Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Työryhmäohjelmointi IOO450. SMS (tekstiviesti) on lyhenne Short Message Service:sta. Se on GSM-normien perusteella standardi lyhyiden tekstiviestien (maks.
Holvi.com -maksutili 1 Työelämävalmiuksia | Yrittäjyyskasvatusta | Oman talouden hallintaa
Tietokonetekniikka 3 Tietokoneen Rakenteen ja toiminnan perusteet
Sovellettu: Damelio, R The Basics of Process Mapping 1 Liite Harjoitustyöhön.
3 April, 2017 Sonera Multi-SIM Internal.
Nettipuhelinvaihde Nettipuhelin VoIP-vaihde on tarpeeseen mukautuva ja joustava yrityksille ja yhteisöille sopiva erittäin kustannustehokas puhelinvaihde.
Ohjaaja: Ville Hentilä, Elisa Oyj Valvoja: Prof. Jukka Manner
Seminaari Lähiverkot -erikoistyökurssi
VoIP-Puhelin • Voice over IP • Tutkittiin jo 1970-luvun lopulla • Ongelmana liian heikko suorituskyky • Innostus heräsi uudelleen luvulla, jolloin.
Ipon Laajakaistapuhelin
Huy Tan INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkent ä inen tiedonsiirto.
Rkantola/ /s Mobiiliverkot ja liikkuvuuden hallinta Liikkuvuuden vaikutus verkkoon Erilaiset liikkuvuusratkaisut Raimo Kantola
1 1.
EXtensible Markup Language
Business Analytics and Optimization Framework for Mobile Telecommunication Operator Sector Diplomityöseminaari Kalle Tavakka 62780E
Miksi turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle tulee välttää?
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Windows NT Mika Purmonen
Performance testing of TETRA 1. SISÄLTÖ  TETRA standardointi  ICT- yrityksen toteutus  Testaus- prosessi  Motivaatio testaukseen  Vaiheet/ osa-prosessit.
TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.
Diplomityöseminaari Henri Haapanen Valvoja ja ohjaaja: Professori Riku Jäntti.
OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT. LUOKKA JAVA ohjelma koostuu luokista LUOKKA sisältää metodeja molemmat sisältävät attribuutteja eli muuttujia.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
Verkko-operaattorin provisiointijärjestelmän vaihdon vaikutukset palveluoperaattorin järjestelmiin Tekijä: Sami Salomaa Valvoja: professori Jorma Virtamo.
WLAN Langaton verkkoyhteys
IDS Antti Junttila. IDS = Intrusion Detection System Suomeksi TunkeutumisenTunnistusJärjestelmä (TTJ) Tarkoitettu valvomaan verkkoa ja paljastamaan kaikenlainen.
IDS: Intrusion Detection System IPS: Intrusion Prevention System Antti Mattila Mikko Toivonen.
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Novell NetWare Verkkokäyttöjärjestelmä. NOS (Network Operating System) Yleensä järjestelmäriippumaton. Antaa: Läpinäkyvän (käyttäjän kannalta protokollavapaan)
Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testaustyöympäristö Mikko Harila Työn valvoja:Professori Sven-Gustav Häggman Työn.
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Pinon ylivuodon estäminen Mikko Toivonen & Antti Mattila.
O VIVALPAS Järjestelmän kuvaus. T OIMINNALLISUUS (1/2) Ennaltaehkäisy Varoitetaan muistihäiriöistä kotoa poistumisesta Toiminto laukaistaan, kun epäsuotuisan.
© Jukka Juslin1 Osio2 Olio-ohjelmointi: Merkkijonot eli Stringit Jukka Juslin.
Pikaopas: © 2013 Microsoft Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään. Lyncin aloitusnäyttö Lyncin aloitusnäytön vasemmassa osassa on ruutuja, joiden avulla.
MultiMaker 7.0 Workshop Ohjelma, jossa voidaan luoda näyttäviä multimediasisältöjä. Yhtä sisältökoko-naisuutta kutsutaan esitykseksi. Ohjelmointitaitoja.
Rautaa rajalle! Rautapalomuurit verkon reunalla
XML – osa 2 Teppo Räisänen
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
S Diplomityöseminaari 3. 12
XSL Teppo Räisänen
XSL Teppo Räisänen
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
BIOS!. Tulee sanoista Basic input output system Valmistajan tehtaalla valmistettu ohjelma emolevyn flash-piirillä (ennen 1995 ROM-piirillä) Laitteiston.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
VLAN Kimmo Tukiainen
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Otsikko Kunnan tai kuntayhtymän kirjaston tietoliikenneverkon toteutuksen pohjana voidaan käyttää esimerkiksi tähtitopologiaa. Verkko jakaantuu useampiin.
JOPOX Uusi hallinta / Lomaketyökalu. Uuden lomakkeen luonti Lomakkeen rakentaminen alkaa klikkaamalla auki Lomakkeet. Oletusarvoisesti oman joukkueesi.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Tietoturva.

Tietoturva Tiedon turvaamisen ja suojaamisen menetelmät
Seminaarien yhteenveto
SQL Trainer systeemiarkkitehtuuri
EDGE
Työryhmäohjelmointi IOO450
Langattoman lähiverkon tilaus-toimitusprosessi
LTE LTE=EUTRAN=Super3G=3.9G.
Esityksen transkriptio:

Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: GSM-Arkkitehtuuri Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem Pekka Herala Markku Pellinen I-TT-5V Sama Webmuodossa

GSM Arkkitehtuuri (Yleiskuvaus)

Tukiasemajärjestelmä (BSS) Tukiasema on yhteydessä matkaviestimiin ja keskusjärjestelmään radiotien kautta tehtävänään yhdistää MS t eli Mobile Station laitteet (matkapuhelimet) keskusjärjestelmään.

