Väkivallan ja seksuaalisuuden psykodynamiikkaa Hannu Säävälä Psykoanalyytikko, OYS, oikeuspsykiatria Väkivaltaa työssään kohtaavien foorumi Oulu 19.9.2013

Sisältö Aggression merkitys Aggressio seksuaalisuudessa Väkivallan psykodynamiikkaa Seksuaalinen väkivalta Psykodynamiikkaa Kulttuuritekijät

Viitekehykseni Kyky aggressioon on sisäsyntyistä Aggressio on Parhaimmillaan jämäkkyyttä Pahimmillaan väkivaltaa Yksilöiden temperamentit eroavat synnynnäisesti Varhaisten hoivasuhteiden häiriöt ovat keskeisin syy myöhempään väkivaltaan

Aggressio on luontainen ja välttämätön osa elämää

Aggressio voimavarana kasvussa ja irtaantumisessa

Aggressio energiana Ad gredior (lat) mennä luo Kohtaamiseen tarvitaan aggressiota Oman rajan hahmottaminen

Aggressio ja trauma Voiko jämäkkyys ja kyky aggressioon suojata traumatisoitumiselta? Suojaavia tekijöitä Työstänyt aiempia aggressiivisia kohtaamisia Hyvä itsetunto Päämäärähakuisuus, ratkaisukeskeisyys Vahva mutta joustava ideologia

Huumori ja aggressio (Stoller 1985, Grotjahn 1958) Huumori on aina aggressiivista Sillä on aina kohteena joku ihminen tai ihmisryhmä

Huumori: aggression rajat? ”Sain muutamaan lauseeseen asian tiivistettyä. Tykkään, että lohkaisu oli aika hyvä.”… ”Vähemmistöjä ylisuojellaan kaikelta.” MMantila 26.8.2013 "Tietovuotaja Bradley Manning haluaa muuttua naiseksi. Se ei ole ihme. Laverteluhan on aina ollut ämmämäistä." MMantila 25.8.2013

Huumori: aggressiota jalostettuna (Stoller 1985, Grotjahn 1958) riittävän piilotettua, että se ei tuota syyllisyyttä riittävän avointa, että aggression tuottama jännitys ei häviä Itseironia suojaa humoristia

Seksi ja aggressio Onko eroottinen kiihottuminen sukua aggressiolle?

Seksi ja aggressio ”Kiihottumisessa on aina mukana myös halua vahingoittaa seksikumppania” (RStoller 1985) ”Seksuaalivietti ja aggressio ovat lähellä toisiaan” (Marshall 1990)

Seksuaalinen kiihottuminen 10-15% USAn väestöstä harrastanut SM-seksiä (Janus 1993) 50% väestöstä kiihottunut puremisesta (Kinsey ym. 1953)

Seksi ja aggressio “(Sukupuoli)yhdyntä on usein vihamielisyyden, ärtymyksen ja myös alistamisen ilmaus…” Andrea Dworkin, 1987

Yhdyntä ja aggressio (*)(*)(*)

Yhdyntä ja aggressio Lapsi tulkitsee vanhempien yhdynnän väkivallaksi ”…to a young child it may look like daddy hurting mummy…” (http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20110405102013AATaEOK)

Väkivalta

Väkivallan kaksi tyyppiä Saalistus (Dominoiva, välineellinen) Taistelu (Raivo, reaktiivinen)

Lapsen olemus?

Psyyken kehityksen vauriot Turvattomat hoivasuhteet Yksilöitymisen ja mentalisaation häiriöt

Mentalisaatio Kyky luoda suodattava mentaalinen rakenne stimuluksen ja vasteen välille

Yksilöityminen Yksilöitymätön Osittain yksilöitynyt Yksilöitynyt - yhteiset tunnetilat hoivaajan kanssa Osittain yksilöitynyt mustavalkoinen – hyvä ja paha minän rajat epäselvät epävakaa tunteiden säätely Yksilöitynyt harmaan sävyt minän rajat selvät ambivalenssin sieto

Itsetunto Suhde minäihanteeseen Terve itsetunto: realistinen itsetuntemus ja itseluottamus Vaillinainen yksilöityminen ja mentalisaatio aiheuttaa itsetunto-ongelmia

Huono itsetunto Huono itsetunto tuottaa kaksi erilaista ilmiasua: Kompensatorinen eli paksunahkainen narsismi Korostunut epävarmuus itsestä eli ohutnahkainen narsismi

Väkivalta ja itsetunnon säätely Itsetunnon säätelyongelmat ovat keskeinen väkivallan taustatekijä

Itsetunnon vahvuus ja vaihtelu ilmiasu Korkea Henkilö A Henkilö B Henkilö C Matala Aika

Itsetunnon säätely ja väkivalta ilmiasu Henkilö D: Paksunahkainen narsisti Korkea Henkilö E: Ohutnahkainen narsisti Matala Aika

Paksunahkaisen dominoivuus – väkivallan dynamiikka

Dominoiva väkivalta Haavoittuvuuden kieltäminen Heikkouden projisointi Objektisuhteiden mitätöinti Ylemmyys Kosto Kateus ja epäluulo

Kateus Luonnollinen osa sosiaalista kanssakäymistä Omistusaggression johdos Kilpailunhalu Vääristymä: hallitsemattomana johtaa väkivaltaan

Epäluulo Projisointi valmistaa hyökkääjän torjumiseen Vääristymä: tuottaa väärintulkinnan ja väkivalta-alttiutta

