Käyttöliittymien arviointimenetelmät Kari Ukkonen 22.2.2006 Ymmärrettävyystesti Käyttöliittymien arviointimenetelmät Kari Ukkonen 22.2.2006

Ymmärrettävyystesti Understandability test Testataan virtuaali-ikkunoilla (virtual windows) Vain dataa, ei toiminnallisuutta Yleensä paperilla Käyttäjälle näytetään ikkunat yksi kerrallaan ”Mitä luulet, että tässä ikkunassa on?” ”Tunnistatko käyttötilanteen?” Jos käyttäjällä on riittävä ymmärrys ikkunoista, voidaan käyttäjälle näyttää useita ikkunoita ja pyytää suorittamaan jokin tehtävä

Virtuaali-ikkuna Ensin määriteltävä tietosisältö sekä tehtävät (tasks) Tehtävä ≠ käyttötapaus Tehtäviä yksitellen simuloimalla selvitetään mitä dataa ikkunoihin tarvitaan Data jaotellaan virtuaali-ikkunoihin Suunnitteluperiaatteet Vain muutama ikkunatyyppi Vain muutama ikkunainstanssi tehtävää kohden Sama data vain yhdessä ikkunassa Ikkunoiden sisältö lähellä fyysisiä näyttöjä Fyysisellä näytöllä voi olla monta virtuaali-ikkunaa

Testiasetelma Testasin reittioppaaseen liittyviä virtuaali-ikkunoita Muodostin ikkunat suoraan reittioppaan pohjalta Kaksi testihenkilöä (testasin erikseen) 55-vuotias mies, käyttää lähes aina omaa autoa, ei ollut käyttänyt reittiopasta 24-vuotias nainen, käyttää julkista liikennettä päivittäin, reittiopas tuttu

Task 1: Reitin haku Purpose: Hae reitti julkisilla liikennevälineillä pisteestä A pisteeseen B Trigger: Tarve päästä jonnekin Frequency: Satunnaisesti Critical: Päästävä tiettyyn kellonaikaan

Mistä päin Vuosaarta? Metroasemalta? On se varmaan metroasemalta, kun metro on ensimmäisenä. Ei kun… Matkaan kotoa? R = Raitiovaunu?

Mistä tietää ilmansuunnat ilman kompassia? Lähtöpaikka ja määränpää samat Mistä tiedän mikä raide? Yleisilme sekava

Neliöiden ja pallojen ero toiselle epäselvä

Sininen kävelyä?

Mihin koko pysäkkilistausta yleensä tarvitaan? Mihin nämä liittyvät? Miksi tässä on kaikki pysäkit eikä vain vaihtoja? Pitääkö jäädä Ala-Malmilla vai Malmin asemalla?

Task 2: Tallennetut reitit Purpose: Hae toistuva reitti Trigger: Tarve päästä tutusta paikasta tuttuun paikkaan Frequency: Usein Critical: Päästävä tiettyyn kellonaikaan

Tässä on kai omia suosikkireittejä… …vaiko sittenkin hakutulos? Näitä liikennevälineitä pitää käyttää Miksi osa on harmaita?

Löydetyt ongelmat ja parannusehdotuksia Lähtöpaikka epäselvä Luultiin olevan metroasemalla vaikka todellisuudessa on parin sadan metrin päässä siitä Vuosaaren ”keskustassa” Oletukseksi metroasema Ilmansuunnat epäselviä Suunnat pitäisi ilmaista jotenkin muuten Junan lähtöraide puuttuu Lähtöraide näkyviin Kartan symbolien merkitys epäselvä Mahdollisesti eri värien käyttö

Löydetyt ongelmat ja parannusehdotuksia (2) Kartassa sininen viiva ymmärrettiin bussiksi ja kävelyksi Käytettävä esim. pieniä symboleja viivassa Pysäkkilistauksessa turhia rivejä Vain vaihdot tärkeitä Pysäkkilistauksen etäisyydet epäselviä Mistä mihin etäisyys on? Etäisyydet pysäkkien väliin Omat reitit -ikkunan käyttötarkoitus epäselvä Reittiehdotuksia vai tallennettuja hakuja? Liikennevälineet-otsikko muotoon Käytettävät liikennevälineet Pitäisi olla hakunappi…

Itsekritiikkiä Virtuaali-ikkunat eivät olleet oikeaoppisesti rakennettu Pitäisi muodostaa tietomallin pohjalta tehtäviä simuloiden Reittiopas ei välttämättä paras valinta virtuaali-ikkunoiden pohjaksi Vain haku – tarkoituksena olisi, että dataa voisi myös muokata Tehtävien testaus ei onnistunut hirveän hyvin

Miksi ymmärrettävyystesti kehitetty? Tietomallin testaus hankalaa Virtuaali-ikkunoiden avulla voidaan tavallaan katselmoida tietomalli Paljastaa tietosisällön puutteet Paljastaa suurimmat suunnitteluongelmat Testit erikseen ammattikäyttäjille ja tavallisille käyttäjille Paljastaa erilaisia ongelmia Helpohko ja halvahko Voidaan tehdä jo aikaisessa vaiheessa

Mitä eroja käytettävyystestaukseen? Alussa käyttäjä ei saa tehtävää, vaan vain selittää miten ymmärtää ikkunat Löydetään opittavuusongelmia ja puuttuvaa tietosisältöä Tehtävää testattaessa näytetään kerralla useita ikkunoita Testaaja saa paremman yleiskäsityksen järjestelmästä? Ei testata toiminnallisuutta Toiminnallisuuden puutteita ja navigointiongelmia ei siis saada selville Ymmärrettävyystestaus vähemmän työläs ja voidaan tehdä aikaisemmassa vaiheessa Eivät sulje toisiaan pois

Mitä hyötyä ymmärrettävyystestistä? Saadaan selville puuttuvaa tietosisältöä Käytettävä heti realistista dataa esimerkkinä Pohja yksityiskohtaiselle suunnittelulle Lopullinen käyttöliittymä suunnitellaan virtuaali-ikkunoiden perusteella Pohja käytettävyystestaukselle Toisaalta pelkällä datalla testauksessa ongelmia Tehtävien testaus vaikeaa Testihenkilöt eivät hahmota toiminnallisuutta

Lähteet Lauesen S., User Interface Design. A Software Engineering Perspective. Pearson Education Ltd, 2005 Lauesen, S. ja Harning, M.B., Virtual windows: linking user tasks, data models, and interface design, Software, IEEE, 18,4(2001), sivut 67-75 Latva-Koivisto, A, Käyttöliittymän suunnitteluprosessit, Käyttöliittymät II, syksy 2004, luennon 3 kalvot