”Lapsen paras etusijalle eropalveluiden kehittämisessä” Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula TOINEN SUOMALAINEN EROFOORUMI 10.11.2010

Vanhemmuus jatkuu eron jälkeen Arviolta 30 000 lasta joutuu vuosittain kokemaan vanhempiensa eron: perhepalveluiden kehittämisessä otettava paremmin huomioon. ´ Eropalveluiden kokonaisuus on nyt hajanainen, alueellisesti epätasainen ja huonosti tunnettu ja painottuu korjaavaan työhön Lapset eivät eroista pidä mutta eivät pysty niitä estämäänkään. Päätöksiä tekevien aikuisten tulee olla paremmin selvillä lasten kokemuksista ja näkökulmista. Lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkumista vaalittava Mitä sovinnollisempi ero sitä vähemmän haittaa lapselle Palveluita tarvitaan myös lapsille: vertaisryhmät Kaikki perheet hyötyisivät ulkopuolisesta avusta ja tuesta Huoltoriitakierteet vahingoittavat lasten mielenterveyttä

Lapsen oikeudet lähtökohtana palvelujen kehittämisessä Lapsen etu ensisijalle päätöksenteossa Lapsen oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa Molempien vanhempien yhteinen ja ensisijainen vastuu lapsesta sekä julkisen vallan velvollisuus tukea vanhempia Lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi Lapsia kohdeltava yhdenvertaisesti Lapsella on oikeus ylläpitää sukulaissuhteensa

Mitä tarkoitamme eropalveluilla? .  Lakisääteisesti kunnan järjestettävät sopimuspalvelu olosuhdeselvitykset oikeudelle perheasioiden sovittelu huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksen täytäntöönpano perheneuvola Järjestöjen ja kirkon (myös verkossa) perheneuvonta parisuhteen ja vanhemmuuden tuki eroneuvonta Valvotut tapaamiset (kunnat ja järjestöt)

Eropalveluita kehitettävä kokonaisuutena (1/2) Esitämme, että sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ottavat perheiden ja lasten auttamisen erotilanteessa sekä huoltoriidoissa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja viranomaistoiminnan kehittämisen näissä asioissa yhdeksi painopistealueeksi. Tavoitteena tulee olla lapsen edun parempi toteutuminen, lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä pitkien riitakierteiden ehkäiseminen ja katkaiseminen. Näin tuetaan myös lasten parempaa kuulemista ja osallisuutta yhteiskunnassa. 

Eropalveluita kehitettävä kokonaisuutena (2/2) Kokonaiskuvan saamiseksi eropalvelujen järjestämisestä STM pikaisesti tekee selvityksen siitä, miten lapsiperheille erotilanteessa tarjolla olevat lakisääteiset ja seurakuntien sekä järjestöjen tuottamat palvelut on eri puolilla Suomea järjestetty ja resursoitu ja missä määrin eroavat lapsiperheet käyttävät niitä. Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä oikeusministeriön kanssa valmistelee kansalliset linjaukset lapsiperheiden eropalvelujen kehittämiseksi. Linjauksissa otetaan huomioon niin kunnallisten palvelujen ja tuomioistuinten toiminnan kehittäminen kuin kirkon, järjestöjen ja vertaistuen kehittäminenkin. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet. Linjausten pohjalta luodaan yhteneväiset laatustandardit viranomaistoiminnalle

Miten lapsiperheen eropalveluja tulisi kehittää Miten lapsiperheen eropalveluja tulisi kehittää ? Ehdotus kansallisten kehittämislinjausten tavoitteiksi Projektijohtaja Heikki Koiso-Kanttila Lastensuojelun Keskusliitto

Palveluja eron varhaiseen vaiheeseen Eroauttamisen ja eropalvelujen painopiste eron varhaiseen vaiheeseen Palveluja normaalisuuden periaatteella; kaikilla lapsilla oikeus suojeluun - kaikki perheet hyötyvät tuesta erotilanteessa Lapsen tarpeiden ja näkemysten selvittämistä tulee vahvistaa Lapsille ja nuorille matalan kynnyksen palveluja ja tietoa vanhempien erosta Vanhempien tasapuolista kohtelua ja osallisuutta tulee vahvistaa  

Lapsen näkökulma vahvemmin esiin Palveluissa ja koulutuksessa tulee vahvistaa lapsen näkökulmaa. Vanhempia tulee ohjata lapsen hyvinvointia ja vanhempisuhteita turvaaviin sopimus- ja yhteistyökäytäntöihin. Lapsia tulisi tavata ja kuulla nykyistä useammin. Lapselle tulee voida määrätä edunvalvoja, kun huolto- ja tapaamisasia on menossa erityisen riitaisana oikeuteen. Lapsille ja nuorille tulee olla tarjolla omia palveluja erotilanteessa.

