Finska Simförbundet rf.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leppävaaran Pallo Valmentajakerho
Advertisements

Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Fyysisen harjoittelun perusteet
Alppihiihdon perustekniikka
Kausi Alustus ● Nokian Torpedo käynnistää kaudelle oman kuntourheilujaoston, jonka tavoitteena on liikkua iloisella ilmeellä yhteisissä.
HS-hiihtäjän harjoittelu
Finska Simförbundet rf.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Finska Simförbundet rf.
Kaustarin Pienten lasten koulu
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
treeni.fi harjoituspäiväkirja
RPS.
KORIPALLON PERUSASIAT
Juoksu vahvassa myötätuulessa!
Harjoittelu Tahto – Kyky - Tavoite.
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Matti Sipponen 1 Power taitoilta Kilpailun jälkeen – Pohdinta ja oppiminen.
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t
Kappaleiden tilavuus 8m 5m 7cm 5 cm 14cm 6cm 4cm 4cm 3cm 10cm.
Ampujan fyysinen harjoittelu
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.. Testileiristä • Järjestetty viisi kertaa • Tulokset eivät heijasta tuloksia altaassa • Gradutyön perusteella.
Finska Simförbundet rf.
Ottelutapahtuma- tutoroinnin -nostot 2011 Marko Viitanen.
3.45 3.40.
Fyysinen harjoittelu kestävyys
FC Espoo Palaute PTE10, PTE11 ja TD12-13.
Kausi Alustus ● Nokian Torpedolla on tarkoitus käynnistää kaudelle oma kuntourheilujaosto, jonka tavoitteena on liikkua iloisella.
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Nuorten ohjaajien palaveri Muuramen Yritys ry Jalkapallojaosto
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ajankohtaispäivä HBC Hattulantie 2, Helsinki Rahoitus- ja vakuutusalan tutkintotoimikunta 8496.
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
MARATONKOULU Tavoitteena 10 km, ½ maraton tai maraton
Katajan hiihtokoulu Pogostan hiihto 2008
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op
HOLLOLAN URHEILIJAT-46 AMPUMAHIIHTO SUUNNITELMA SYYSKUU - JOULUKUU 2014.
Koovee - kehitysryhmä Mm. Yleiset asiat, joululoman ja tammikuun harjoittelu, talven taitoharjoittelu.
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
T99 Salamatytöt Kausi Kyselyn tuloksia Todella vähän palautettuja, 16kpl 30:stä Tulokset tukevat tämän hetkistä suuntaa.
RYHMÄMME TUOTOS VIRTUKAMPUS Ideariihi Mitä Virtukampuksen tulisi olla? 2January 12, 2015 YHDISTÄVÄ TEKIJÄ Virtuaalisuus Yhteinen rajapinta.
LAJITEKNIIKKAVALMENTAJA 1 ja 2 - KUTSU
SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.. Lapsuusvaihe Alle 13 v Rolloikäiset ja esipuberteetti Kevyt vauhti ( Peruskestävyys) - Helppoa ja taitavaa,
FC HONKA - XX Toimintasuunnitelma Kausi FC HONKA - XX Toimintasuunnitelma 1.Pelaajat Pelaajaluettelo 2.Valmentajat Valmentajat/Yhteystiedot 3.Joukkueenjohtaja.
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
Miehen kohtaaminen Miehen tapa viestiä Miestyön foorumi III Ounasvaaran pirtit, Rovaniemi Ira Virtanen, FM, nuorempi tutkija.
LUOKAN PELISÄÄNNÖT Millainen on luokka, jossa on hyvä opiskella ja missä on hyvä luokkahenki ? Jokainen kirjoittaa paperille aiheesta 4-6 asiaa. Jaetaan.
TASO 2 SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 2 4. oppisisältö: ”Eri ominaisuuksien perusharjoitteiden oikeat suoritustekniikat” Taitoharjoittelun tunnuspiirteet.
Harjoitellaan 6 viikon jaksoissa. Jaksojen välissä voi miettiä siirtymistä seuraavaan asiaan tai kerrata vanhaa. 1. Jakso Viikot marras-joulukuu.
Harjoitellaan 6 viikon jaksoissa. Jaksojen välissä voi miettiä siirtymistä seuraavaan asiaan tai kerrata vanhaa. 1. Jakso Viikot marras-joulukuu.
Valmentajakoulutus Harjoittelun suunnittelu Liedon Pallo Hannu Paatelo.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Liikunnan fyysisestä harjoittelusta. Miten harjoittelu vaikuttaa? Harjoittelulla pyritään horjuttamaan elimistössä vallitsevaa tasapainotilaa  suorituskyky.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
Harjoitellaan 6 viikon jaksoissa. Jaksojen välissä voi miettiä siirtymistä seuraavaan asiaan tai kerrata vanhaa. 1. Jakso Viikot marras-joulukuu.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Kehon energiantuotto.
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
Kestävyys on.
07 East + West Kausisuunnitelma
NU Uimarin polku.
Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa
Ohjeita Valmentajille/ joukkueenjohtajille tehtävät ennen fba tapahtumaa - pelaajien lisäys - joukkuetapahtumien lisäys (valmentaja)
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
Esityksen transkriptio:

Finska Simförbundet rf. Arvoisat kuulijat Aihe jonka olen saanut tehtäväkseni on haastava ja voidaan hyvin sanoa olevan hyvin ajankohtainen. Kiteytettynä voidaan sanoa että Uimaseuran toiminnan kehityksen edellytyksenä on kunnallispoliittinen vaikuttamisstrategia. Käyn tässä läpi perustelut miksi se on tärkeä sekä esitän joitakin toimintamalleja jotka voisivat toimia ohjenuorana strategiaa pohdittaessa. SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.

