Tunteet kytkeytyvät kehon reaktioihin > pulssi, hikoilu

Esitys aiheesta: "Tunteet kytkeytyvät kehon reaktioihin > pulssi, hikoilu"— Esityksen transkriptio:

1 Tunteet kytkeytyvät kehon reaktioihin > pulssi, hikoilu omiin kokemuksiin > miltä minusta tuntuu kognitiivisiin tekijöihin > tulkinnat tilanteesta, tarkkaavaisuus, muisti toimintavalmiuksiin > ”pakene vai lähesty” > uhka vs. hallinta (> tilannetulkinta > tunne) viestintään, sosiaalisiin suhteisiin > ilmeet, eleet, tunneilmaisut

2 Tunteita tutkitaan kehon reaktiot > autonominen hermosto aivotutkimus > aivovauriot, aivoalueiden aktivaatiot itsearvioinnit > kuvailu kokemuksista, esim. elokuva, teksti, kuva haastattelu > voidaan tarkentaa itsearvioita tarkkailu > ulospäin näkyvät ilmaisut, esim. ilmeet, eleet, sanat testit > esim. projektiiviset testit > esim. kuvien tulkinta kokeelliset järjestelyt, esim. adrenaliinikoe, vierastilannetutkimus

3 Tunteet - ajatuksia tunneteorioissa siirtymä fysiologisesta perustasta kognitiiviseen perustaan; huom. molemmat osa-alueet ovat mukana. Perusajatus: kehon reaktiot voimistavat tunnetta. ”kreikkalainen kukka” ja kihokki minäkäsityksen ja maailmankuvan merkitys tunnepohjaiselle tilannetulkinnalle; esim. 7-luokka: ”Tehän olette ihan peikon näköisiä” Myös uskonnollisiin ja ideologisiin näkemyksiin liittyy usein vahvoja tunteita. tunteiden kokeminen ja näyttäminen kulttuurisidonnaista

4 mikroilmeet > esim. valehtelu > psykopaateilla huomattavan vähän mikroilmeitä; myös ”pokerinaama”. tunteiden tutkiminen monimuotoista > aivotutkimuksesta syvähaastatteluun järkevät ja järjettömät pelot ”Onko susipelko geneettistä vai kulttuurista”. ”Pojat pelkäävät vähemmän aseita kuin tytöt, miksi?”

5 pelon neurologia> esim
pelon neurologia> esim. mantelitumakkeen ja aivokuoren yhteistoiminta myös: eräällä lukiolaisella jatkuvien uhkailujen jälkeen postraumaattinen stressireaktio pelon lääkitseminen: ”voitaisiinko ihminen lääkitä rohkeaksi (sota); myös esim. amfetamiini ja lsd laskevat kortisolitasoa (ja lisäävät adrenaliinin eritystä) psykodynamiikka > symboliset pelot; esim. käärme > synti; poliisi, jumala > ankara yliminä Huom. myös media ja globaalit pelot (esim. tulivuoret) Media ja tunteet > minkälaisia tunteita kauhu- ja väkivaltaelokuvat herättävät (ja miksi ne viihdyttävät ihmisiä?)

6 LISÄÄ AJATUKSIA SUORA JA EPÄSUORA AGGRESSIO >”TYTÖT ILMAISEVAT AGGRESSIOTA MONIPUOLISEMMIN” IHMISEN AGGRESSIIVISEN TOIMINNAN TAUSTALTA LÖYTYY GENEETTISIÄ JA HERMOSTOLLISIA RASITTEITA. HUOM. MYÖS ”HAAVOITTUVUUSTEKIJÄT” TARTTUUKO AGGRESSIO? RYHMÄILMIÖT, MEDIAVÄKIVALTA, VIHA + HALVEKSUNTA +YLIMIELISYYS > TUHOAVA KÄYTTÄYTYMINEN KIUSAAMINEN (KTS. KOGNITIIVINÉN DISSONANSSI ) MYÖNTEISET TUNTEET > ELÄMÄNKAARIPSYKOLOGIA AIDOT JA PAKONOMAISET MYÖNTEISET TUNTEET > huom. ”Lukiolainen joka sai olla oma itsensä” KOGNITIO (AJATTELU, TULKINTA) SYNNYTTÄÄ JA MUOKKAA TUNTEITA TUNTEIDEN KONTROLOINTI > YLIK /ALIK TUNNEÄLY, HUOM. ERITYISESTI STRESSI JA YLEINEN VIREYSTILAN LASKU VAIKUTTAVAT NEGATIVISESTI TUNNEÄLYKKYYTEEN

