TAE 2011 ja valtion tukeman asuntotuotannon tilanne Asuntopolitiikan ja ARA –tuotannon tulevaisuuden näkymiä Ajankohtaisia asioita ARAsta Esityksen etusivu, korvaa tekstit omillasi, YLEISOHJEITA ESITYKSEN TEKOON HUOMIOI MYÖS YKSITTÄISTEN DIOJEN OMAT OHJEISTUKSET TÄMÄN TEKSTIN YLÄPUOLELTA Vasemmalla on lista erilaisista diapohja -malleista (mikäli olet ”normal view” katselutilassa, jos et ole - klikkaa ylävalikosta View -> Normal). Käytä valmiita asetuksia, jotka on määritelty diapohjiin. Mikäli haluat tehdä useamman dian samanlaisen mallin pohjalta, valitse mieluinen dia ennen kuin olet kirjoittanut siihen mitään ja klikkaa ylävalikosta Edit -> Duplicate Mikäli et käytä jotain tietyntyyppistä pohjaa esityksessäsi, poista se valitsemalla kyseinen dia ja klikkaamalla ylävalikosta Edit -> Delete Slide johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

Talousarvioesitys 2011: Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset Korkotukilainat 975 M€ (1 670 M€ v. 2010, josta 1220 M€ vertailuluku) YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€ Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010) Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto aiesopimusta toteuttavissa 14 kunnissa Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010) korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät: Uustuotanto 8 500 asuntoa Korkotukilainat 6 500 Takauslainat 2 000 Perusparannus 14 000 asuntoa Hankinta 500 as.

Lainojen hyväksymisvaltuudet 2006 – 2011(TAE)

Muut kuin korkotukilainoihin liittyvät avustukset Korjaus- ja energia-avustukset 90,5 milj. euroa (49,5 milj. euroa + suhdanneluonteiset 162 milj. euroa v.2010) Korjaus- ja terveyshaitta-avustukset 46,5milj. euroa (v. 2010 46,5) Energia-avustukset 44 milj. euroa Lämmitystapamuutoksiin 30 milj. euroa Kerros- ja rivitalojen energiakatselmukset ja muut energiatehokkuutta parantavat investoinnit 12 milj. euroa Energiakorjauksiin pienituloisille omakotiasukkaille 2 milj. euroa Uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen 10 milj. euroa (10 milj. v.2010) Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen Kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu Koko 30 M€ ohjelma sidottu käytännössä johtokunnan päätöksellä 26.5. Lähiöavustukset 3 milj. euroa (3 milj. v.2010) Ohjelmakauden viimeiset avustukset Avustukset aravavuokratalojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten aluieden kehittämiseksi 0,6 milj. euroa (0,6 milj. v.2010) Avustuksen saannin edellytys on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma Avustus enintään 35 % kustannuksista

TAE 2011: 30 M€ avustuksia uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon Asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen siirtymiseen. Erilaisia hybridiratkaisuja, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa ympäristöystävällisesti, on myös tarkoitus ottaa tuen piiriin samoin kuin tukea muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymistä lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa Kaukolämmitteisille taloille tukea ei ole tarkoitus myöntää Koko asuinrakennuskantaan, niin yksityistalouksille kuin asuntoyhteisöillekin Budjettilaki annettu (avustus enintään 20%), VN:n asetus annettaneen vuodenvaihteen tienoilla ARA antaa ohjeet avustusten hakumenettelystä ja hakuajasta. Hakuaika tulee olemaan vuoden 2011 alkupuolella.

