Sähköauton akkujen latauksessa laitteiston läheisyydessä voi olla altistumisrajat ylittäviä SM-kenttiä. Altistumista voidaan vähentää rajoittamalla oleskelua latauslaitteiden läheisyydessä. /LP

22 Hybridiautojen magneettikentät
Hybridi- ja sähköautojen magneettikentän mittaustuloksia on vähän. Hybridiauton istuimilta mitatut pientaajuisen (5 – 2000 Hz) magneettikentän vuontiheydet keskiarvoina kehon alueelta 0,03 – 4 µT. Etuistuimen jalkatilasta on mitattu suurimmaksi vuontiheydeksi 14 µT. Väestön altistumisen suositellut enimmäisarvot magneettivuon tiheyksinä 1600 µT taajuudella 5 Hz 625 µT taajuudella 8 Hz 6,25 µT taajuuksilla 8 – 2000 Hz Koko kehon keskiarvona väestön altistumisraja ei ylity Jaloissa voi magneettivuon tiheys paikallisesti ylittyä, mutta altistumisen perusrajoitus virrantiheytenä ei todennäköisesti ylity. Ei tunnettuja riskejä. Lisämittauksia tarvitaan. /LP

23 Sähköveturissa mitattuja magneettivuon tiheyksiä
/LP

24 Sähkömoottorijunissa (Sm-1 ja Sm-2) ajotilanteessa mitattuja magneettivuon tiheyksiä
/LP

25 Sähköveturijunien matkustaja- ja aggregaattivaunuissa ajotilanteessa mitattuja magneettivuon tiheyksiä /LP

26 Eri ammattiryhmien altistuminen magneettikentille
/LP

27 Magneettikentät asemalaitureilla ja -halleissa
asemalaiturilla magneettivuon tiheys T junan ohitushetkellä muina aikoina 0,2 - 0,9 T ajolankojen yläpuolella sijaitsevassa asemahallissa magneettivuon tiheys 0,2 - 0,8 T ilman sähkövetureita ajolankojen yläpuolella sijaitsevassa asemahallissa magneettivuon tiheys 2,0 - 4,2 T sähkömoottorijunan liikkeelle lähtiessä 4,8 - 6,3 T sähköveturin liikkeelle lähtiessä /LP

28 Induktiokuumentimet ja -uunit
toimivat taajuusalueella 50 Hz - 3 MHz suurimmat tehot megawatteja käyttökohteita metallin sulattaminen teräksen karkaisu juottaminen esi- ja jälkilämmitys hitsauksen yhteydessä liimaliitoksen kuumennus metallipintojen muovitus muovattavien materiaalien lämmitys /LP

29 Induktiokuumentimen periaate
teholähde syöttää virtaa induktiosilmuk-kaan, jonka sisälle syntyy voimakas magneettikenttä magneettikenttä indusoi pyörrevirtoja silmukan sisälle asetettuun metallikappaleeseen, joka kuumenee nopeasti pintaosien lämmittäminen korkeilla taajuuksilla /LP

30 Altistuminen induktiokuumentimien magneettikentille
voimakkaimpia teollisuudessa esiintyviä pientaajuisia magneettikenttiä 50 Hz laitteistolla 5 mT ylittyy 20 cm etäisyydellä ja 100 T monen metrin etäisyydellä laitteesta 10 kHz laitteistolla magneettivuon tiheys T metrin etäisyydellä taajuudella 50 Hz direktiivin 2013/35/EU työntekijöiden matala toimenpidetaso1000 T voi ylittyä alle puolen metrin etäisyydellä, mutta korkea toimenpidetaso 6000 T ei ylity yli 20 cm etäisyydellä taajuudella 10 kHz työntekijöiden toimenpidetaso100 T voi ylittyä alle metrin etäisyydellä /LP

