Kukoistava kansalaisyhteiskunta Kylä välittää, Hollola 22.11.2012 Ritva Pihlaja
Ydinkysymys: Miten kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnassaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin edustuksellisen demokratian kautta? Pihlaja 2012
Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis- mahdollisuuksien kehittämisestä lainsäädäntötyön pohjaksi, avuksi muuhun valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa. Pihlaja & Sandberg 2012
Raportin sisältö OSA I OSA II Johdanto Alueelliset toimielimet Suomessa Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi Pihlaja & Sandberg 2012
Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta Pihlaja & Sandberg 2012
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön. Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö –työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne Pihlaja & Sandberg 2012
Mitä kukoistava kansalaisyhteiskunta tarkoittaa? Aktiivisia ja elinvoimaisia lähi- ja paikallisyhteisöjä Subsidiariteetti-periaatteen toteuttamista yksilö, perhe lähi- ja paikallisyhteisöt kylät, yhdistykset jne kunta valtio EU, globaali taso Pihlaja 2012
Mitä tarkoittaa kansalaisyhteiskunta? kaikki se vapaaehtoisesti järjestäytynyt inhimillinen toiminta ja instituutiot, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli valtioon ja kuntiin voittoa tavoittelevaa taloudellista toimintaa ei katsota osaksi kansalaisyhteiskuntaa kautta historian monia erilaisia tulkintoja! kansalaistoiminta järjestötoiminta kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt ammattiyhdistystoiminta puolueet pienimuotoinen osuus-toiminta säätiöt vapaa sivistystyö Aaro Harju, www.kansalaisyhteiskunta.fi Pihlaja 2012
Mitä on kansalaistoiminta? Ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin yhdessä toimien yhteiseksi hyväksi Kansalaistoiminnan tunnusmerkit Ihminen on aktiivinen kansalainen ja toimii konkreettisella tavalla Toiminta suuntautuu itsestä poispäin Toimitaan eri tavoin yhdessä muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyksi Toiminnassa on yhteisöllinen ulottuvuus Harju 2003
kukoistava kansalaisyhteiskunta Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa? Kylä-suunnitelmia Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Yhteis-suunnittelua Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Alueiden kehittämis-suunnitelmia Kuntien järjestö-strategioita Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Leader-toimintatavan hyödyntämistä Elävää ja monipuolista järjestötoimintaa Keskustelu- tilaisuuksia Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Järjestöjä palvelujen tuottajina Kortteli- ja kylä-kokouksia Matalan kynnyksen tapaamis-paikkoja Kansalais-foorumeita, -raateja ja -neuvostoja Palvelu-osuuskuntia Uuden ajan talkoita Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Matalan kynnyksen palvelu-pisteitä Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Yhteisö-viestinnän uusia muotoja Osallistuvaa budjetointia Pihlaja 2012
Valtio – kunta – kansalaisyhteiskunta Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut Itsehallinnon ihanteiden aika Kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930-luvulle) 2. Hyvinvointikunnan aika Kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 1930-luvulla, tiivis jakso 1960-luvun alusta 1980-luvun loppupuolelle) Murroksen aika Suuri kertomus hukassa, roolin etsintä (1990-luvun vaihteesta →) Arto Haveri 2012 Pihlaja 2012
Kunnallisen itsehallinnon keskeisiä elementtejä yhteisöllisyys paikallisuus kansalaisyhteiskunta sopeutuminen muuttuviin ja monimutkaisiin olosuhdetekijöihin Lähde: Arto Haveri, Jari Stenvall, Kaija Majoinen (toim.): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet Acta nro 224, Kuntaliitto 2011 Pihlaja 2012
Yhteistoiminta muiden kanssa synnyttää luottamusta joka on tärkeä edellytys pätevälle ja tehokkaalle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Robert Putnam Pihlaja 2012
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Selvitysraportti, VM 27/2012 Raportin sähköinen versio www.vm.fi/julkaisut Painettu raportti (40 €) Tilaukset suoraan painosta sähköisellä tilauslomakkeella www.vm.fi/julkaisut tai puhelimitse numerosta 03 3551 6597 Etkö ehdi tai jaksa lukea? Katso varttitunnin video: http://intra.procam.fi/kuntatv/webcast/ Pihlaja & Sandberg 2012