Tukitoimet taloudellisissa vaikeuksissa oleville yhtiöille Tukivolyymit edellisen vuoden tasolla 3,5 (3,5) milj. euroa lainojen anteeksiantoon purettavien talojen osalta 2 (2) milj. purkuavustuksiin 2,6 (2,6) milj. tervehdyttämisavustuksia taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokra- ja asumisoikeustaloille (VK) 3 (3) milj. euroa lainojen anteeksiantoon luottotappioiden vähentämiseksi (VK myöntää, ARA antaa lausunnon)

Asuntorakentamisen avustusten kehitys 2006 – TAE 2011

Muita keskeisiä asioita Asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen 700 000 euroa Tulostavoitteena vakiinnuttaa rooli asumisen kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen tulosten käytännön vaikutuksia Ympäristöministeriö vahvistaa käyttösuunnitelman Takausvaltuudet: Takaukset aravalainojen takaisinmaksamiseksi 1 000 M€ (VK) Omistusasuntolainojen takausvastuiden enimmäismäärä 2 200M€ Rahastosta siirretään valtion talousarvioon 166 (228) milj. euroa Viraston toimintamenot 4 574 000 (4 741 000 ) euroa Henkilötyövuosimäärä 56 (-3 htv vuoteen 2010 verrattuna)

ARA-uustuotannon vuoristorata 2000-2010

Uusien asuntojen rakentaminen 1995-2010: ARA-tuen kontrasyklisyys

Alkava ARA-uustuotanto syyskuun lopussa: 2009: 9 988 as - 2010: yht Alkava ARA-uustuotanto syyskuun lopussa: 2009: 9 988 as - 2010: yht. 7 180 as

ARA-uustuotannon ennuste noin 9400 vai menisikö 10 000 vielä rikki?

Kilpailuhankkeiden rakennuskustannukset nousseet takaisin 2008 tasolle ja nousu jatkuu…

Asuntopolitiikan ja ARA -tuotannon tulevaisuuden näkymiä Esityksen etusivu, korvaa tekstit omillasi, YLEISOHJEITA ESITYKSEN TEKOON HUOMIOI MYÖS YKSITTÄISTEN DIOJEN OMAT OHJEISTUKSET TÄMÄN TEKSTIN YLÄPUOLELTA Vasemmalla on lista erilaisista diapohja -malleista (mikäli olet ”normal view” katselutilassa, jos et ole - klikkaa ylävalikosta View -> Normal). Käytä valmiita asetuksia, jotka on määritelty diapohjiin. Mikäli haluat tehdä useamman dian samanlaisen mallin pohjalta, valitse mieluinen dia ennen kuin olet kirjoittanut siihen mitään ja klikkaa ylävalikosta Edit -> Duplicate Mikäli et käytä jotain tietyntyyppistä pohjaa esityksessäsi, poista se valitsemalla kyseinen dia ja klikkaamalla ylävalikosta Edit -> Delete Slide johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

Tulevan hallituskauden asuntopolitiikkaa valmistellaan Valtion rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla –työryhmä AKKU – Asuntokannan Kehittäminen Kasvukeskusten Ulkopuolella –työryhmä PALVAS - Palveluasumisen rahoitustyöryhmä linjauksia palveluasumisen rahoitukseen ja hoivapalveluiden kilpailutukseen Asiaan vaikuttaa olennaisesti myös Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esitykset Julkisen talouden tasapainottamistarpeet Talouden yleinen kehitys…

ARA –asuntokanta (rajoitusten alaiset asunnot) = 434 400 asuntoa v ARA –asuntokanta (rajoitusten alaiset asunnot) = 434 400 asuntoa v. 2009 lopussa Tavalliset vuokra-asunnot 310 200 Kuntaomisteiset 209 500 Vanhusten asunnot 48 500 Opiskelija-asunnot 37 400 Muut erityisryhmät 7 300 VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ 403 400 Asumisoikeusasunnot 35 000 ARA-ASUNNOT YHTEENSÄ 438 400 Vuosina 2010-2019 rajoitusaika päättyy 73 400 vuokra-asunnon osalta, mikä 18,5 % ARA –asuntokannasta. Pääkaupunkiseudulla vapautuu 26 700 ARA –asuntoa.

Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämistä selvittävä työryhmä Toimikausi 9.8.-31.12.2010 Pj. Ylijohtaja Tuomas Sukselainen, VM Mukana VM, YM, STM, ARA, Helsinki, Kerava ”Työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi tai muiksi toimenpiteiksi julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön parantamiseksi siten, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään, miten kunnat, ympäristöministeriö ja ARA voivat aikaisempaa tarkemmin valvoa ja ohjata toimintaa, jotta asunnonvalinnassa etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat.”

ARA –tuotannon näkymiä -millaisia asuntoja ja minne? Erityisryhmille suunnattujen asuntojen tuotantotarve on jatkossakin vähintään viime vuosien tasolla Vanhusväestön määrä kasvaa – sitä enemmän, mitä vanhempia Kehitysvammaisten asumisohjelma 2010-2015 käynnistynyt Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalle valmistellaan jatkokautta 2012-2015 (PAAVO II) Kasvuseutujen pienituloisille suunnattu vuokra-asuntotuotanto Etenkin Helsingin seudulla paljon rakentamistarpeita, aiesopimuksen jatko? Asumisoikeusasuntotuotannon tulevaisuus? Takauslainat vuokra-asuntotuotantoon eli paluu ”alkuperäiseen” välimalliin? Tavoitteena entistä energiatehokkaammat talot ja tiivis yhdyskuntarakenne Korjausrakentamisen ja asuntokannan kehittämistarpeet suuria koko maassa

ARA –tuotannossa sijainti yhdyskuntarakenteessa painaa yhä enemmän Onko ”kallis kallista ja halpa halpaa” kun otetaan kaikki kustannukset huomioon pitkällä aikavälillä? Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset ovat suuria niin yhteiskunnalle (infra, palvelut), kuin kotitalouksille (liikkumisen kustannukset ja aikamenetykset) ja myös ympäristölle Suosittava hankkeita, jotka sijoittuvat edullisesti yhdyskuntarakenteeseen sekä hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyyteen ARAn hintavalvontaa on tarkoitus kehittää siten, että hankkeen kokonaishintaa arvioitaessa otetaan huomioon aiempaa suuremmalla painolla huomioon sijaintiin liittyvät tekijät Korjausrakentamiskohteissa sovelletaan tarveharkintaa ja myös niissä suositaan kohteita, jotka sijaitsevat edullisesti yhdyskuntarakenteessa.

Tulevaisuuden rakentaminen on aiempaa useammin täydennysrakentamista ja osin uudelleen rakentamista Täydennysrakentamisessa alueita otetaan uudelleen käyttöön tai täydennetään ja uudistetaan vanhoja lähiö- tai kaupunkialueita uudella rakentamisella. Täydennysrakentamisen hyötyjä Valmista infrastruktuuria voidaan hyödyntää ja eheyttää kaupunkirakennetta Luo taloudellisia mahdollisuuksia asuinalueiden ja myös yksittäisten talojen kehittämiseen. Lisärakennusoikeuksilla voidaan rahoittaa kiinteistön korjaamista ja parantaa kiinteistön ja myös lähiasuinympäristön laatua ilman että nykyisille asukkaille aiheutuu suurta taloudellista rasitetta. Voidaan vaikuttaa alueen väestörakenteeseen ja turvata sekä kehittää alueen palveluja. Suomalaisten kaupunkien varsin harvassa kaupunkirakenteessa on paljon mahdollisuuksia täydentävään ja yhdyskuntarakennetta tiivistävään rakentamiseen Täydennysrakentaminen on ennen kaikkea mahdollisuus. Tarvitaan kuitenkin: toimintamalleja, joiden kautta etenkin kiinteistöjen omistajat ja asukkaat saadaan näkemään nämä mahdollisuudet välineitä itse kehittämisprosessiin, jotta hankkeisiin liittyviä erilaisia intressejä voidaan vuorovaikutuksessa ratkaista ja hankkeissa voidaan hyödyntää niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden näkemyksiä. Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa vieläkin voimakkaampaa kehittämisotetta