Sovitteleva työote palveluihin ja oikeuskäsittelyyn Eroavien vanhempien kanssa tavoitteena tulee olla vanhempien sovinnollinen yhteistyö sekä sitä tukeva vanhempien välinen sopimus. Sovitteleva työote tulee olla niin sosiaaliviranomaisilla kuin oikeudessakin. Myös asianajajien työskentely sovinnon saamiseksi on useimmiten lapsen edun mukaista. Avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun asemaa on vahvistettava.

Tehokkaampia keinoja puuttua huoltoriitoihin Selvitettävä, tulisiko osallistuminen sovitteluun tai vertaistukiryhmään asettaa ehdoksi sille, että lapsen huoltoasia voidaan viedä oikeuteen? Vanhempien vuosia jatkuvaa huoltoriitelyä ja toistuvia oikeuskäsittelyjä tulee voida rajoittaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että samat asianosaiset oikeusapuasiana ja julkisin varoin riitelevät samoista asioista toistuvasti. Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut kaksivuotista kokeilua, jossa lapsen kehityksen asiantuntijaa käytettäisiin tuomioistuinsovittelussa. Asiantuntijan keskeinen tehtävä tässä sovittelussa olisi auttaa vanhempia näkemään lapsen etu. Tuomari vastaa tuomioistuimessa tapahtuvasta sovitteluprosessista ja siitä, että sovinto on lapsen edun mukainen.   Kokeilujen tulosten ja tutkimustulosten perusteella tulisikin pohtia, olisiko kaikille eroaville vanhemmille hyödyllistä asiantuntijan kanssa keskustelu, jossa käytäisiin läpi muun muassa erotilannetta lapsen kannalta. Tämä edellyttäisi ilmeisesti lainsäädännön muutosta. Samalla tulisi huolehtia siitä, että vanhempien käytettävissä on riittävän monipuolinen ja laadukas palvelujärjestelmä, joka tukee riitakierteen katkaisua ja sovinnollisten, toimivien lapsenhuoltoratkaisujen syntymistä ja vakiintumista. Suuri osa huoltoriitaoikeudenkäynneistä kustannetaan käytännössä valtion varoin. Asia on herättänyt viime aikoina keskustelua. On esitetty julkisestikin kysymys, onko tarkoituksenmukaista, että samat asianosaiset oikeusapuasiana ja julkisin varoin riitelevät samoista asioista toistuvasti.

Palveluista ja eron riskeistä tiedotettava tehokkaasti Asiakasperheiden tulee löytää helposti tietoa eroperheen palveluista. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut miellettävä osaksi palvelukokonaisuutta, joista tiedotetaan yhteisesti. Palvelujen tulee olla helposti lähestyttäviä, houkuttelevia ja asiakasta sekä eroavien elämänhallintaa ja vastuunottoa tukevia. Käräjäoikeuksia tulisi ohjeistaa jakamaan tietoa muistakin palveluista kuin perheasioiden sovittelusta.   Kirjallista materiaalia tulisi olla helposti saatavilla myös nettiversioina kotimaisten kielten lisäksi myös englanniksi ja venäjäksi myös monikulttuurisia perheitä varten.  

Perhevalmennusta ja parisuhteen tukemista Perhevalmennusta ja vanhempien parisuhdetta tukevia palveluja tulisi olla luontevasti ja valtakunnallisesti kattavasti tarjolla. Isän roolin vahvistaminen tukee isän vanhemmuutta ja turvaa lapsen hyvinvointia erotilanteessa. Perheiden arjen sujuvuuden turvaavat peruspalvelut, vanhempien tukeminen ja perheen taloudellinen tukeminen on tärkeää ennaltaehkäisyä. Lisäämällä lasten ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden ymmärrystä lapsiperheen erosta voidaan helpottaa eroperheen arjen sujumista.