31 Sähköhitsaus MIG-, MAG-, TIG- ja PAW-kaarihitsaus pistehitsaus
sähkökaarihitsauksessa käytetään tasa- tai vaihtovirtaa virrat tyypillisesti 50 – 1000 A taajuudella 50 Hz /LP

32 Altistuminen pientaajuiselle magneettikentälle sähköhitsauksessa
kaapeleissa kulkevien suurten virtojen aiheuttamat magneettivuon tiheydet voivat olla 2 mT kaapelien pinnalla hitsaajan käsissä 1- 2 mT hitsaajan kehossa T altistuminen suurinta silloin, kun kaapeli koskettaa hitsaajaa tai on kiertyneenä hitsaajan ympärille hitsausvirrassa 50 Hz lisäksi harmonisia ja muita taajuuksia /LP

33 Altistumisen vähentäminen pientaajuiselle magneettikentälle sähköhitsauksessa
kaapelit pidetään yhdessä kaapelit järjestetään kehon toiselle puolelle kohtisuoraan pois päin kehosta teholähde ja kaapelit pidetään mahdollisimman kaukana kehosta ja päästä työpidike yhdistetään työstettävään kappaleeseen mahdollisimman lähelle hitsauskohtaa /LP

34 Valokaariuunit käytetään suurten raakametallimäärien sulattamiseen tai teräksen valmistamiseen voivat sulattaa tonnia metallia 90 minuutissa tehot muutamasta megawatista sataan megawattiin sulatus grafiittielektrodien ja metallin välille syntyvällä valokaarella suurimmat magneettivuon tiheydet elektrodeja syöttävien kaapelien läheisyydessä, jossa työntekijöiden matala toimenpidetaso (1000 T, 50 Hz) voi ylittyä /LP

35 Valokaariuunin rakennekaavio
/LP

36 Magneettivuontiheyksiä valokaariuunin läheisyydessä
17 MW 50 MW direktiivi 2013/35/EU taajuudella 50 Hz: matala toimenpidetaso µT korkea toimenpidetaso µT raajoille µT /LP

37 Elektrolyysilaitoksen tasasuuntaaja
VIRTAKISKOT TYRISTORIKATKOJAT, 12 kpl Suuret virrat (kymmeniä kA), hyvin säröytyneet magneettikentät virtakiskojen läheisyydessä Työntekijöiden matala toimenpidetaso ylittyy jopa kaksinkertaisesti virtakiskojen läheisyydessä /LP

38 Tuotesuojaportit ja metallinpaljastimet
/LP

39 Eri EAS-teknologioita (ICNIRP 2003) (EAS = Electronical Article Surveillance)
/LP

40 Tuotesuojaportin toimintaperiaate
’Tägi’ Deaktivaattori Lähetyskela /LP

41 Tuotesuojaporttien magneettikenttien aaltomuotoja
/LP

42 Tyypillisiä mitattuja magneettivuon tiheyksien arvoja pientaajuusalueella (alle 100 kHz) toimivien tuotesuojaporttien sisällä Työntekijöiden viitearvot vuoden 1998 ICNIRP-ohjearvojen mukaiset, direktiivissä 2013/35/EU korkeammat viitearvot /LP

43 Tuotesuojaporttien magneettivuon tiheyksiä
Eskelinen, Toivonen, Juutilainen, Jokela: Occupational exposure to magnetic fields from EAS devices, 2001. Porttityyppi Magneettivuon tiheys (µT, painotettu huippuarvo) ulkopuolella työntekijän istuin portin sisäpuolella, keskellä portin sisäpuolella, 20 cm kelasta SM 0,2-4 13-21 16-30 SM 2-3 10-28 14-79 SM 0,8-1 9-29 7-30 SM 0,4-0,5 33-38 28-29 AM 0,4-1 4-18 2-52 AM 0,2-0,3 19 138 AM 0,2-0,3 10-20 31-189 /LP