Vuokra-asumisen merkitys ei ainakaan vähene tulevaisuudessa Kaikki eivät halua jatkossakaan sitoutua omistusasumiseen Liikkuvuuden lisääntyminen työmarkkinoilla liittyen mm. työhön liittyvään matkustamiseen ja työpaikan vaihdoksiin; tarve asua useammalla paikkakunnalla Kasvavilla kaupunkiseuduilla ja korkean asuntojen hintatason alueilla asunnon hankinta ei ole taloudellisesti mahdollista pienituloisille Väestön ikääntyminen erilaisia palveluasumiskonsepteja myös vuokrapuolelle omistusasunnon myynti sijoittajalle ja asumisen jatkaminen aiemmassa asunnossa yleistyy Maahanmuuton lisääntyminen –maahanmuuttajilla ei ainakaan alkuvaiheessa edellytyksiä hankkia omistusasuntoa Tulevaisuudessa uusia innovaatioita vuokra-asuntotarjontaan ja erilaisia omistus- ja vuokra-asumisen välimuotoja Valinta omistus- ja vuokra-asumisen välillä on kotitalouksien –valtion ei tule verotuksella tai muuten asettaa etusijalle kumpaakaan hallintamuotoa Vuokra-asuntokannan ja vuokra-asumisen kehittäminen on tärkeää

Ajankohtaisia asioita ARAsta Esityksen etusivu, korvaa tekstit omillasi, YLEISOHJEITA ESITYKSEN TEKOON HUOMIOI MYÖS YKSITTÄISTEN DIOJEN OMAT OHJEISTUKSET TÄMÄN TEKSTIN YLÄPUOLELTA Vasemmalla on lista erilaisista diapohja -malleista (mikäli olet ”normal view” katselutilassa, jos et ole - klikkaa ylävalikosta View -> Normal). Käytä valmiita asetuksia, jotka on määritelty diapohjiin. Mikäli haluat tehdä useamman dian samanlaisen mallin pohjalta, valitse mieluinen dia ennen kuin olet kirjoittanut siihen mitään ja klikkaa ylävalikosta Edit -> Duplicate Mikäli et käytä jotain tietyntyyppistä pohjaa esityksessäsi, poista se valitsemalla kyseinen dia ja klikkaamalla ylävalikosta Edit -> Delete Slide johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

Lähivuosien näkymiä Vahvan elvytyksen jälkeen rahoitustoiminnat taas alhaisemmalle tasolle Vastaavasti tehtävät uudistuvat ja/tai laajenevat: kehittämis(raha)toiminnassa ohjauksessa ja valvonnassa (mm. ASO-HE) Odotuksia suuremmasta panostuksesta liittyy myös muun muassa: Erityisryhmien asumiseen (mm. kehitysvammaisten asumisohjelma 2010-2015, asunnottomuusohjelman jatko, vanhusasuminen) Olemassa olevan ARA-kannan tarpeisiin, ml. riskit Kuntien/kaupunkiseutujen asumisen ja maankäytön yhteensovittamiskysymyksiin Uusi hallitusohjelma tuonee mukanaan uusia hankkeita ja tuotteita.

ARAn kehittämisrahoitus 1/2 VUOSI 2010 Käytössä ensimmäistä kertaa asuntorahastosta erityisesti kehittämiseen osoitettuja määrärahoja (700 000€) YM:n hyväksymä käyttösuunnitelma Määrärahoilla 4 painopistettä: erityisryhmien asuminen, ARA-tuotantoon liittyvä kehittäminen, asuinalueisiin liittyvä kehittäminen, energiatehokas asuntojen korjaus Luotiin uudet prosessit kehittämishankkeiden seurantaan ja läpivientiin Otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä Rahoitetaan vuoden 2010 aikana n. 20 hanketta Määrärahoista käytetään 100% Hankkeiden kestot min. 3kk ja maks. 3v Tuodaan ensimmäisiä tuloksia julkisuuteen

