DEE Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Tietokonetekniikka 4 Tieto ja tiedon talletus
15. Loogiset operaatiot.
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
LPC LPCC PLP MFCC LSP/LSF Δ ΔΔ Matemaattinen kikka Levinson-Durbin
Mittaus ja etuliitteet
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Kim Björkman Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 / 1 Yksiulotteiset kuvaukset.

Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Sensorifuusio Jorma Selkäinaho.
Säätötekniikan perusteet
AS Analoginen säätö (3 op)
Sami Salonen, Johannes Saarinen, Mikko Harju
Testikurssi TESTILUENTO. TKK:n testikurssiLuento 1Kalvo 2 Sisältö • Kurssin sisältö • Kiintolevy • Tietosisältöjen vertailu • Kuluttajabarometri.
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Prosessi- automaatio.
AI/AO-Soveltaminen - Säätäjä
Paneli – Tehtäväksianto - Säiliöprosessi
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Windows NT Mika Purmonen
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ”KSHJ” eli Oppijan verkkopalvelukokonaisuus Mikä se on ja miten se tehdään? Joonas Mäkinen.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
T Automaatiotekniikka 2 4op
T Automaatiotekniikka 2 4op
Työttömät* työnhakijat; yleisimmät akavalaistutkinnot *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Mittaustekniikka (3 op)
OKM: N J ULKAISUTIETOJENKERUUPROSESSI JA SEN KEHITTÄMINEN Ylitarkastaja Jukka Haapamäki.
Tiedon esittäminen.
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1
Tiivistelmä nykyisistä tietojärjestelmistä (esimerkki)
UMF I Luento 2. Aika Luennot, Klo 14–16 to 4.9 – ke 10.9 ke 24.9 – ke 1.10 ke – pe Demot, Klo 10–12/12–14/14–16 Pe 12.9, Ti 16.9, Pe 19.9.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
1 Apteekkien ansiokehitys 10/00-10/01 Työaika vähintään 30 t/vko.
Copyright © VTT Langaton kuormitusten havainnointi Mittaukset kenttäolosuhteissa.
Silmänliikkeet Tampere University Computer Human Interaction Group
Johdatus digitaalitekniikkaan
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Mobiilikeilauksen uudet haasteet
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Säätötekniikan perusteet
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Teollisuusmittaukset
Tuuliturbiinien mallintaminen dynamiikkalaskentaohjelmistolla Reduced-Order Modelling of Wind Turbines Jatko-opintoseminaari kirjasta: Wind Power in Power.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
1 TUTKITTAVAA KOHDETTA KUTSUTAAN SYSTEEMIKSI
Säätötekniikan käsitteitä
Infrapunasuodinautomatiikka kameralle AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Loppuraportti Lassi Seppälä Johan Dahl.
Kiikuista jatkoa.
Mikro-ohjelmoitava tietokone
T Automaatiotekniikka 2 4op
Äänen käsittely.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa tehtävän idea: luokanopettaja Minna Glogan toteutus: koordinaattori Virpi Hirvensalo.
Kierros 3 - OLO Kuva. Tänään Lyhyesti kurssista tähän mennessä Viikon aiheiden esittely Jakautuminen ryhmiin ja työskentely ryhmissä – OLO1 –
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Signaalien datamuunnokset
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
Signaalien datamuunnokset
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Esityksen transkriptio:

DEE-34020 Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka Simulointiharjoitus Syksy 2013

Säätötekniikka tehoelektroniikassa

Analoginen säätö vs. digitaalinen säätö + Lähes viiveetön Monimutkaisten säätöjärjestelmien toteutus hankalaa tai jopa mahdotonta Säätimien parametrien muuttaminen työlästä Altis komponenttien toleransseille, olosuhteiden vaihtelulle ja ulkopuolisille häiriöille Mikroprosessoripohjainen digitaalisäätö + Ohjelmoitavuus + Immuuni olosuhteiden vaihtelulle + Ulkopuolisten häiriöiden sietokyky + Monimutkaisten säätöjärjestelmien toteutus helppoa + Kompakti Rajallinen laskentakapasiteetti Laskennasta aiheutuva viive Näytteistyksestä aiheutuva virhe mittaussignaaleihin

Mikroprosessoripohjaisen säätöjärjestelmän lohkokaavio Prosessi Säätöalgoritmin laskenta mikroprosessorilla Prosessin ohjaus Prosessin säätöön suojaukseen ja ohjaukseen tarvittavien signaalien mittaus Analogisten signaalien muuntaminen digitaalisiksi Mittaussignaalien suodatus, skaalaus ja mahdollinen muu käsittely