44 Magneettivuontiheyden jakauma tuotesuojaportin keskellä
/LP

45 Magneettivuon tiheys tuotesuojaportissa
Etäisyys keskilinjasta (cm) Etäisyys portista (cm) /LP

46 Metallinpaljastimien magneettikenttien aaltomuotoja
/LP

47 Metallinpaljastinporttien sisällä mitattuja magneettivuon tiheyksiä
Työntekijöiden viitearvot vuoden 1998 ICNIRP-ohjearvojen mukaiset, direktiivissä on 2013/35/EU korkeammat toimenpidetasot /LP

48 Yhteenveto altistumisesta tuotesuoja- ja metallinpaljastinporttien magneettikentille
Työntekijöiden altistumisen viitearvot ylittyvät yleisesti varashälytinporttien sisällä. Työntekijöiden altistumisen perusrajoitukset eivät ylity. Väestön altistumisen perusrajoitukset voivat ylittyä varsinkin lapsen altistuessa. Deaktivaattori aiheuttaa suuren altistuksen käteen, mutta pienen altistuksen koko keholle. Kassanhoitajan altistuminen on vähäistä portin ulkopuolella. Satunnainen työntekijöiden viitearvojen ylitys on mahdollista portin läpi mentäessä. Metallinpaljastinporttien aiheuttama magneettikenttäaltistus on yhtä suurta tai hieman alhaisempi kuin varashälytinporttien. Vaikka altistumisrajoja ei ylitetä, aktiiviset lääketieteelliset implantit (mm. sydämentahdistimet) voivat häiriintyä. /LP

49 RFID sovelluksiin yleisimmin Euroopassa käytettäviä taajuusalueita
/LP

50 Magneettivuon tiheyden suhde viitearvoihin RFID-laitteiden ympärillä
Altistumisen viitearvot (kentänvoimakkuudet) voivat ylittyä alle puolen metrin etäisyydellä laitteista. Todellinen altistuminen on satunnaista ja jää alle altistumisrajojen. /LP

51 Magneettikuvauslaitteiden toimintaperiaate
lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla saadaan kehosta tai sen osista kaksiulotteisia leikekuvia ja kolmeulotteisia kuvia perustuu protonien ydinmagneettisiin ominaisuuksiin: ytimen magneettikenttä kiertää magneettikentän suuntavektorin ympäri (presessio) presessiotaajuus f riippuu ulkoisen magneettivuon tiheydestä B0  = ns. Larmor-taajuus, 1 T kentässä 42,6 MHz erityisesti aivojen, selkärangan ja nivelten tutkimuksiin suurin osa putkimaisia laitteita, jonkin verran myös avoimia laitteita laitteissa käytetään jatkuvaa voimakasta staattista magneettikenttää tutkimuksen aikana magneettikenttään kytkettyjä pieniä muutoksia eli gradientteja, tyypillisesti 20 mT/ms tutkimuksen aikana pulssimaisia radiotaajuisia kenttiä /LP

52 Altistuminen staattiselle magneettikentälle
magneettivuon tiheydet 0,2 - 7 T, 3 T:n laitteita on käytössä nopeat liikkeet aiheuttavat pahoinvointia, päänsärkyä ja huimausta sekä raudanmakua magnetofosfeeneja pieniä EKG-muutoksia pieniä muutoksia verenpaineessa häiriöitä silmän motoriikassa (> 3 T) pitkäaikaisvaikutuksia ei ole todettu alle 8 T vuontiheyksillä ei merkittävää suoraa magneettista voimavaikutusta ennen kuvausta selvitettävä potilaan kehossa olevat vähänkin magneettiset kappaleet ja istutteet vanhoihin istutteisiin liittyy kudosten ja verisuonten repeytymisvaara /LP

53 Altistuminen magneettikentän gradienteille
gradientit indusoivat potilaan kehoon sähkökenttiä ja -virtoja, jotka voivat ärsyttää hermoja ja lihaksia potilas on staattisen magneettikentän suuntainen, jolloin kehon pituusakselia vastaan kohtisuorat gradientit ärsyttävät herkemmin kuin pituusakselin suuntaiset gradientit hermo- ja lihasärsytyksen kynnys vaihtelee paljon potilaiden välillä kynnystä alentaa potilaan magneettikuvauksessa kokema jännitys ja epämukavuus /LP