PRE SEMINAARI 10.30 – 10.45 Aloitus (Ippe Natunen) 10.45 – 11.15 Harjoitusalueet alustus (Jari Varjonen) 11.20 – 12.10 Pienryhmät harjoitusalueet 12.10 – 13 .00 Pienryhmät purku / yhteenveto 13.00 – 13.45 Lounas 13.45 – 14.15 Ydinalueet (Tommi Pulkkinen) 14.15 – 15.00 Pienryhmät ydinalueet 15.15 – 16.00 Pienryhmät purku 16.30 – 19.00 Uimari vuorovaikutuksen näkökulmasta (Matti Alpola)

Harjoitusalueet ? Tarvitaan lisää variaatioita nykyiseen Nykyinen käytäntö on vaihteleva ja alueita käytetään eri tavalla Jokaisella valmentajalla on omat + ja - merkkinsä Nimien pitää heijastaa harjoitettavaa ominaisuutta Aerobinen alue Vauhtikestävyys Maksimikestävyys Anaerobinen alue Nopeus

Harjoitusalueet Lapsuusvaihe Helpot selkeät määritykset Lasten tunnevasteet ohjenuorana Maksimissaan neljäportainen ? Hidas vauhti Reipas vauhti Kova Vauhti Sprintti

Harjoitusalueet Valintavaihe Vastattava valintavaiheen tarpeisiin harjoittelussa Mahdollistettava harjoittelun variaatiot mutta samalla oltava uimareille selkeä AEROBINEN KESTÄVYYS Peruskestävyys eli I-alue alle aerobisen kynnyksen Vauhtikestävyys eli II-alue aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väli Maksimikestävyys eli III-alue yli anaerobisen kynnyksen ANAEROBINEN KESTÄVYYS Nopeuskestävyys eli IV alue, maitohapon sieto ja tuotto Nopeus ATP ja KP Eli alueet 5 kpl kuten nyt mutta alueiden nimet oltava selkeämmät PK,VK,MK,NK ja N ? Lähteet: mm. Urheiluvalmennus, Laatua käytännön valmennukseen

Harjoitusalueet huippuvaihe A1 syke 100-120 La.0-1.0 A2 syke 120-140 La.1.0-2.0 EN1 syke 140-175 La.2.0-3.5 EN2 syke 175-max La.3- AN1 Kilpailuvauhtisia sarjoja pitkällä palautuksella esim. 6*50 L.2.30 AN2 Yksittäisiä maksimaalisia suorituksia ”täydellisellä” palautuksella esim. 4*100 L.30 min SP Nopeus Suomeksi ? PK1,PK2,VK,MK,NK1,NK2 ja N

Ryhmätyöt 45 min R1 Lapsuusvaiheen alueet R2 Valintavaiheen alueet R3 Huippuvaiheen alueet Yleiskommentit kaikkiin

UINTITEKNIIKAN YDIN Mikä on olennaisinta ja tärkeintä uintitekniikassa? Vammattomuus ja harjoitettavuus Nopeus ja taloudellisuus Yksilöllisyys Näyttävyys Kehon muutosten vaikutus tekniikkaan Voimatasot, sukupuoli Tieto ja ymmärtäminen, miksi on teknisesti uitava näin (opettaminen, oppiminen, oivallus) Yksilöllisyys, jokainen ui omalla tavallaan

UINTITEKNIIKAN YDIN Mitkä asiat käytännössä tukevat näitä (edellisen sivun tärkeimmät asiat)? Vesirohkeus ja hengitystekniikka Asento vedessä ja vartalon hallinta, fysiologiset liikkeet Startti, pintautuminen, vedenalainen uinti Liikkeiden rytmi, jatkuvuus ja ajoitus Vetopituus ja –tiheys …….

UINTITEKNIIKAN YDIN Miten nämä huomioidaan käytännön jokapäiväisessä harjoittelussa (edellisen sivun käytännön asiat ?) Mitä on oppiminen ja mitä se vaatii? Uimarin oma oppimisen ja oivaltamisen kyky Oppimisympäristö, palaute ja ilmapiiri Valmentajan pedagogiset kyvyt, havainnot yms. Tekniikka drillit, mitä ne ovat? Mitä ne kehittävät? Miksi niitä tehdään? Kokonaisuus vai osista kokonaisuuksiin? Seuranta, miten valmentaja/uimari ymmärtää/toteaa oikean tekniikan tai varmistaa sen oppimisen? Tietyn matkan uiminen lyhyemmässä ajassa, onko uintitekniikka parantunut? Vedenalainen uinti? Fysiologia tai psyyke? …..

PAINOPISTEAJATTELU Selkeät tavoite mitä kehitetään eli valitaan painopiste, taito tai ominaisuus On selkeästi puolissa viikon harjoituksissa kehittyvänä. Mitä tarkoittaa? Nopeus: Kaksi piikkiä 8 km kelauksen jälkeen vai 24 laadukasta nopeus harjoitetta? Miten näkyy käytännön harjoittelussa? Miten kehitystä mitataan? Miten toteutunutta suunnitelmaa arvioidaan, seurataan, testataan, kyseenalaistetaan ? Valmentajan työn oma kriittinen arviointi, missä onnistuin, missä tarvitsen lisätietoa, mitä on hyvä jatkaa?  Yksi iso ydin teema

LAATU Alkuverryttely vai lämmittely? 800m kelausta vai 16 x 50 taitoa kehittäen. 1. sis. 4 kuperkeikka 2. sis. 20m pyykkimuijaa 3. sis. 30m asentopotkuja, keskittyen vartalon asentoon 4. sis. 20m sculling, säilytetään asento ja haetaan otetta.. Uintinopeus vai laatu? Mitataanko vain aika vai lasketaanko vetojen määrä? ….