Tukiasemajärjestelmä (BSS)

Tukiasemajärjestelmä (BSS) BSS koostuu tukiasemista (BTS, Base Tranceiver System) ja niitä hallitsevista tukiasemaohjaimista (BSC, Base Station Controller) BSS:ään kuuluu myös transkooderi- ja nopeudensovituslaitteisto, (TRAU, Transcoder/Rate Adapter Unit). Tukiasemaksi kutsutaan fyysistä laitteistotilaa tukiasemalaitteineen.

Tukiasemajärjestelmä (BSS) Laitteistotilan lisäksi BTS koostuu TRX:istä (Tranceiver) eli lähetin-vastaanottoyksiköistä teholähteineen, kombainerista, tehojakajasta, antennikaapeleista, mastosta, salauslaitteistosta ja antenneista että mastovahvistimista.

Tukiasemajärjestelmä (BSS) Tukiasemaohjaimen (BSC) tehtävänä on huolehtia oman alueensa radioresurssien hallinnasta erillään matkapuhelinkeskuksesta eli puheluiden läpikytkentään.

Tukiasemajärjestelmä (BSS) Matkapuhelinkeskus kytkee puhelut oikean BSC:n kautta MS:lle, ja yhteydenaikaisista radiorajapinnan tapahtumista huolehtii BSC. Jokaisen BSC:n alueella on useita tukiasemia, joita ryhmittelemällä muodostetaan sijaintialueita.

Tukiasemajärjestelmä (BSS) Transkooderi- ja nopeudensovituslaitteiston (TRAU) tehtäviin kuuluvat puheen koodaus ja dekoodaus sekä datan nopeussovitus sisäisen GSM-verkon ja ulkopuolisten verkkojen lähetemuotojen kesken.

Keskusjärjestelmä (NSS) Keskusjärjestelmän keskeisin komponentti on matkapuhelinkeskus (MSC, Mobile Switching Center), joka vastaa puheluiden kytkennästä GSM-verkon sisällä sekä GSM-verkon ja ulkopuolisen verkon välillä.

Keskusjärjestelmä (NSS)

Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit Matkapuhelinkeskukseen voi olla kytkeytyneenä viisi rekisteriä, joista kotirekisteri (HLR, home location register) ja vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Register) ovat pakollisia järjestelmän toiminnalle.

Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit Näiden lisäksi verkossa voi olla tunnistuskeskus (AuC, Authentication Centre) ja laitetunnusrekisteri (EIR, equipment identity register) sekä ryhmäpuhelurekisteri (GCR, Group Call Register). HLR:n tallennetaan tilaaja- ja laskutustietoja sekä numeroon liittyvät lisäpalvelut pysyvästi tai muuttuvasti. Kukin GSM-tilaaja on rekisteröity vain yhteen kotirekisteriin, ja määrityksen tekee kotiverkon operaattori.

Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit VLR sisältää tiedot alueella vierailevasta tilaajasta. Matkapuhelimen siirtyessä uudelle keskusalueelle, alueen VLR pyytää HLR:stä matkapuhelimen tilaajatiedot ja ilmoittaa samalla puhelimelle uudet sijaintitiedot.

Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit AuC sisältää tilaajien salaiset tunnistenumerot, jotka määritetään tilaajalle verkkoon liittymisen yhteydessä. EIR säilytetään laitteiden tunnisteita, jolloin esim. varastettu puhelin voidaan sulkea. GCR tarvitaan verkon uutta toimintoa GSM:n ryhmälähetystä varten.

Verkonhallintajärjestelmä (NMS)

Verkonhallintajärjestelmä (NMS) Verkonhallintajärjestelmä on yhteydessä BSS:n ja NSS:n ja vastaa verkon ylläpidosta ja toiminnasta. Keskeinen osa NMS:ä on käytönohjauskeskus (OMC, Operation and Maintenance Centre), jonka avulla voidaan asentaa GSM-verkkoelementtien ohjelmistoja, syöttää parametreja ja valvoa elementtien tiloja.

Rajapinnat

Rajapinnat Kaikki GSM-verkon elementit ovat yhteydessä toisiinsa joko suoraan tai välillisesti jonkin rajapinnan kautta. Jokaisessa rajapinnassa on sallittu vain tietyt toiminteet.

Rajapinnat Air- eli radiorajapinta on matkaviestimen ja tukiaseman välinen rajapinta (MS <-> BSC). A­bis -rajapinta on tukiasemaohjaimen ja tukiaseman välinen rajapinta (BSC <->BTS). Ater-rajapinta on tukiasemaohjaimen ja transkooderin välinen rajapinta.

Rajapinnat A-rajapinta on transkooderin ja matkapuhelinkeskuksen välinen rajapinta. Q&M on rajapinta verkonhallintajärjestelmän ja keskusjärjestelmän sekä tukiasemajärjestelmän välillä.

Lähteet: Jyrki Penttinen, GSM-tekniikka, Järjestelmän toiminta, palvelut ja suunnittelu Kalevi Ylinen, Matkapuhelinjärjestelmät, kurssimoniste http://gprs-course.evtek.fi/GPRSdevelopers/GSM/Overview_of_GSM_Network.htm http://www.ewh.ieee.org/r10/bombay/news5/GSM.htm