Aineistojen tuonti Finnaan

Esitys aiheesta: "Aineistojen tuonti Finnaan"— Esityksen transkriptio:

1 Aineistojen tuonti Finnaan
Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon yhteisten palvelujen ja infrastruktuurin strategisesta kehittämisestä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa ja edistää tasavertaista tiedonsaantia yhteiskunnassa. Tulosalue vastaa digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristön sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue kehittää palveluja muille muistiorganisaatioille. Esityksen aloitusdia, vaihtoehto 2. Valitse tämä tai vaihtoehto 1 esityksesi alkuun.

2 Tietueiden haravointi, tuplakontrolli ja indeksointi
Kansalliskirjasto tekee keskitetysti Haravoidaan ja indeksoidaan ensin testi-indeksiin Testi-indeksiin ei haravoida ajastetusti. Jos haluaa uusimmat aineistot testi-puolelle, pitää pyytää finna- postista. Kun testi-indeksissä olevia tietueita on tarkasteltu testi-puolella ja kuvailutiedot näkyvät oikein (mm. faseteissa, tietue-näytöllä) voidaan suunnitella haravointi julkiselle puolelle.

3 Tietolähteen konfigurointi
Tehdään keskitetysti niiden tietojen avulla, joita kysytty mm. asiakastietolomakkeissa. Määritellään mm. tietolähteen formaatti, palautesähköposti, toimiala-fasetti, käytettävät mappaustaulut jne. Ts. kaikki samassa tietolähteessä tulevat tietueet saavat saman palautesähköpostiosoitteen! Esimerkki: [tietolähteen_nimi] feedback = mainView = joku/default url = set = normal metadataPrefix = marc21 institution = JOKU format = marc componentParts = merge_non_earticles dedup = true building_mapping = building_joku.map format_mapping = marc_format_to_hierarchy.map extrafields[] = sector_str_mv:lib/poly

4 Haravointi Haravoi tietolähteen OAI-PMH –rajapinnan kautta.
Ensimmäisessä haravoinnissa kaikki tietueet Sen jälkeen vain muuttuneet ja poistetut tietueet. Testi-indeksiin pyydettäessä! Tuotanto-indeksiin kerran päivässä. Jos mappauksiin tai formaatin käsittelyyn tehdään muutoksia, pitää tehdä täydellinen uudelleen indeksointi ja toisinaan myös haravointi. Haravoinnin yhteydessä voidaan tehdä pientä normalisointia Ei saisi hävittää mitään tietoa, jotta tietue saadaan mahdollisimman alkuperäisenä indeksoitua.

5 Toimipaikkojen mappaukset > Sijainti-fasetti
Nämä tiedot tullaan keräämään ennen haravointia Voyager: tarvitaan lista, jossa kaksi palstaa: Location Code ja sille Mapattava nimi. Kun Location koodeja on monta yhdessä paikassa, on esim. Jyväskylän yliopistossa päädytty siihen, että mapataan yhteen toimipaikkaan kaikki sen lokaatiot ja sen alle lainattavat ja ei kotilainaan. Mm. Dspace, SFX, Metalib: kukin näistä mapataan samaan paikkaan. Esim. Online, E-lehdet tms.

6 Indeksointi Ensin deduplikointi
Tuotanto-puolella tapahtuu ajastetusti joka yö 1. Indeksoidessa tietoja viedään tiettyihin Solr-kenttiin Kukin formaatti indeksoidaan erikseen! (RecordManagerin formaattiajurit) Dokumentti eri formaattien indeksoinnista: Mm. Haettavat kentät ja fasetteihin menevät kentät. Kaikki erilaiset formaatit yhdessä isossa indeksissä = mm. Fasettien, haettavien kenttien, aineistotyyppien jne. kanssa paljon yhteensovittamista Indeksoidaan myös koko tietue sellaisenaan! Alkuperäinen haravoitu tietue ja erikseen indeksoidut Solr kentät on nähtävissä kussakin tietueessa finnassa nk. henkilökuntanäytössä.

7 VuFind – Record Driver Kullakin formaatilla oma Record Driver
Kasaa tietuenäytön sisällön l. mitä näytetään esim. hakutuloksissa Esim. Marc 21 Record Driver voi poimia mitä tahansa alkuperäisestä tietueesta, joka on haravoitu finnaan. Jos jotain olennaista tietoa ei näy Finnassa kannattaa tarkistaa ensin henkilökuntanäytöstä, onko puuttuva tieto saatavissa alkuperäisestä Finnaan haravoidusta tietueesta. Jos jotain olemassa olevaa kuvailutietoa puuttuu Finnaan haravoidusta tietueesta, täytyy useimmiten selvittää järjestelmän ylläpitäjältä. Jos Finnaan haravoitu kuvailutieto ei näy tai ei näy oikein Finnassa > Me tarkistamme, voiko korjata Record Driverissa. Formaatin oikea käyttö on olennaista sillä ylläpito muuttuisi liian vaikeaksi, jos tehdään paljon tietolähdekohtaisia poikkeuksia. Demo. Henkilökuntanäyttö (hammasratas)

8 Esityksen lopetusdia. Lopetusdiaa ei saa peittää eikä poistaa, vaan jokaisen esityksen pitää päättyä siihen. Kansalliskirjaston nykyisen yhteisötunnuksen on laatinut professori Erik Bruun 2000-luvun alussa. Bruun myös muokkasi tunnusta Kansalliskirjaston nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 2006. Tunnus muodostuu merkistä ja logosta ”Kansalliskirjasto” (kirjasintyyppi Garamond). Merkkiosassa on korinttilaisen pylvään pää sekä sen vasemmalle ja oikealle puolelle jaettuna kirjaston perustamisvuosi 1640. Pylväänpää symboloi akateemisuutta ja historiaa. Se viittaa myös Kansalliskirjaston päärakennuksen suuriin saleihin, joissa kaikissa on korinttilaispylväiköt. Vuosiluku kertoo kirjastotoiminnan juurista, jotka ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.