SISÄILMAONGELMAT VAASAN YLIOPISTOSSA Tietopäivitys 16.10.2007 Tapani Schöning, työterveyshuollon erikoislääkäri Suomen Terveystalo/Vaasa

SISÄLTÖ Työturvallisuuslain (738/2002) sisäilmakohdat Yleistä tietoa sisäilmaongelmista ja työterveyshuollon toimintamalleista 10.9.2007 ISS Proko OY:n raportin pohjalta työsuojelutietoja

Työturvallisuuslaki (738/2002) 32: Työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveys 33: Työpaikan ilmanvaihto – ”riittävästi kelvollista hengitysilmaa” 37: Ilman epäpuhtaudet – ”eristettävä .. Koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla.”

Työturvallisuuslaki (738/2002) jatkuu.. 38: Kemialliset tekijät ja työssä käytettävät vaaralliset aineet – ”altistuminen .. haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle tai lisääntymisterveydelle..” 39 sama sanamuoto BIOLOGISILLE tekijöille

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Suurimmat SISÄILMAN terveysvaarat liittyvät tupakansavuun, radoniin, asbestipölyihin sekä pitkään jatkuneisiin, laajoihin kosteus- ja homevaurioihin (Salme Rantanen, TTL 2003), HÄKÄ myös ”kovat mittarit” – syöpä, ennenaikainen kuolleisuus, ammattitaudit, työkyvyn menettäminen

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sisäilmasta oireilevalla työntekijällä on työturvallisuuslakiin perustuva oikeus työskennellä kelvollisessa työilmassa Sisäilmaongelma on yleensä rakennustekninen, laaja ja moniulotteinen ongelma. Kiinteistöä koskevissa toimenpiteissä tulee olla kiinteistön omistajan ja kiinteistöhuollon panos mukana Tietomme sisäilma-asioista on vajaata ja tämä tulee hyväksyä

Hyvä sisäilma – mitä se on? Sisäilmayhdistyksen suomalaiset kriteerit: S1,S2,S3 – teknisiä arvoja, oireilu? Enemmistö (yli 80%) tiloissa työskentelevistä on tyytyväisiä sisäilmastoon, joka EI aiheuta sairauksia pitkälläkään aikavälillä

Sisäilma ja sairaudet Sisäilmaongelmiin liittyviä yleisiä sairauksia: astma, allerginen nuha tai silmän sidekalvotulehdus, tupakointi ja syöpä Harvinaisia: asbestisairaudet (käytännössä ei sisäilmaongelmissa), homeiden aiheuttamat vakavat keuhkosairaudet Tutkimusnäyttöä on paljon, mutta ei riittävästi Sisäilmaongelmista aiheutunut allergia on harvinaista – tuntemattomat mekanismit

Sisäilmaoireet Oireet voivat olla usein pahempia kuin sairaudet Silmien ja limakalvojen ärsytys, hengitysteiden ärsytys (nenän tukkoisuus, kurkun käheys, yskä), epätavallinen väsymys, päänsärky, huono olo, hajujen aistiminen, iho-oireet Oireiden syitä on tärkeää selvittää! Oireet eivät oikeuta laajoihin vakuutuslääketieteellisiin etuuksiin, kuten eläkkeeseen, mutta voivat olla silti lähes invalidisoivia!

Fabriikin työsuojeluasioita 9/07 F3:n alta maaperästä on löytynyt pyöreä vanha allas, jossa on ollut PCB:tä pitoisuudessa 319,9 mg/kg (raja-arvo 0,5 mg/kg) sekä öljyä 93 800 mg/kg (raja-arvo 2000 mg/kg). tiilirakennelmissa on ollut PAH-yhdisteitä 43 558,8 mg/kg F3 hissikuilun perustuksissa kiviä, joiden alla liuosmaista kivihiilitervaa

Fabriikin työsuojeluasioita 9/2007 Allas on ollut aiempien mattopäällysteisten betonilattiakerrosten alla tiiviisti. PCB ei haihdu juuri ilmaan. PAH-yhdisteistä ei ole F3:n sisäilmatutkimuksissa VOC-määrityksissä mitään viitteitä. Ympäristökeskus ja työsuojelupiiri ovat tilanteen tarkistaneet: suojatoimenpitein rakennustyöt saavat jatkua, tiloissa saa työskennellä (ilmanvaihto!)

