Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian Kurssi 2009

Filosofian kurssi 2009 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada ajatus liikkeelle Tuoda filosofia osaksi elämää Nostaa esiin oman ajattelun premissejä Haastaa tiedostamaan oman maailmankuvan rajat

Filosofian kurssi 2009 Teemat Praktikum – Luento - Luentopäiväkirja Mitä filosofia on? Moraali Filosofia Yritysmaailmassa Itämainen filosofia - Avoin Praktikum – Luento - Luentopäiväkirja

Päivän teemat Filosofian alku Antiikin Kreikkalaisten filosofiakäsitys Uuden ajan filosofiakäsitys Analyyttinen filosofiakäsitys Mannermainen filosofiakäsitys Yhteenvetoa

Filosofian alku ”Nimenomaan ihmettelyhän on filosofialle ominaista; se juuri on filosofian lähtökohta” -Platon

Antiikin Kreikka Filosofia tienä viisauteen ja oikeaan tapaan elää

Antiikin Kreikka Sokrates Filosofi Plutarkos (~200 jKr) Sokrateesta: ”Suurin osa ihmisistä luulee, että filosofia koostuu puheiden pitämisestä katedeerin korkeuksista tai teksteihin perustuvista luennoista. Mitä nämä ihmiset eivät näe on se keskeytymätön filosofia, jonka näemme toteutettavan joka päivä, täysin osana elämää. […] Sokrates ei puhunut korkealta lavalta eikä istunut ammattilaisen tuolilla; hänellä ei ollut määrättyä aikataulua ystäviensä kanssa keskustelemiseen ja kävelyyn. Sen sijaan hän teki filosofiaa joskus vitsailemalla heidän kanssaan, tai juomalla tai menemällä sotaan tai torille heidän kanssaan ja lopulta menemällä vankilaan ja juomalla myrkyn. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti että kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa, kaikessa mitä meille tapahtuu, päivittäinen elämä antaa meille mahdollisuuden tehdä filosofiaa.”

Uuden ajan filosofia Usko ihmisen kykyyn pelkän järjen voimalla ratkaista todellisuuden perimmäiset kysymykset Filosofian tarkoitus löytää kiistämättömät, varmat totuudet

Usko yksittäisen neron kykyyn rakentaa ymmärrys maailmasta Uuden ajan filosofia Descartes Usko yksittäisen neron kykyyn rakentaa ymmärrys maailmasta 1. Todeksi ei pidä hyväksyä mitään, missä ei ole niin suurta selvyyttä ja tarkkuutta ettei sen totuudellsuudesta voi jäädä epäilystä 2. Jokainen tutkittava pulma jaettava niin moneen osaan kuin mahdollista 3. Ongelmien tutkiminen on aloitettava yksinkertaisimmasta ja helpoimmin ymmärrettävistä seikoista, joista vähitellen edetään monimutkaisiin 4. Asiat on luetteloitava niin yleisellä tasolla ja täydellisesti, ettei mitään voi jäädä huomaamatta

Uuden ajan filosofia David Hume Suuri skeptikko ”Kun minä puolestani syvennyn mitä huolellisimmin siihen, mitä kutsun itsekseni, törmään aina johonkin tiettyyn kuumuuden tai kylmyyden, valon tai varjon, rakkauden tai vihan, mielihyvän tai kivun havaintoon. En koskaan, en minään ajankohtana tavoita itseäni havainnosta erillisenä, enkä koskaan voi nähdä muuta kuin havaintoa.”

Valistuksen filosofia Kant Filosofian kopernikaaninen vallankumous Kantin kategoriat kvantiteetti eli määrä: yksi, monta, kaikkeus. kvaliteetti eli laatu: olemassa, ei olemassa, oleminen rajoitettua jonkin toisen olemisen ehdoilla. relaatio eli suhde: substanssi ja aksidenssi, kausaliteetti ja riippuvuus, vuorovaikutus muiden olioiden kanssa. modaliteetti eli tapaluokka: mahdollinen vs. mahdoton, oleva vs. ei-oleva, välttämätöntä vs satunnaista. Filosofian Praktikum 2008

Analyyttinen filosofia Filosofia koskee eksklusiivisesti kieltä Ihanteet Looginen selkeys Käsitteellinen yksiselitteisyys Filosofian tehtävä on käsitteiden analyysi ja tarkka määrittely

Analyyttinen filosofia Wittgenstein Filosofisia ongelmia ei ratkaista, ne puretaan ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”.

Mannermainen filosofia Olemme aina olemisemme tavan vankeja Filosofian tehtävä on laajentaa ajattelumme aluetta

Mannermainen filosofia Heidegger Mitä on olevan oleminen? ”Metafysiikka ajattelee olevan olemusta, ja se ratkaisee myös totuuden olemuksen. Jokainen aikakausi perustuu metafysiikalle, sillä metafysiikka tulkitsee olevan ja totuuden tietyllä tavalla, mikä antaa kullekin aikakaudelle sen luonteenomaisen hahmon. [--] Pohdiskelu on rohkeutta työstää ennen kaikkea omien oletusten totuus ja omien tavoitteiden ala sellaisiksi, että ne kannattaa kyseenalaistaa.”

Muita näkemyksiä Kriittinen teoria: Pragmatismi ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.” Marx Pragmatismi Ihminen ensisijassa toiminnallinen ja maailmaan käytäntöjen kautta kiinnittyvä olento. Inhimilliset arvosidonnaiset pyrkimykset edeltävät kaikkea järkeilyä ja teoriaa

Ehdotus filosofian olemuksesta Taustaa: Maailmankuva Maailmankatsomus

Ehdotus filosofian olemuksesta Tietoisuus Tiedostamaton

Ehdotus filosofian olemuksesta

Ehdotus filosofian olemuksesta Uskon asiat Yhteisöltä tietoi-sesti omaksutut asiat ja asenteet Itse päätellyt asiat Tieteestä omaksutut asiat Opetetut asiat ja asenteet Tietoinen mieli

Ehdotus filosofian olemuksesta Ehdotus I: Filosofia = Ajattelun rakenteet, joista olemme tietoisia, jotka olemme ’valinneet’

Ehdotus filosofian olemuksesta Ehdotus I:

Ehdotus filosofian olemuksesta Derridan hautakivi Filosofia Filosofia

Ehdotus filosofian olemuksesta Ajattelun laajeneminen Filosofia

Ehdotus filosofian olemuksesta Ajattelun muokkaaminen

Ehdotus filosofian olemuksesta

Ehdotus filosofian olemuksesta Filosofia: prosessi, jossa tullaan tietoiseksi ja muokataan ajattelun perusrakenteita

Filosofia ei ole mikään oppi, vaan tietynlaista toimintaa Wittgenstein

Ehdotus filosofian olemuksesta Filosofia on maailmankuvamme rakenteiden tietoista käsittelyä Prosessi, jossa avaamme primäärejä kysymyksiä ajattelullemme ja pyrimme vastaamaan niihin perustellusti Ositeltuna 1. Prosessi 2. Perimmäisiä kysymyksiä koskevaa 3. Kysymysten tuominen tietoisuuden valokeilan alle 4. Perusteltavuus

Ehdotus filosofian olemuksesta Filosofia[Prosessi]: Ajattelun rakenteiden tietoista käsittelyä Filosofia[Normi]: Pyrkimys suurempaan tiedostamiseen ja perusteltavuuteen Filosofia[Staattisena]: Ajattelun rakenteet, joista olemme tietoisia, jotka olemme ’valinneet’