Ohutnahkaisen raivo – väkivallan dynamiikka

Häpeä Kyky syyllisyyteen ja katumukseen: auttaa ryhmässä selviämisessä Vauvan katse ei saa vastakaikua - häpeä Uhka minuuden hajoamisesta - suojautuva raivostuminen

Vainoava omatunto Omatunto auttaa sosiaalistumisessa Häpeän aisapari Saavuttamaton minäihanne Rankaiseva Kostaa itselle ja muille

Seksuaalinen väkivalta HSäävälä Väkivaltatyön verkosto 19.9.2013

Seksuaalinen väkivalta - erityispiirteitä Tässä: hetero aikuisen naisen raiskaus Vahvasti sukupuolistunutta Muista naistekijät ja seks. vähemmistöt Miesuhreista enemmistö miesten uhreja

Raiskaaja - erityispiirteitä Muistuttaa persoonaltaan enemmän väkivaltarikoksen tekijöitä kuin pedofiilejä Dynamiikka - monia motiiveja

Raiskaaja – typologia (JIPV, Beech ym. 2006, Groth 1979) Valtaraiskaaja (1/3 tapauksista) Kostaja Vakuuttelija Alistaja Seksuaalisesti virittynyt raiskaaja (n. 40%) Sadistinen raiskaaja (1/4)

Valtaraiskaaja: kostaja Ei seksuaalista motiivia Viha erityisesti naisia kohtaan Kosto usein juuri eronnut Kielteisistä tunteista eroon pääsy Uhri voi olla hyvinkin vanha Raakuus Uhri tuttava tai ex-kumppani Aiempia väkivalta- ja seksirikostuomioita

Valtaraiskaaja: vakuuttelija Ei seksuaalista motiivia vallan tunne Kohtelias, yrittää olla vahingoittamatta Läheisyyden kaipuu, rakkausfantasia Itsetunto-ongelmia Erektio-ongelmat, myös raiskauksessa Kokee itsensä luuseriksi, ”nörtti” eristäytyvä

Valtaraiskaaja: alistaja Ei seksuaalista motiivia Deittiraiskaus Urheilullinen, macho Käyttää naisia Eronnut Väkivaltarikoksia ja seksirikoksia

Seksuaalisesti virittynyt raiskaaja Halu saada seksiä Ylemmyys ja oikeutuksen tunne Uhri yleensä nuorehko Uhri tuntematon Ei yleensä vakavia vammoja Tekijä nuorehko Ei yleensä aiempia tekoja Yleisin tyyppi (n.40%)

Sadistinen raiskaaja Seksuaalinen ja aggressiivinen motiivi Seksuaalinen nautinto alistamisesta Uhri tuntematon Vakavia vammoja Aiempia tuomioita ¼ tapauksista

Raiskaaja - johtopäätöksiä Heterogeeninen ilmiö Seksuaalimotiivit Väkivaltamotiviit ”Nämä rikoksentekijät muistuttavat tavallisia miehiä enemmän kuin haluaisimme myöntää” (Marshall, 2001, s.334)

Raiskaus - psykodynamiikkaa Aikuisen naisen seksuaalisuus ja psyykkinen vahvuus pelottaa Hyökkäys on paras puolustus

Raiskaus: evoluutiopsykologiaa Raiskaus on adaptaatio ja vaihtoehtoinen geenienlevitys-strategia… (GWilson, 1989, ks myös Thornhill and Palmer 2000 ) HSäävälä Väkivaltatyön verkosto 19.9.2013

Raiskaus: sukupuolittunutta väkivaltaa Sukupuolten välillä vallan ja väkivallan hierarkia, jossa miehet alistavat naisia (Ronkainen 1998) Seksuaalinen väkivalta on kulttuurinen, ei yksilöllinen ilmiö (Keskinen 2005) ”Seksuaalisen väkivallan jatkumo” (Kelly 1987) ”Dominanssin erotisoituminen” (McKinnon, 1989)

Väkivaltatyön verkosto 19.9.2013 Kulttuuritekijät ”Tähän päivään mennessä vastaani ei ole tullut yhtään raiskausta, jossa uhri olisi ollut kunniallinen nainen” Kaleva 11.9.2013 (Delhin joukkoraiskaajien puolustusasianajaja) HSäävälä Väkivaltatyön verkosto 19.9.2013

Seksuaalinen väkivalta – kulttuuritekijät Yhteisöjen väliset erot raiskauksissa Tilasto-ongelmat Antropogiset tutkimukset (Sanday 1981, Reiss 1986) Sota ja raiskaus (Human Security Report 2012)

Yksilö ja kulttuuri - ongelmia Patriarkaalinen yhteisö+ narsistinen mies Kotiraiskaus Egalitaarinen yhteisö + Patriarkaalinen mies Deittiraiskaus Egalitaarinen kulttuuri + vaarallisen miehen houkutus

Raiskaajan hoito Seksuaalisesti virittynyt raiskaaja (STOP-ohjelma) Uhriempatian lisääminen Kognitiivisten vääristymien korjaaminen Valtaraiskaaja Väkivaltatyö Vihanhallinta Sadistinen raiskaaja Ei uhriempatiatyöskentelyä

Raiskaus: ehkäisy Naisen aseman kohentaminen Tietoisuus riskitilanteista Raiskaustuomioiden koventaminen

Yhteenveto Seksuaalisuus ja aggressio - yhteys Seksuaalinen väkivalta on monikasvoista Seksuaaliset motiivit Alistusmotiivit Ehkäisy: Asennemuutos Raiskaaja: yksilöllinen työskentely