Ammatillisen koulutuksen monet muodot 1.Ammatillinen peruskoulutus (53 perustutkintoa) Koko ikäluokka ja ennakoidut työelämän tarpeet huomioon. 2.Ammatillinen lisäkoulutus (>300 ammatti- ja erikoisammattitutkintoa) Työelämässä toimivien aikuisten osaamisen kehittäminen näyttötutkintoperusteisesti. 3.Oppisopimuskoulutus (kaikki ammatilliset tutkinnot) Aikuisille ja myös nuorille (opinnoista noin 80% työpaikalla työsopimuksella) 4.Työvoimapoliittinen koulutus (TEM) Koulutuksen hankintamenettely tarjousten perusteella. 5.Ammattistartti, kuntouttavat, mamu-koulutus, työpajat, talouskoulu, …

Ammatillisen koulutuksen rahoitus 1.Keskimääräiset koulutusalakohtaiset toteutuneisiin kustannuksiin perustuvat alakohtaiset yksikköhinnat nyt noin – €/opisk (Lkky vuonna 2010 noin 1050 opisk) 2.Investointirahoituksena yksikköhintaan sisältyy poistoja vastaava osuus noin 320 €/opisk (Lkky vuonna 2009 noin 450 €/opisk) 3.Valtiolta suoraan ky:n tilille, kuntien osuus epäsuorasti runsaat 50 % 4.Koulutuksen järjestäjä voi kohdistaa saamansa rahoituksen omalla päätöksellään eri toiminnoille. Koulutusta ei lain mukaan saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi (esim. osinkoa ei voi jakaa) 5.Lisäkoulutus (Lkky vuonna otv) noin 85 % yh:sta 6.Oppisopimuskoulutus (Lkky vuonna 2009 noin 100 pt-opisk ja 100 muuta) pt 60 % yh:sta, muut vähemmän 7.Tvp tarjousmenettely

Tuloksellisuus ja sen mittaaminen Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen osuus nyt 2 %, kriteereinä työllistyvyys, jatko-opinnot, keskeyttäminen, läpäisy, opettajien kelpoisuus, henkilöstön kehittäminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen (aikuiskoulutusta) tulosrahoitus voimaan v osuus rahoituksesta 3 % ja kriteerinä suoritetut tutkinnot sekä oppisopimuskoulutuksessa että oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa (?) Lkky:n mittareihin sisältyvät em:t kuusi ja kyselyindeksit, verkko- opetuksen määrä, hankkeiden määrä, uusien kulutustuotteiden määrä, aloittaneet/alpat, osuus ikäluokasta, aiksuiskoulutuksen volyymi, valmistuneiden määrä, kaksoistutkintojen määrä, suhteellinen velkautuneisuus, vuosikate % poistoista

Haasteita riittää 1.Koko ikäluokan kouluttaminen ja kasvattaminen P-kouluyhteistyö: opinto-ohjaus yhteisenä prosessina. Lukioyhteistyö: opintotarjonta eri muodoissaan yhteisenä näkemyksenä. Amk-yhteistyö: aluekehitysyhteistyö, työelämäntarpeet yhteisenä prosessina, Erilaisten opiskelijoiden kouluttaminen, ammattistartti, osatutkinnot, työpajatoiminta. 2.Väestörakenteen kehityksen vaikutukset Toimipisteverkon sijoitusratkaisut Painopisteen siirtäminen nuorista aikuisiin Työelämässä toimivien osaamisen kehittäminen

Haasteita… 3.Ennakoituihin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen Keskipitkän aikavälin tarpeet ja ennakointitiedon maastouttaminen aluetasolla. Lyhytjänteinen ennakointi/reagointi aikuiskoulutuskysyntään ja –tarpeisiin vaatii joustavuutta ja nopeaa toimintaa. Osaamistarpeen muutokset sekä nuorilla että työelämässä toimivilla huomioon koulutussisällöissä. Koulutuksen järjestäjän päätökset ennakointitiedon perusteella

Haasteita… 4.Opettajuuden kasvavat haasteet Ammattiosaamisen varmistaminen ja kehittäminen sekä järjestäjän että myös opettajan vastuulla. Opettajien muodollinen (säädös-) kelpoisuus ja ammattipätevyyden varmistaminen. Painopiste enemmän työuran aikaiseen pätevyyden kehittämiseen. Opettajien työelämäjaksot vakinaistettava. Opetustuntiperusteisesta toimintamallista monipuoliseen oppimiseen, opetukseen ja ohjaukseen. Ammattipätevien opettajien saatavuus eri aloilla

Haasteita… 5.Koulutuksen tuotekehitystarpeet Työelämän ja koulutuksen vuoropuhelussa opettajan toimintamallien kehittäminen. Kansainvälisten työmarkkinoiden huomiointi koulutuksessa. Koulutuksen vuositoiminta-aika eli aloitusajankohdat joustavammiksi. Eri aikuiskoulutusmuodot: aktiivinen tarjonta työelämässä toimiville näyttötutkintoina tai niiden osina.