Mitä oppijankielen tutkimus voisi antaa kognitiiviselle kielentutkimukselle? - Aikuisen L2-oppijan kirjoitettujen tuotosten tarkastelua pragmaattisesta näkökulmasta FiCLAn laivaseminaari 12.-13.10.07 S. Mustonen & N. Reiman

CEFLING Osa eurooppalaista (SLATE) hanketta Yleisenä tavoitteena lähentää kielitaidon arviointia ja toisen ja vieraan kielen omaksumisen tutkimusta toisiinsa. Päätutkimuskysymys: Mitkä ovat tyypillisiä lingvistisiä piirteitä ja piirrekimppuja Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) kommunikatiivisesti kuvatuilla taitotasoilla A–C? Paikallissijaiset ilmaukset (Mustonen) ja lausetyypit (Reiman) oppijan kielessä. Tässä esitelmässä ei keskitytä näiden tutkimiemme rakenteiden tarkasteluun lähemmin, vaan painopiste kognitiivisessa lähestymistavassa ja käyttöpohjaisuudessa, pragmaattisessa kompetenssissa.

CEFLING-aineisto Yläkoululaisten ja aikuisten suomen oppijoiden kirjalliset suoritukset. Tehtävänannot simuloivat kommunikatiivisia tilanteita. Arvioitu Viitekehyksen taitotasoille. Oppijankieltä tarkastellaan yhden osataidon, kirjoittamistaidon näkökulmasta: Hei maija saat Antaanu mulle 20 Euroa kiiti sulle paljon ma kävi Sinun kotiin mutta sina olet ei oli kotona vain oli sinun veli ma antanu hanelle Sinun rahaa kiiti sulle taas. (A-taso F312A – lainan myöhästyminen) Me oleme teidan asijakas teilta me tuttu vaiset koska teilen hiva palvelu hiva tavarat muttä me tijadan teil palijon asijkas te tekk nopejas palvelu kun madlisus me kiitan te kaikile tervesiet muös hiva joluja uttvota . (A-taso F279A – palaute lähikaupalle) Viitekehys: lyhyet sanalliset kuvaukset!! Puhuttu kieli kirjoitettuna – miten kuvata taitoa ”oikeudenmukaisesti”? Testitilanne.

Lähtökohta aineiston tarkastelulle: Konstruktioajattelu Oppijan kieli luonteeltaan kehkeytyvä ja prosessimainen käyttöpohjaisuus: syötöstä analysoidaan jatkuvasti  mallikonstruktioiden hahmottaminen Miten paremmin opiskelijat osaavat kieltä, kuten enemmän työmahdollisuuksia heillä on. (C-taso F385C) Enemman liikkud siis pidempi eläät . (B-taso F409B) Omat tutkimuskohteet  tästä kaksi esimerkkiä!

Lausetyypit konstruktiona + lokaaliset ilmaukset Esim. eksistentiaali- ja kopulalause + spatiaalisuus Pietari on kaunis ja iso kaupungi. Tässä on monta historian taloja! Heti näyttä, että se on kultturian keskus. Se kaupunki on kivesta. Kaunis! Pietarissa on monta museoja. Museossa ihan monta esinettä. Ermitashissa näyttelät voi olla katsoa kaksi viikkoa. Pietarissa monta yliopistoja ja ammattikouluja. Kaikessa pihalla on vanhat talot ja monta roskaa. Isolla tiellä on kaunis vain talot seinät, joka näytää tieltä. Pietarissa on huono vesi. Se ei saa juoda hanasta. Vanha ihmiset sesovat ulkona ja pytävät rahaa. (A-taso F448A - kommunikatiivinen tehtävä: palaute matkasta) Kaksi eritasoista esimerkkiä siitä, mitä tutkitaan. Ei syvennytä rakenteisiin sen kummemmin, mutta vähän kuvaa siitä, miltä tutkittavat rakenteet näyttävät aineistossa osana tekstejä.

Lokaalisissa ja eksistentiaalisissa ilmauksissa horjuntaa vielä C-tasolla Hyvä professori Matti Mallinen! Kuten olimme sovinneet viimeisella kokouksella proekti "Maahanmuuttajien työlistaminen Suomessa" pitäisi olla Teidän käsillä 9. huhtikuutta, mutta tällä hetkellä Oulun ja Rovaniemen aluelta ovat saapuneet ristiriitaisia kommenteja. Tämän aiheen supistaminen ja keskihaajontan laskeminen vie enemmän aikaa, kun oli esitetty proseminaarissa. Olisiko mahdollista lähettää Teille projektin osat erikseen? Kunnioitettavasti Maija Solki (C-taso F380C - kommunikatiivinen tehtävä: projektin myöhästyminen) Kommunikatiivisesti tilanteenmukainen