7 TUNNETEORIAT SELITTÄVÄT TUNTEEN SYNTYÄ
TUNNEKOKEMUKSEN TUTKIMUS SELVITTÄÄ ESIM. TUNTEEN INTENSITEETTIÄ, TUNTEISIIN LIITTYVIÄ AIVOTOIMINTOJA JA TOIMINNAN SUUNTAUTUMISTA (esim. aktiivisuus, passiivisuus, lamaantuminen) MITEN ESIM. PELKO, IHAILU, INHO, YLLÄTTYNEISYYS JNE SUUNTAAVAT TOIMINTAA? >HUOM. TÄRKEÄ KYSYMYS: KUINKA PALJON TUNTEET OHJAAVAT YKSILÖN TOIMINTAA, KUINKA PALJON YKSILÖ ITSE PYSTYY OHJAAMAAN ( >KÄSITTELEMÄÄN) MYÖS TUNNEÄLY!

8 Tunneteoriat 1. William Jamesin ja Carl Langen tunneteoria (1884) - toisistaan tietämättä päätyivät samoihin näkemyksiin - ihminen kokee tunteena elimistön muutokset: “olemme iloisia, koska nauramme, olemme surullisia, koska itkemme, pelkäämme, koska vapisemme” - ts. subjektiiviset tunnekokemukset ovat seurausta elimistön (autonomisen hermoston ja hormonien) toiminnasta. 2. Walter Cannonin ja Philip Bardin ns. talamusteoria - ärsyke aktivoi ensiksi tunteita sääteleviä aivoalueita - tunteita ja motiiveja saadaan aikaan jotakin aivokeskusta ärsyttämällä

9 3. Oppimista ja sosiaalisuutta korostavat (behavioristiset) teoriat - ihminen on ympäristönsä tuote - motiivit ja tunteet riippuvat ulkoisista tekijöistä ja ovat opittuja - palkinnot ja rangaistukset säätelevät tunteiden ja motiivien syntyä (välineellinen ehdollistuminen) - esim. pelko on opittua, siksi se voidaan myös poistaa oppimalla - Albert Bandura: mallit ja sosiaalinen oppiminen vaikuttavat motiiveihin ja tunteisiin

10 4. Schachterin ja Singerin kognitiivisuutta korostava tunneteoria (adrenaliinikoe, 1962) - motiivit ja tunteet ovat seurauksia omista tulkinnoistamme - ihmisen tulkinta omasta fysiologisesta tilanteestaan määrää tunteen - ts. tunnekokemukseen vaikuttaa: 1) kognitiivinen toiminta (tulkinta), 2) fysiologinen tila (adrenaliinin määrä), 3) sosiaalinen tekijä (ympäristön iloisuus tms.)

11 5. Richard Lazaruksen tilanteenarviointia korostava teoria - ärsykettä seuraa aluksi ns. primaariarvio, jossa nopeasti selvitetään tilannetta, uhkaa ym. Primaariarvioon vaikuttaa voimakkaasti ihmisen minäkäsitys ja maailmankuva - tämän jälkeen seuraa ns. sekundaariarvio, jolloin etsitään keinoja tilanteesta selviämiseen ja myönteiseen lopputulokseen pääsemiseen - sekundaariarvio johtaa kognitiiviseen ratkaisuun (copingin ja defenssien kautta), tunneilmaisuun ja toimintaan - tunneilmaisu saattaa erota varsinaisesta tunteesta, sillä henkilö saattaa esim. toisen ihmisen vuoksi ilmaista positiivisia tunteita, vaikka kokeekin negatiivisia tunteita, jotta ei loukkaisi toista

12 TUNTEET – AJATUKSIA • TUNNE: ELÄMYKSELLINEN MIELIHYVÄN TAI MIELIPAHAN SÄVYINEN TILA, JOHON YLEENSÄ LIITTYY AUTONOMISEN HERMOSTON REAKTIOITA; HUOM. MOTIIVIT JA TUNTEET JATKUVASSA VUOROVAIKUTUKSESSA! • MISSÄ MÄÄRIN TUNTEET OHJAAVAT / IHMISEN KYKY KÄSITELLÄ JA HALLITA TUNTEITAAN, ESIM. IHMINEN ”JOKA EI OLE KOSKAAN VIHAINEN” KÄYTTÄÄ HERKEMMIN PÄIHTEITÄ ( > ”KÄSITTELEMÄTÖN VIHA > TUKAHDUTETTU VIHA ALKOHOLILLA TURRUTETAAN PAHAA OLOA) • TUNTEISIIN VAIKUTTAVAT ESIM: AUTONOMINEN HERMOSTO (SYMPAATTINEN H.) MUIDEN IHMISTEN VAIKUTUS MOTIIVIT TILANNETULKINNAT VIREYSTILA ODOTUKSET/USKOMUKSET +/- IHMISEN KÄYTTÄMÄT DEFENSSIT, ESIM. JÄRKEISTÄMINEN, TORJUNTA, PROJEKTIO