Parisuhdeväkivalta: tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy –seminaari 30.9.2010 Helsinki, Valkoinen sali Annukka Hulkko, AAP-hanke
I Hankkeesta lyhyesti Hankkeen tavoitteena on parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja ennaltaehkäisyä tukevien toiminta- ja työskentelymallien kehittäminen Pohjois-Karjalan alueella Hankkeessa on edetty parisuhdeväkivallan merkitysten ja prosessien sanoittamisen kautta preventiivisten, työyhteisökohtaisten toiminta- ja työskentelymallien kehittämiseen Hankkeen keskeisenä lähtökohtana on ollut kokemuksellisuuden (kokemuksellisen tiedon) kiinnittäminen osaksi parisuhdeväkivallan kategoriaa RAY:n rahoittama (2008-2010)
II Kokemuksellisesta näkökulmasta Parisuhdeväkivallasta tuotetut kuvat ovat osaltaan yleistäneet, yksinkertaistaneet ja kategorisoineet ilmiötä tavalla, joka on toisaalta sulkenut ulkopuolelleen tärkeitä eroja liittyen väkivallan syihin, osallisuuteen, esiintyvyyteen ja seurauksiin Ilmiön tunnistaminen sinänsä on ongelmallista Miten/minkälaisena parisuhdeväkivalta näyttäytyy kokemuksen tasolla? Mitä kokemuksellinen tieto tarkoittaa prevention näkökulmasta?
En ikinä satuttaisi sinua Lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua käsikirjoitus Emma Kaukiainen toteutus yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman kanssa dramatisointi AAP-hankkeessa tehtyjen haastattelujen pohjalta En ikinä satuttaisi sinua
III Parisuhdeväkivalta ja varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen; sekundaaripreventio l. välitön puuttuminen väkivaltaan Emootioiden ja käyttäytymisen tason muutokset ovat kokemuksellisesti välittömiä ja sikäli varhaisten vaiheiden kannalta merkittävimpiä ilmiöitä, mutta useimmiten näiden kokemusten taustalla on erilaisia yksilöllisiin piirteisiin, parisuhteeseen sekä elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä Varhaisen puuttumisen prosessit: reagointi; tunnistaminen; puheeksi ottaminen, tilanteen kartoitus (ja arviointi), jatkotoimenpiteet (sopivan avun piiriin ohjaaminen)
Varhaisen puuttumisen prosessi (miten) Emootiot (emot. reagointi): epäusko; hämmennys, pelko, turvattomuus, hylkääminen, syyllisyys; häpeä Käyttäytymisen muutokset: ennakointi, varovaisuus Yksilölliset tekijät: tunne-elämän epävakaus Parisuhdetekijät/elämäntilanne: kontrollikäytt., konfliktitilanteiden vuorovaikutusmallit, suhteen epävakaus /siirtymät, elämänhallinta; stressikokem. Tuen muoto (mitä) Tuen tarjoaja (kuka) Varhaisen puuttumisen prosessi (miten) Sosiaalinen tuki osana perhe- ja ystävyyssuhteita Perhe, ystävät Emotionaalinen, käytännöllinen ja informatiivinen tuki Sosiaalinen tuki osana huolenpito- ja palvelutehtäviä Palveluammattien työntekijät (esim. taksikuskit, parturi-kampaajat, kiinteistönhoitajat) Informatiivinen, käytännöllinen ja emotionaalinen tuki Epävirallinen ohjaus ja neuvonta Vastaanottovirkailijat, vapaa-ajan ohjaajat, toimistotyöntekijät, opettajat, ”maallikko”auttajat Tilanteen kartoitus Sopivan avun piiriin ohjaaminen Puolimuodollinen ohjaus- ja neuvontatyö Erityisopettajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, mielenterveystyöntekijät, sairaanhoitajat, nuorisotyöntekijät Tilannetta jäsentävä arviointi ja keskustelu (dialogisuus) Virallinen ohjaus- ja neuvontatyö Koulutetut neuvojat, sosiaalityöntekijät, psykologit, kuraattorit, perheneuvojat Tilanteen tulkinta ja arviointi Interventio Tavoitteiden asettaminen (kommunikatiivisuus) Intensiivinen hoito- ja terapiatyö Erikoistuneet työntekijät (hoitohenkilökunta, terapeutit) Ongelmien tiedostaminen ja työstäminen Elämän uudelleen jäsentäminen (refleksiivisyys) (vrt. D.L. Milne 1998)
IV Parisuhdeväkivalta ja ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisy; primaaripreventio l. väkivallan ehkäisy ennen sen esiintymistä Keskeistä sen määrittely, mitä itse asiassa ehkäistään, ylläpidetään tai edistetään (kohderyhmä, tasot) Ennaltaehkäisyn prosessit: riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen, vaikuttavien menetelmien käyttäminen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi
Lisätietoja: www.violary.fi/hankkeet V Lopuksi Ennaltaehkäisevien toiminta- ja työskentelymallien kannalta oleellista on ns. peruskysymysten ratkaiseminen (työn sisällöt, tavoitteet, tasot, kohteet, menetelmät, muodot) Suurin ongelma ei suinkaan ole siinä, etteikö näitä kysymyksiä pystyttäisi mielekkäästi ratkaisemaan vaan siinä, nähdäänkö nämä kysymykset ylipäänsä mielekkäinä Kokemuksellisten elementtien myötä parisuhdeväkivaltaan liittyvät kysymykset asemoituvat selkeästi eettis-moraalisen viitekehykseen Kokemuksellinen tieto erilaisissa muodoissa näyttäisi edesauttavan eettisesti ahdistavien kysymysten käsittelyä, ymmärtämistä ja jakamista (l. eettisyys kytkeytyy välttämättä ja välittömästi eettiseen kokemukseen) Lisätietoja: www.violary.fi/hankkeet