54 Altistuminen radiotaajuisille kentille
radiotaajuiset kentät lämmittävät eniten ihoa ja ihonalaisia kudoksia lämmönnousua voi olla kudoksissa, joissa on heikko verenkierto SAR:n ollessa 0,4 - 1,2 W/kg potilaalla voi olla havaittavaa lämmöntunnetta ja näkyvää hikoilua SAR:iin vaikuttavat RF-taajuus RF-pulssin kesto, muoto, amplitudi ja toistotaajuus potilaan lämmön tunteeseen vaikuttavat RF-kentät tutkimushuoneen lämpötila ja tuuletus potilaan vaatetus ylipaino, tietyt sairaudet, istutteet ja tatuoinnit /LP

55 ICNIRPin (2004) ja IEC:n standardissa (2002) esitetyt enimmäisarvot potilaan altistumisen rajoittamiseksi magneettikuvauksessa /LP

56 ICNIRPin vuoden 2010 ohjearvot staattiselle magneettikentälle
Altistumisen kohde Magneettivuon tiheys Ammatillinen Pää ja vartaloa) 2 T Raajat 8 T Väestöb) Kaikki kehon osat 400 mT Altistumisen raja-arvot ulkoisen magneettivuon tiheydelle 0 – 1 Hz direktiivissä 2013/35/EU Aistimusraja-arvot Tavanomaiset työolosuhteet 2 T Paikallinen raajojen altistuminen 8 T Terveysvaikutusraja-arvot /LP

57 Hoitohenkilökunnan ja sivullisten turvallisuus
altistuvat yleensä vain hajakentälle kuvauslaitteen rungon ja potilasvuoteen kulmauksessa seisovan henkilön keskikeholla vuontiheys mT käsien hetkellinen altistus laitteen suuaukolla mT hetkellisesti työntekijän altistus voi olla 2 T avolaitteilla voidaan tehdä kirurgisia toimenpiteitä, jolloin osa hoitohenkilökunnasta voi altistua yhtä paljon kuin potilas potilaan saattajaan sovelletaan työsuojelunormeja väestöraja 40 mT ei yleensä ylity potilasvuoteen vierellä seistessä /LP

58 Riskit ja vaaratilanteet
sähköisesti tai magneettisesti aktiivisten istutteiden, kuten sydämentahdistimien, toiminta voi häiriintyä jos potilaalla on em. laitteita, hänelle ei saa tehdä magneettikuvausta eikä häntä saa viedä alueelle, jossa staattisen kentän vuontiheys ylittää 0,5 mT radiotaajuisten kenttien aiheuttamat palovammat magneetteihin sinkoutuvat ferromagneettiset esineet tatuoinnit ja meikit melu helium /LP

59 Yhteenveto pientaajuisten kenttien lähteistä
Magneettikentille altistutaan yleisemmin kuin sähkökentille. Merkittäville sähkökentille altistutaan vain voimajohtojen alla (väestö ja työntekijät) ja sähköasemilla (työntekijät). Voimajohdot ovat näkyvin osa sähkönsiirtojärjestelmää. Kiinteistömuuntamot aiheuttavat yläpuoliseen huoneeseen suurimmat koko kehoon kohdistuvan magneettikentän. Kodin sähkölaitteet (mm. hiusten kuivaimet ja parranajokoneet aiheuttavat) suurimmat paikalliset magneettikentät. Suurimmille magneettikentille altistutaan teollisuudessa, mm. valokaariuunien ja induktiokuumentimien läheisyydessä. Magneettikuvauksessa altistutaan suurimmalle staattiselle magneettikentälle sekä pulssimaiselle pientaajuiselle ja radiotaajuiselle magneettikentälle. /LP