Fabriikin työpaikkaselvitys 2.10.2007 Työterveyshuolto, työsuojelu, kiinteistöpäällikkö, kiinteistön omistaja edustettuina Käytiin seikkaperäisesti läpi Fabriikin historia ja nykytilanne Käynnit saneeratuissa ongelmakohteissa ja laitosten tiloissa Kanta: yliopiston ylemmissä tiloissa voi nykytietojen perusteella työskennellä vailla sairastumisen vaaraa (ilmanvaihto!)

Polyklooratut bifenyylit, PCB Orgaanisia klooriyhdisteseoksia, teollinen valmistus alkoi 1929, erittäin pysyviä Seoksia, valtaosa oli käytössä kondensaattoreissa (80%), ruostesuojamaaleissa (10%) Kielletty Suomessa 1990 Altistuminen mahdollista: jätteen käsittely, räjähdykset

PCB Suomessa altistutaan pääosin ravinnon kautta Lähinnä pitkäaikaisvaikutuksia: vaikutukset immuunijärjestelmään, lisääntymisterveyteen, todennäköisesti ihmiselle syöpävaarallinen Ei sisäilmaan käytännössä haihdu

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy kaikkialla Kulkeutuu elimistöön pääasiassa ihon ja ruuansulatuselimistön kautta, hengitysteitse vähemmän VOC sisältää PAH-yhdiste naftaleenin Arvio PAH-altistumisesta: 1 vrk kaupunki-ilmaa = 1 savuke

PAH-yhdisteet Kivihiilipiki ja –terva ovat merkittäviä PAH-lähteitä teollisuudessa ja korjausrakentamisessa Hengitysilman kautta altistuminen PAH-yhdisteille on merkittävintä koksaamoissa (100x pitoisuudet vrt kaupunki-ilma), mutta IHO ja SUU ovat aina tärkeimpiä altistumisreittejä Saneeraustöissä piikattaessa ilman PAH-yhdisteiden turva-arvot (bentso(a)pyreeni) saattavat ylittyä – SUOJAUSTARVE!

PAH-yhdisteiden terveysvaarat Perimämuutoksia Syöpävaara (keuhkot, iho, virtsarakko, mahasyöpä) Suomen työturvallisuuslainsäädännön mukaan kaikki PAH-yhdisteet luokitellaan syöpävaarallisiksi Runsaat ärsytysoireet: hengitystiet, iho, silmät, ihon punoitus ja valoherkistyminen

Työturvallisuusaspekteja korjausrakentamisen aikana Työterveyshuolto suosittelee, että rakennustyöt aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä/haittaa muille tiloissa työskenteleville Vaarallisia aineita käsiteltäessä tulee rakennusalue OSASTOIDA ja ALIPAINEISTAA, jotta epäpuhtaudet (huom pakokaasut!) eivät leviä. Ilmanvaihto tulee varmistaa.

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelmat Tiivis yhteistyö: työterveyshuolto, työnantaja, työntekijät, erikoissairaanhoito, vakuutusyhtiöt ja työsuojelu Ydintehtävät: seuloa sairastuneet asianmukaisilla tutkimuksilla, seurata ja hoitaa työntekijöiden terveydentilaa, tehdä työpaikkaselvityksiä, toimenpide-ehdotuksia/suosituksia ja tiedottaa terveysvaaroista Usein vaikeita ongelmavyyhtejä, mutta hyvä yhteistyö on tuloksekkainta!

KIITOS!