ARAn kehittämisrahoitus 2/2 ARA T&K-TOIMINNASSA suurin lisäarvo rahoittajakentässä tulee käytännönläheisyydestä ja tulosten jalkauttamisvoimasta varmistetaan kohtuuhintaiset ratkaisut ja asumiskustannukset laaja sidosryhmäverkosto ja monipuolinen yhteistyö kattava osaaminen erityisryhmien hankkeissa edelläkävijän ote energiatehokkuudessa esimerkkien antaminen alan toimijoille tarve kehittää ARA-asuntokantaa VUOTTA 2011 ODOTELLESSA Hankeideoiden kerääminen ja hankkeiden valmistelu on jatkuva prosessi – jonossa uusia hankkeita Alan toimijat ovat tiedostaneet ARAn kehittämisrahoituksen ja T&K-toiminnassa mukana olon merkityksen – rahoitukselle toivotaan jatkuvuutta

Kehittämisrahoitus: Hanke-esimerkkejä 1/2 Erityisryhmien asuminen Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä Selvitystyön kohteena on pitkäaikaisasunnottomuuden määrittely ja tilastointi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa mukana olevissa kaupungeissa. Selvityksessä kartoitetaan kaupunkikohtaisesti, miten ilmoitettuihin pitkäaikaisasunnottomuuslukuihin on päädytty, mihin tietoperustaan ilmoitetut luvut perustuvat, kuka tiedot on ilmoittanut/arvioinut ja millaisia pitkäaikaisasunnottomuuden alaryhmiä laskennassa on käytetty. ARA-tuotantoon liittyvä kehittäminen Nollaenergiapilotit Hankkeen aikana kehitetään mm. nollaenergiakonsepti ja toteutetaan Suomeen ensimmäiset nollaenergiatalot. Kohteet valmistuvat Kuopioon ja Järvenpäähän.

Kehittämisrahoitus: Hanke-esimerkkejä 2/2 Asuinalueisiin liittyvä kehittäminen Suvelan hankintaklinikka Suvelan hankintaklinikassa pyritään soveltamaan RAKLIn Hankintaklinikka-mallia Espoon Suvelaan. Hankintaklinikkatyöskentelyn tavoitteena on määritellä reunaehdot ja tavoitteet Suvelan alueen peruskorjauksen ja täydennysrakentamisen suunnittelukilpailua varten sekä tuottaa vaihtoehdot ja suositukset hankkeen eteenpäin viemiseksi. Energiatehokas asuntojen korjaus Pohjoismainen kestävän korjausrakentamisen kehityshanke (SURE) Hankkeen kautta ARA saa tietoa hyvistä pohjoismaisista korjausrakentamisen käytännöistä ja saa omaan toimintaympäristöönsä sopeutetun kestävän korjausrakentamisen ohjeistuksen. Hanke sisältää pilottikohteita eri pohjoismaissa.

Toimintamenomäärärahan pienennys: ARAn henkilöstö vähenee nopeasti ARAn toimintamenomäärärahat pienenevät: 2008: 4 968 000 euroa 2011: 4 574 000 euroa Tuottavuusohjelman mukaan htv vuonna 2010: 59 (todellinen 57) Organisaatio uusiksi 2011, sillä htv vähenee nopeasti: vuonna 2013 tuottavuusohjelman mukaan 54, mutta voimassaolevien menokehysten perusteella mahdollista arviolta 47 htv Asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta (HE 120/2010): ARAlle ehdotetaan säädettäväksi valtuus valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeita ja niistä annettavia tietoja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta. Perusteluissa todetaan: ”Esitys lisää ARAn valvontatehtäviä noin yhdellä henkilötyövuodella.”