Tunteet ja niiden synty

Tunne eli emootio on subjektiivinen, mielihyvän tai mielipahan sävyttämä, melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio Tunteet heräävät sosiaalisissa tilanteissa, ajattelun tai tavoitteiden yhteydessä Ihminen kokee monenlaisia tunteita, jotka vaihtelevat kestoltaan, intensiteetiltään (voimakkuus), sävyltään ja merkitykseltään Lisäksi jokainen liittää tunteeseen impulsiivisesti muita kokemuksiaan, tietojaan sekä muistojaan Tunteet syntyvät useimmiten automaattisesti ja ilman tietoista harkintaa, mutta niitä voidaan tuottaa myös tietoisesti esimerkiksi erilaisten ilmeiden avulla

Osa ihmisen tunteista on synnynnäisiä ja universaaleja (löytyy joka kulttuurista), kuten ilo, suru, viha ja pelko Tunteita voidaan ilmaista tahallisesti tai tahattomasti ja erilaisten ilmeiden, äänien, eleiden tai asentojen avulla Oppiminen ja kulttuuri vaikuttavat tunteiden kehittymiseen ja ilmaisuun sekä siihen, miten muiden tunteita tunnistetaan Kulttuurin lisäksi merkittäviä tekijöitä tunteiden kehittymisessä ovat esimerkiksi perusturvallisuus (Erikson), kiintymyssuhteet (mm. Bowly), seksuaalisuuden kehitys (Freud) ja tarvitsevuuden ja itsenäisyyden ristiriidan ratkaisu (Mahler) Tunteet kehittyvät mm. peilisuhteiden, objektisuhteiden, samaistumisen, psyykkisen itsesäätelyn ja itsetunnon kautta Tunteiden kehittyminen on osa kokonaispersoonallisuuden kehitystä

Tunneteoriat Biologis-fysiologiset tunneselitykset Kognitiiviset tunneteoriat Biologis-fysiologiset tunneselitykset Sosiaaliset selitykset

Kognitiiviset tunneteoriat Perustuvat käsitykseen, jonka mukaan ihminen käsittelee ja ohjaa aktiivisesti tunteitaan. Tunteet rinnastetaan muuhun tiedonkäsittelyyn Tunteet ja ajattelu ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa: ajattelun avulla voi muuttaa tunnetta ja tunne voi muokata ajattelua. Tunteet syntyvät arvioiden ja tulkintojen seurauksena, jotka taas perustuvat sisäisiin malleihin eli skeemoihin Tunteet ovat yksilön tulkintoja omasta sisäisestä tilasta ja ympäristön tarjoamista malleista Kaikista keskeisimmät kognitiiviset tunneteoriat ovat Schachterin ja Singerin näkemys sekä Richard Lazaruksen tunneteoria

Schacher ja Singer Richard Lazarus Jotta tunne syntyisi, yksilöllä on oltava fysiologinen tila ja se on kyettävä tulkitsemaan Tunteen kokeminen on tulosta omasta, havaintojen avulla tehdystä tulkinnasta. Esim. ”Metsässä on pimeää. Kuulen ääniä pusikosta. Kahden puun välissä vilahti jokin. En uskalla kulkea metsässä. Pelkään Tekivät 1960-luvun alussa kuuluisan adrenaliinikokeensa Oma arviointi ja ympäristö luovat tunteen Ärsyke saa aikaan primaari- arvion, jonka avulla ihminen päättelee nopeasti, miten suhtautua tilanteeseen Primaariarvion jälkeen seuraa hitaampi, mutta todella paljon tarkempi sekundaariarvio, jonka avulla ihminen pohtii esim. ”Selviänkö tilanteesta?” Arviointi saa aikaan tunteen ja reaktion, toiminnan Minäkäsitys ja maailmankuva vaikuttavat arvioihin, uutta tietoa verrataan vanhaan

Lazaruksen tunneteoria Maailmankuva Minäkäsitys Tunne Ärsyke primaariarvio sekundaariarvio Toiminta Ajattelu

Biologis-fysiologiset tunneselitykset Painottavat biologista ihmiskuvaa ja korostavat ihmisten ja eläinten tiettyjen tunnemekanismien yhtäläisyyttä Näiden tunneselitysten perustana ovat olleet mm. Käsitykset perittyjen tunnevalmiuksien olemassaolosta (esim. viha valmistaa taisteluun), etologiset tutkimukset ja vaistoteoriat, evoluutiopsykologian tutkimukset sekä James-Langen fysiologinen tunneteoria James-langen fysiologinen tunneteoria: Elimistön reaktiot tulkitaan tunteiksi, esim. ”Vapisen, olen siis peloissani.” Tunteet ”tuntuvat kehossa”, koska: 1) Autonomisen hermoston osat aktivoituvat tunteista, 2) elimistö pyrkii aina homeostaasiin (tasapainoon) välttämällä epämiellyttäviä tunteita, ja 3) tunteita säätelee aivojen sisäosissa sijaitseva limbinen järjestelmä

Sosiaaliset selitykset Tunteet syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Niiden oppimista edistävät mallit, palkkiot ja rangaistukset Tunteet saatetaan nähdä myös ehdollistumisen tuloksena (Watson, Skinner) Tunteet omaksutaan sosiaalisen oppimisen ja palautteen kautta Ihminen pystyy myös vahvistamaan tunnettaan, poistamaan epäilyjä ja löytämään myönteisiä puolia Ymmärretään muiden tunteita, jonka johdosta viestiminen paranee Tunteet herättävät vastatunteita ja tunteet tarttuvat Kulttuurilla suuri vaikutus ilmaisemiseen Yleistä ryhmään tai normeihin tukeutuminen. ”Täytyy olla kuin kaikki muut.” ”Ei sieltä viimeksikään ketään tullut.”

Tunteita on vaikea tutkia Tunteiden operationalisointi on ongelmallista, koska tunteita on vaikea määritellä niin, että ne saataisiin mitattavaan muotoon. Tunteet ovat todella moniulotteisia, minkä vuoksi luotettavia mittausmenetelmiä on vähän. Tämän vuoksi tunteiden eri osatekijöitä tutkitaan eri tavoin. Psykologian perusmenetelmistä käytössä ovat mm. koejärjestelyt, tarkkailutilanteet, itsearvioinnit ja haastattelut