Täytäntöönpanosovittelua kehitettävä Täytäntöönpanosovittelua tulisi kehittää kohti moniammatillista tiimityötä. Mallina voisi olla muutama laajalla maantieteellisellä alueella toimiva yksikkö, joissa tehdään täytäntöönpanosovittelua päätoimisesti.   Tehokkaalla ja nopealla täytäntöönpanosovittelulla voitaisiin ratkaista tilanteita, joita syntyy vanhemman omavaltaisesta toiminnasta, esimerkiksi lapsen palauttamatta jättämisessä.

Pitempiaikaista yksilöllistä tukea tarvittaessa Erityisesti pitkittyneissä huoltoriidoissa tavallista, että vanhemmilla on psykososiaalisia ongelmia. Tällöin vanhempia ja lapsia tulee ohjata tehostettujen palvelujen piiriin. Pitkittyneiden huoltoriitojen perheet saattavat olla lastensuojelun asiakkaita, jolloin tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eropalveluissa työskentelevien ja muissa palveluissa työskentelevien kesken.  Lainsäädännöllä tulee selkeyttää kuntien velvollisuutta valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestämiseen.   Lapsen ja vanhemman välisiä tapaamisia joudutaan joskus lapsen turvallisuuden varmistamiseksi määräämään toteutettaviksi valvottuina tai tuettuina. Nykylainsäädännön mukaan kuntien velvollisuutena ei ole järjestää valvottuja tapaamispaikkoja. Silloin kun tapaamisia toteutetaan valvottuna tai tuettuna, tulee palveluin ja tukimuodoin työskennellä vanhempien kanssa tavoitteena tavanomaiset lapsen tapaamiset.

Alueellisesti kattavat tasalaatuiset palvelut Alueellisen yhteistyön lisääminen ja toimintamallien kehittäminen on välttämätöntä laadukkaiden eropalveluiden saamiseksi kattavaksi kaikille. Myös kuntakohtaisesti eri palvelujen kokoaminen saman katon alle tuo synergiaetuja. Yhteistyötä eropalvelujen ja tuomioistuinten kesken tulee kehittää. Asiakkaan näkökulmasta pitäisi olla vaihtoehtoisia palveluratkaisuja, jos asiakas kokee oman kunnan työntekijän liian läheiseksi tai puolueelliseksi asiassaan. Kunnallisten palvelujen kuten perheneuvolan ja lastenvalvojien palveluiden osalta asia on juuri erittäin ajankohtainen, kun kunnissa järjestetään palveluja laajemmalle asukaspohjalle. Esimerkiksi Paras-hankkeen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös palvelujen organisointiin ja riittävään resursointiin laadun ja sisällön kehittämiseksi ja toiminnan ripeyden turvaamiseksi.

Varhaisen tuen rahoitus valtion budjettiin Järjestöpalvelujen ongelmana on epävakaa rahoitus. Talouden lyhytjänteisyys aiheuttaa vaikeuksia palvelujen tuottamisessa ja henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä. Järjestöille tulisi ohjata valtion budjetista pitkäjänteisen, tasalaatuisen ja suunnitelmallisen ero- ja parisuhdepalvelutuotannon mahdollistava pysyvä rahoitus. Kuntien ja järjestöjen yhteistoiminnasta eropalvelujen ja erilaisten kriisipalvelujen tuottamisessa on hyviä paikallisia ja alueellisia kokemuksia, joiden laajentaminen asiakkaiden ja palvelujärjestelmän kannalta sekä kansallisesti merkittäväksi edellyttää ennakkoluulottomia uusia ratkaisuja ja valtiovallan mukaantuloa.

Kehittämis- ja tutkimustyön jatkuminen turvattava Tietopohjan kehittäminen: Yliopistoja tulee kannustaa eroauttamisen ja –palvelujen kehittämistä palvelevan tutkimuksen tekemiseen. Esimerkiksi tapaamisoikeuden toteutumisesta olisi tarpeen saada kattava ja ajantasainen selvitys.   Valtakunnallinen kehittämisyksikkö: Tarvitaan kansallinen kehittämisyksikkö, joka vastaa eroauttamisen kehittämisestä sekä edistää alan ammatillista koulutusta ja tutkimustoimintaa.