Analogia-digitaalimuuntimet Ulkoisia piirejä löytyy ainakin 32 bitin resoluutioon asti Tyypillinen resoluutio 8-16 bittiä Mikrokontrollereihin integroidut muuntimet tyypillisesti 8-12 bittisiä Kun muuntimen resoluutio on n bittiä, muunnin tuottaa etumerkittömänä lukuarvon välillä 0…(2n-1) tai etumerkillisenä välillä –2(n-1)…(2(n-1) - 1) Analogiasignaalin jännitealue tyypillisesti joko unipolaarinen 0…5 V tai bipolaarinen -10 V…10 V Jos unipolaarisella muuntimella halutaan muuntaa bipolaarisia suureita, täytyy analogiasignaalin nollataso nostaa jännitealueen keskelle Esim. 0...5 V jännitealueella nollataso bipolaarisella signaalilla on 2.5 V Muunnosnopeus ilmoitetaan yleensä yksiköllä ”samples per second” (SPS) Esim. piiri, jonka muunnosnopeus 200 kSPS, muuntaa yhden näytteen keskimäärin 5 s

AD-muuntimen resoluutio Esimerkki: Mitataan jännitettä, joka vaihtelee -325…+325 V välillä Valitaan mittausalueeksi -350…+350 V 8 bittisellä muuntimella resoluutioksi saadaan noin (700 V) / 28 = 2.7 V 10 bit muuntimella saavutetaan noin 0.7 V resoluutio ja 12 bit muuntimella noin 0.17 V resoluutio

Näytteenottovälin vaikutus 1 us näytteistysväli 100 us näytteistysväli 1 ms näytteistysväli Aika (s)

Takaisinkytketty säätö jatkuva-aikaisella PID säätimellä Jatkuva-aikaisen PID-säätimen siirtofunktio

Jatkuva-aikaisen järjestelmän diskretointi Jatkuva-aikaista järjestelmästä voidaan muodostaa aikadiskreetti approksimaatio Eri menetelmiä: Nollannen asteen pitopiiriin perustuva menetelmä (Zero-order hold) Forward difference Backward difference Bilinear approximation (Tustin method) ( h = näytteenottoväli ) ( q = siirto-operaattori )

Esimerkki siirtofunktion approksimaatiosta Diskretoidaan ensimmäisen asteen alipäästösuodin Forward difference antaa suotimen diskreetiksi siirtofunktioksi Backward difference Tustin method ( τ = suotimen aikavakio ) ( h = näytteenottoväli )

Esimerkki siirtofunktion approksimaatiosta τ = 1 ms ja h = 100 s

Esimerkki siirtofunktion approksimaatiosta

Stabiilisuus eri approksimaatioilla FORWARD DIFFERENCE BACKWARD DIFFERENCE TUSTIN METHOD Z-tasossa stabiili alue on yksikköympyrän sisällä. Tustinin menetelmällä stabiili alue kuvautuu oikein. Forward difference (Euler) -menetelmällä voidaan menettää aikajatkuvan järjestelmän stabiilius, jos navat kuvautuvat yksikköympyrän ulkopuolelle. Backward difference –menetelmällä epästabiilit järjestelmät saattavat kuvautua stabiileiksi.

Takaisinkytketty säätö: Suljettu silmukka Ohjearvo + Ulostulo Säädin C(z) Prosessi G(z) Y(z) - U(z) Takaisinkytkentä Mittaus F(z) Aikajatkuva järjestelmä on stabiili, jos suljetun silmukan navat sijaitsevat s-tason vasemmassa puolitasossa. Aikadiskreetti järjestelmä on stabiili, jos suljetun silmukan navat sijaitsevat z-tasossa yksikköympyrän sisäpuolella. Suljetun silmukan taajuusvasteesta voidaan nähdä mm. järjestelmän kaistanleveys

Esimerkki suljetun silmukan vasteesta

Takaisinkytketty säätö: Avoin silmukka Ohjearvo Säädin C(z) Prosessi G(z) U(z) Ulostulo Mittaus F(z) Y(z) Tarkasteltaessa avointa järjestelmää takaisinkytkentäsilmukka katkaistaan ja siirtofunktio muodostetaan asetusarvosta (erosuureesta) takaisinkytkentähaaran ulostuloon. Avoimen silmukan taajuusvasteesta voidaan nähdä mm. järjestelmän vahvistus- ja vaihevarat ja arvioida näiden perusteella suljetun silmukan stabiiliutta.

Esimerkki avoimen silmukan vasteesta