Käyttöpohjainen (usage-based) lähtökohta Kieli käytössä, kieli konteksteissa Kielellinen (rakenteet) ja kommunikatiivinen (tilanteet) kompetenssi HAASTE: miten tuoda lingvistinen ja kognitiivinen + kommunikatiivinen puoli oppijankielen analyysissa yhteen? Kielitaidon ”osa” tai taito käyttää kieltä: Kehyssemantiikka – kulttuuriset tietokehykset + tilanteet ja tekstit – pragmaattinen kompetenssi. Tehtävätyyppi ja tekstilaji vaikuttaa siihen, millaisia rakenteita tekstissä on, ja millaisia ne ovat kokonaisuutena.

Esimerkki 1 Kip tässä hei! Anteeksi! Minä en voin tulekaan teidän kanssa tänään sauna, koska minun äiti soiti aamulla, että isäni sai eilen illalla on vietty sairaalan, sitten he lähettivät isä Turkuun. Minä pitä mennä katsomaan isä. Etkai ole loukkaantunut? Me voidaan sovitaan myöhemmin, kun isän on parantunut! Tavataan vaikka huomenna ja puhutaan asiaa. T: Kip (A-taso F205A – kommunikatiivinen tehtävä: saunaillan peruuntuminen) Teksti kokonaisuutena: Kulttuuristen kehysten hahmottaminen  pragmatiikka (monia päällekkäisiä kehyksiä: sähköpostiviesti, pahoittelu tällaisessa tilanteessa, sairaalaanjoutumiskehys, saunomiskehys) Kielellisesti A-tasolle kompleksinen ja sujuva. Tilannetaju ja tarkkuus. Rakenteet suhteessa konteksteihin tutkimuksen HAASTE vs. yksittäiset, kokonaisesta tekstistä poimitut kohdekieliset rakenteet. Pragmaattista kompetenssia osoittavat etenkin aloitus ja lopetus: Kip tässä hei  tyypillinen puhelunaloitus, ei sähköpostissa (tervehditään vastaanottajaa) Anteeksi!  tilanteeseen sopimaton pahoittelu Puhutaan asiaa  kontekstiin sopimaton idiomi / rektiovirhe?

Esimerkki 2 Meidän taloyhtiössämme ovat tulossa pihan siivoustalkoot. Olisi mainiota, jos te osallistutte siihen tilaisuuteen. Talkoot kestävät 4-5 tuntia. Mukaan tarvitaan erilaiset pihasiivoustelineet kuten esimerkiksi lapiot. On tietysti hyvä, jos teillä on pihasiivoukseen sopivat vaatteet päällä, jotkut vanhat housut, takit ja saappat. Ottakaa mukaan jotain syötävää ja juotavaa esimerkiksi grillimakkaraa. Talkojen aikana grillataan, syödään ja juodaan, lauletaan ja pidetään hauskaa. Tulkaa mukaan, tehdään samanaikaisesti hyödyllistä ja miellyttävää! (C-taso F502C – kommunikatiivinen tehtävä: talkookutsu) Jos tarkastellaan vain rakenteita, teksti on ”täydellinen”. Kommunikatiivisesti tai pragmaattisesti ei-kohdekielinen: talkookehys on epätarkka. Kollokaatioissa ja tyylissä horjuntaa? (Nuorten aineisto poikkeaa tässä suhteessa: kommunikatiivisesti idiomaattista ja sujuvaa; toisaalta perusrakenteetkin voivat horjua.)

Siis? Miten kuljettaa analyysissa mukana tietyn rakenteen kehkeytymistä JA kontekstia / käyttöä? (esim. kehyssemantiikka) Miten muut kognitiiviset näkökulmat (esim. lokalistinen hypoteesi – ilmausten kehkeytyminen semanttisilla kentillä, analogian hyödyntäminen, argumenttirakennekonstruktioajattelu) taipuvat prosessin kuvaamiseen? Prosessi: oppijan kielen kehkeytyminen – rakenteet + käyttö Kogntiivisesta kuvauksesta puuttuu usein pragmaattinen puoli: miten kogn. lähestymistavat saisi valjastettua sellaisen prosessin kuvaamiseen, jossa yhdistyvät rakenteet ja käyttö.

Kielen prosessointi paremmin esiin? Millaisena ikkunana dynaaminen oppijankieli voisi toimia kognitiolle ja kognitiiviselle käsitykselle kielestä? Aikuisen L2-prosessointi vs. lapsen L1-prosessointi, jossa yhtenä muuttujana kehittyvä kognitio Kielen prosessointi paremmin esiin? Aikuisella jo kehittynyt kognitio, lapsella muuttujana kehittyvä kognitio