Turvalliselta kasvualustalta hyvän aikuisuuteen ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvän aikuisuuteen M. Kosonen 1/2006

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Toimintaryhmän kokoonpano: Marja Kosonen, sosiaalipalvelujen johtaja, Lappeenranta, puheenjohtaja Anja Hedman, sosiaalisihteeri, Rautjärvi Tuula Helen, sosiaalijohtaja, Taipalsaari Irmeli Henttonen, ylilääkäri, Etelä-Karjalan keskussairaala Päivi Kaski, seutukehittäjä, Socom Oy Saara Lehtonen, toimitusjohtaja, Lehtosara Oy Soili Myllys, sosiaalijohtaja, Parikkala Taina Porthen, sosiaalijohtaja, Luumäki Sakari Pusenius, nuoriso- ja koulutuspäällikkö, EKLU Päivi Virkki, varhaiskavatuspäällikkö, Imatra 31.1.2005 asti, 1.2.2005 alkaen Lappeenranta Helena Wright, koulutusohjelmajohtaja, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu M. Kosonen 1/2006

Lapsen perusoikeus on olla lapsi. (Pelastakaa Lapset) ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lapsen perusoikeus on olla lapsi. (Pelastakaa Lapset) Vrt. Lapsen oikeuksien julistus: Periaatteet 1 - 10 M. Kosonen 1/2006

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Asiantuntijoiden arvioiden mukaan 17 – 20 % lapsista asuu väkivaltaisissa perheissä vähintään saman verran lapsista kärsii vanhempien päihteiden käytöstä 4 – 7 % odottavista äideistä käyttää päihteitä sikiölle vaarallisella tavalla 5 % lapsista on lastensuojelun avohuollon piirissä - v. 2004 Etelä-Karjalassa 5,4 % 1 – 2 % lapsista otetaan huostaan - v. 2004 Etelä-Karjalassa 1,3 % M. Kosonen 1/2006

Pientyviin ikäluokkiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lasten ja nuorten määrä vähenee, mutta kasvavalla osalla heistä, ongelmat vaikeutuvat ja monimutkaistuvat. Pientyviin ikäluokkiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia - jokainen lapsi on paitsi inhimillisesti syistä myös yhteiskunnan kannalta entistäkin arvokkaampi - lapsen edun puolustaminen ikääntyvässä Suomessa on entistä tärkeämpää M. Kosonen 1/2006

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijöitä ovat Lapsiperheiden taloudellinen eriarvoistuminen Riskiryhmiä ovat - yksinhuoltajaperheet - monilapsiset perheet - perheet, joissa on alle kolmevuotias lapsi Lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveyden ongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen Ennusteen mukaan monisairaiden ja erityisten moniongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa (Eduskunnan tulevaisuus valiokunnan selvitys 2004) M. Kosonen 1/2006

Kaupunkien ja maalaiskuntien erot piirtyvät esiin ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Kaupunkien ja maalaiskuntien erot piirtyvät esiin Lastensuojelun rooli korostuu maakunnassa - Erityisesti Imatralla ja Lappeenrannassa lastensuojelun palveluja käytetään yli valtakunnallisen keskiarvon. - Samanaikaisesti kun lasten määrä on vähentynyt maakunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut. Maakunnan korkea työttömyysaste heijastuu myös lapsiperheiden tilanteeseen Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on suuri Lisääntyneitä terveysriskejä ovat lasten ja nuorten mielenterveysongelmat Maahanmuuttajaperheiden tilanne edellyttää toimenpiteitä M. Kosonen 1/2006

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen strategian sisältö

Strategiset päämäärät: ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Strategiset päämäärät: Etelä-Karjala on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä kasvuympäristö lapsiperheille. 2. Lapsilähtöisyys vahvistuu osana suunnittelua ja päätöksentekoa. 3. Paikallinen, seudullinen ja alueellinen yhteistyö vakiintuu voimavaraksi lasten ja lapsiperheiden palveluissa. M. Kosonen 1/2006

Kriittiset menestystekijät/Vaikuttavuus ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategi Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Vaikuttavuus Edistetään suvaitsevuuden ilmapiirin kehittymistä ja turvallista elinympäristöä. Kehitetään vapaa-ajantoimintaa lapsilähtöisesti. 3. Turvataan hoito- ja palvelutakuun toteutuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. M. Kosonen 1/2006

Kriittiset menestystekijät/Uudistuminen: ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Uudistuminen: Otetaan huomioon lasten ja lapsiperheiden tarpeet asumisen ja asuinalueiden suunnittelussa sekä rakentamisessa. Edistetään varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöä. Otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia työmenetelmiä ja toimintatapoja M. Kosonen 1/2006

Kriittiset menestystekijät/Rakenteet ja prosessit ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Rakenteet ja prosessit Mahdollistetaan tasapainoisen perhe-elämän mahdollistavia rakenteita. Varmistetaan lapsi- ja perhelähtöisen näkökulman toteutuminen kehittämistyössä Kehitetään maakunnallisia ja ylimaakunnallisia rakenteita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa M. Kosonen 1/2006

Kriittiset menestystekijät/Resurssit ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Resurssit Varmistetaan riittävä perustyön resursointi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Laajennetaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistyön toimintapohjaa. Edistetään maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja työllistymistä. Vahvistetaan yrittäjyyttä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. N. Kosonen 1/2006

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Hankesuunnitelma: Kehittämisalueiden yhteiset hankkeet: Hyvinvointipalveluiden henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen, hyvinvointiyrittäjyyden, hyvinvointiteknologian ja maakunnallisen hyvinvointitilinpidon kehittäminen. Kehittämisalueen omat hankekokonaisuudet: 1. Ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea lapsiperheille tarjoavien avopalvelukokonaisuuksien kehittäminen. 2. Lastensuojelun erityisosaamisen turvaaminen maakunnassa. 3. Lasten ja nuorten arkiympäristöön vaikuttaminen. 4. Katkeamattoman lapsiperheiden palveluketjun suunnittelu. M. Kosonen 2/2006