Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuPirjo Haavisto Muutettu yli 7 vuotta sitten
1
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT 1 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015
2
MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 2
3
SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön. Tyypilliset uudelleenkäyttökertoimet: CDMA 1, AMPS 7, GSM 12 Kännykän solun vaihtoon liittyy kättelyn -käsite (handover, handoff). Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 3
4
RADIOSIGNAALIN VAIMENEMINEN Signaali vaimenee 1/r n -lain mukaisesti. n = path-loss exponent n on tyypillisesti 2...6 kaupunkiympäristössä. Vain ilmailu- ja avaruussovelluksissa päästään lähelle 1/r 2 –lain mukaista vapaan tilan vaimenemismallia. Taajuusalue vaikuttaa antennin kautta: mitä suurempi taajuus (lyhempi ), sitä nopeammin signaali vaimenee etäisyyden kasvaessa. Taustalla Friisin siirtoyhtälö, joka huomioi antennit. G r, G t = antennivahv., d = etäisyys, L = häviökerroin ≥1 (suod., antennit, jne.), A e = antennin efektiivinen pinta-ala. Siksi solun koko 900 MHz:n alueella (esim. NMT-900, 2G:n GSM, 3G:n 900 MHz UMTS/WCDMA) on suurempi kuin 2 GHz:n lähellä olevissa järjestelmissä (esim. 3G UMTS/WCDMA). Solukokoa pienentämällä radiotaajuuskaista & verkon kapasiteetti tulee paremmin hyödynnetyksi. Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 4
5
ETENEMISVAIMENNUS, HIDAS & NOPEA HÄIPYMINEN Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 5 Large-scale fading (shadowing) Small-scale fading
6
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄN SOLUN KOKO Käsitteet mega-, makro-, mikro-, nano-, piko- ja femtosolu. Karkeita solukokoja: mega ( n 1000 km), makro (<40 km), mikro (<2 km), nano ( n 100 m), piko (<200 m), femto ( n 10 m) riippuvat keskitaajuudesta ja ympäristöstä. Koot eivät täsmällisesti määriteltyjä. https://en.wikipedia.org/wiki/Microcell Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 6
7
2G GSM-VERKKO PELKISTETYSTI Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 7 PSTN = public switched telephone network, MSC = mobile switching center HLR = home location register, VRL = visitor location register BSS = base station subsystem, BSC = base station controller BTS = base transceiver station, AI = air interface, MS = mobile equipment https://en.wikipedia.org/wiki/Base_station_subsystem https://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_switching_centre_server https://en.wikipedia.org/wiki/Network_switching_subsystem
8
2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 8
9
2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 9
10
2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) http://en.wikipedia.org/wiki/GSM Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 10
11
3G UMTS-VERKKO TARKEMMIN (S) http://en.wikipedia.org/wiki/Universal_Mobile_Telecommunications_System Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 11
12
ESIMERKKEJÄ MATKAPUHELINJÄRJESTELMISTÄ (S) 12 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015
13
AMPS, GSM JA IS–95 (USA:N 2G CDMA) (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 13 FDMA-käyttö eri siirtosuuntien Uplink & Downlink- erotteluun
14
LANGATTOMIA JÄRJESTELMÄSTANDARDEJA (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 14
15
5G TULEE … (S) ”10 x parempi” kuin 4G Standardointi käynnistymässä Toiminnassa 2020-luvulla 15 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015
16
5G-AIKATAULU (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 16
17
5G-AIKATAULU (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 17
18
5G-VISIOITA (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 18 Ei vielä tiedetä tarkasti mitkä verkon lopulliset ominaisuudet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat vasta visiointiasteella. Tukeutunee aluksi pitkälti/osittain 4G-järjestelään. V. 2015 lopussa alkanut standardointivaihe (ITU jne.).
19
5G-VISIOITA (S) IoT = Internet of Things eräänä johtoajatuksena laitteet ja sensorit kytkeytyvät nettiin (omat IP-osoitteet) elämä & koti verkottuu. Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 19 1 Bn = 1 Giganode, 1 EB = 1 Exabyte = 10 18 bytes
20
5G-VISIOITA (S) E2E = verkon päästä päähän viive kahden solmun (node) välillä. Air latency = viive tukiasemalta kännykälle. Viiveiden tavoite 1/10-osaan nykyisestä. Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 20
21
5G-VISIOITA (S) Vaalean harmaa = 4G, tumman harmaa = 5G tavoitesuorituskyky Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 21
22
5G-VISIOITA (S) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 22
23
5G-VISIOITA (S) Millimetritaajuusalue käyttöön rajoitetulle alueelle (pieni solu). mm-aallot eivät kanna pitkälle ulkotiloissa (vesihöyry absorboi). Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 23
24
5G-VISIOITA (S) Verkon viipalointi: eri vaatimuksia omaavien palveluiden jakaminen eri verkkoviipaleisiin. 5G-viipale (Slice) koostuu joukosta toimintoja ja radioverkkoasetuksia, joita yhdistää siihen sidottu käyttötapaus ja liiketoimintamalli. Kaikii viipaleet eivät pidä sisällään samoja toimintoja. Esim. IoT –tasolla vähiten/riisutusti kontrollia (liikkuvuuden tuki ja sen vaatima signalointi) Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 24 RAT = Radio Access Technology D2D = Device to Device CP = Control Plane UP = User Plane
25
5G-VISIOITA (S) Device to Device (D2D) communication ilman erillistä verkon ohjausta. Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 25
26
5G-TUTKIMUS OULUSSA (S) Oulussa rakennetaan sekä avoin (OY) että suljettu (VTT) testiverkko. http://5gtn.fi/ Tietoliikennetekniikan osasto & CWC mukana hankkeeessa. Syksy 2015521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen 26 Tutkimuspartnerien omat testiympäristöt Oulun ulkopuolella olevat muiden toimijoiden testiympäristöt
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.