Valon taittuminen (refraction)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mekaaninen energia voimatarinoita
Advertisements

Linssit (lenses).
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Funktiot sini, kosini ja tangentti
Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Fysiikka Kurssi 1.
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Turvallisesti rautatieym-päristössä
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Kuva muodostuu todellisista säteistä, todellinen kuva.
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Heijastuminen ja taittuminen
Analyyttinen geometria MA 04
Valosta 1.
Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme
Taylor polynomi usean muuttujan funktiolle
MAB8: Matemaattisia malleja III
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
1.5. Trigonometriset yhtälöt
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto.
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
Janan keskinormaali A A ja B ovat janan päätepisteet ja M sen keskipiste. M Janan keskinormaali on kohtisuorassa janaa vastaan sen keskipisteessä. AM =
Sulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Tsunamit ja maanjäristykset
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
1. Usean muuttujan funktiot
Ääni!.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
7. Määritä sellaisen ympyräsektorin keskuskulma, jonka pinta-ala on 1 ja piiri mahdollisimman lyhyt. Anna tulos 0,1 asteen tarkkuudella. Keskuskulma =
Liikkeen fysiikkaa.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
ÄÄNI.
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä
AALLOT.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
Havaitsevan tähtitieteen pk I, kevät 2011
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Valokuitu Tehnyt MIKA ja Kasper. Valokuitu Valokuitu on ohut, lasista ja muovista valmistettu kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valon taajuus.
FY2 Aaltoliike. 1. Aalto etenee – aine ei Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista edestakaista liikettä Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
19. Liikettä vastustavat voimat
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Heijastuslaki Tulokulma Heijastuskulma 0º 20º 45º 60º 90º
Valon taittuminen Valo taittuu tullessaan vinosti kahden erilaisen läpinäkyvän aineen rajapintaan. Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. Pienet.
Valon taittuminen Valon taittuminen johtuu valon erilaisista kulkunopeuksista optisilta tiheyksiltään erilaisissa aineissa. Kun valo tulee vinosti optisesti.
Joka vai mikä? - Kas siinäpä pulma.
Heijastuslaki: valon heijastuskulma ja tulokulma ovat yhtä suuret.
PERISKOOPPI.
7 Tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
Sähkövirta I ja virtatiheys J
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
Esityksen transkriptio:

Valon taittuminen (refraction) Optiikka , osa 1

Taittumislaki Valon nopeus tyhjiössä on n. 300 Mm/s, kun se esim. lasissa on n. 200 Mm/s merk. nopeutta tyhjiössä c:llä ja nopeutta väliaineessa v:llä: Määr. väliaineen taitekerroin n = c / v

Lyhimmän optisen tien sääntö Kun valo menee kahden aineen rajapinnan läpi pisteestä A pisteeseen B, sen reitti on sellainen, että sen kulkuaika on minimissään. (nimitys: lyhin optinen tie) Voidaan osoittaa helposti ääriarvolaskulla, että tällöin on voimassa ns. taittumislaki eli Snellin laki:   = tulokulma ( tulevan säteen ja rajapinnan normaalin välillä) = taitekulma (taittuvan säteen ja rajapinnan normaalin välillä) n1 , n2 ovat väliaineiden taitekertoimet v1,v2 ovat valon nopeuden väliaineissa

Esim1 Kun valo tulee ilmasta lasiin tulokulmassa  = 45 o, laskettava taitekulma . Nopeudet ovat 300Mm/s ja 200 Mm/s. Ratkaisuksi saadaan = 28.1 astetta. Hitaampaan aineeseen tullessa taittuminen tapahtuu siten pinnan normaaliin päin.

Kokonaisheijastus Kun valo tulee hitaammasta nopeampaan aineeseen, esim. lasista ilmaan tai vedestä ilmaan, niin taittuminen tapahtuu normaalista poispäin. Rajakulmaksi r sanotaan kulmaa, jossa taitekulma on 90 astetta, eli taittuva säde etenee rajapintaa pitkin.

Sovellukset Kokonaisheijastava prisma Optinen kuitu Käytetyn lasin taitekerroin on 1.5 => kokonaisheijastuksen rajakulma = 42 astetta Optinen kuitu Valo liikkuu kokonaisheijastuksen avulla häviöttömästi pitkin kuitua. Kuiduilla on runsaasti käyttöä esim. tiedonsiirrossa.