Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry Lahjoittajatutkimus 2011 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry

KESKEISET TULOKSET 1(2) Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen tukemiseen. Enemmistö (70 %) tukee niitä tavalla tai toisella ja osallistuu niiden järjestämiin tapahtumiin, seminaareihin tai konsertteihin. Neljännes (26 %) suomalaisista ei yleensä osallistu tai tue hyväntekeväisyystoimintaa. Järjestöjä ja -yhteisöjä tuetaan hyvin monella eri tavalla. Yleisin tapa on lahjoittaa satunnaisesti rahaa (33 %). Myös myyjäisissä käynti tai erilaisten kannatustuotteiden, kuten arpojen, pinssien ja vastaavien ostaminen on melko yleistä (24 %). Suosittu tukimuoto on lisäksi maksullisissa tapahtumissa, konserteissa, seminaareissa tai vastaavissa käynti. Jonkin verran tehdään vapaaehtois- tai talkootyötä muuten (17 %). Osa (16 %) toimii vapaaehtoisena jossain järjestössä tai yhdistyksessä. Lähes sama määrä lahjoittaa säännöllisesti rahaa esimerkiksi kummina (14 %). Hyvin harva osallistuu mielenosoituksiin (1 %). Naiset suhtautuvat miehiä selvästi myönteisimmin kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen tukemiseen. Koko väestöön verrattuna lahjoittamiseen ja tukemiseen hyvin myönteisesti suhtautuvat myös 25–34- ja 50–79-vuotiaat, toimihenkilöt/asiantuntijat, taloudet, joiden vuosibruttotulot ovat yli 45.000 euroa sekä Etelä-Suomen alueella asuvat. | 6.3.2011 | T-2607, KMI/mn

KESKEISET TULOKSET 2(2) Lahjoituksille mahdollisesti myönnettävä laajempi verovähennysoikeus saisi osan (17 %, estimaatti 753 000 henkilöä) suomalaisista lahjoittamaan nykyistä enemmän rahaa. Hieman useampi (21 %) ei ole vielä varma, lahjoittaisiko vai ei. Enemmistö (59 %) ei olisi valmis lahjoittamaan nykyistä enemmän rahaa. Mahdollinen verovähennysoikeus herättää mielenkiintoa kuitenkin niissä suomalaisissa, jotka eivät yleensä tue yleishyödyllisiä yhteisöjä. Joka kymmenes (11 %) heistä olisi halukas lahjoittamaan nykyistä enemmän rahaa, mikäli lahjoituksille myönnettäisiin laajempi verovähennysoikeus. Hieman alle viidennes (18 %) ei ole vielä varma, lahjoittaisiko vai ei. Keskimääräinen lahjoitussumma olisi 366 euroa vuodessa. Ne suomalaiset, jotka muutoinkin tukevat tai tekevät lahjoituksia, lahjoittaisivat vuosittain keskimäärin 349 euroa. Sen sijaan ne, jotka eivät yleensä tue yleishyödyllisiä yhteisöjä lahjoittaisivat keskimäärin 478 euroa vuodessa. Lahjoitukset ja tuet halutaan kohdistaa kaikkein useimmin lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön Suomessa tai kansainvälisesti. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 50–79- vuotiailla on lähellä sydäntä myös vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa sekä suomalaisia auttava toiminta. Vastaavasti 15-24-vuotiaat kokevat muita useammin omakseen hyvinvoinnin edistämisen Suomessa. | 6.3.2011 | T-2607, KMI/mn

Suhtautuminen kansalaisjärjestöihin ja -yhteisöihin 2(2) Valtaosa (70 %) suomalaisista 15-79-vuotiaista tukee yleensä kansalaisjärjestöjä ja -yhteisöjä. Joka neljäs (26 %) ei osallistu tai tue niitä mitenkään. Lahjoitus- ja tukimuotoja on useita. Useimmiten lahjoitetaan satunnaisesti rahaa (33 %). Seuraavaksi useimmin käydään myyjäisissä tai ostetaan erilaisia kannatustuotteita, kuten arpoja, pinssejä tms. (24 %) tai käydään maksullisissa tapahtumissa, konserteissa, seminaareissa tms. (21 %). Joka kuudes toimii vapaaehtoisena jossain järjestössä tai yhdistyksessä tai tekee muuta vapaaehtois- tai talkootyötä. Erittäin harva (1 %) kertoo osallistuvansa mielenosoituksiin. Taustaryhmittäin koko väestöön verrattuna tukijat ovat muita useammin naisia, 25–34- tai 50–79-vuotiaita, toimihenkilöitä tai asiantuntijoita sekä talouksia, joiden vuosibruttotulot ovat yli 45.000 euroa tai henkilöitä, jotka asuva Etelä-Suomen alueella. | 6.3.2011 | T-2607, KMI/mn

Mieluisimmat lahjoituskohteet 2(2) Mielekkäitä lahjoitus- ja tukikohteita on useita. Kaikkein mieluisin lahjoituskohde on lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työ Suomessa (43 %). Muita mieluisia tukikohteita ovat lasten ja nuorten hyväksi tehtävä kansainvälinen työ (kummityö), suomalaisia auttava toiminta sekä vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa. Myös katastrofi- ja humanitäärinen avuntarjonta koetaan mieluisaksi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ Suomessa on kaikissa eri ikäryhmissä mieluisin tukikohde. Siihen panostaisivat keskimääräistä enemmän 25–49- vuotiaat. Ympäristönsuojelua puolestaan tukisi muita ikäryhmiä useammin 25–34-vuotiaat. Nuoret, 15–24-vuotiaat pitävät hyvinvoinnin edistämistä Suomessa muita ikäryhmiä tärkeämpänä. Luonnollisesti iäkkäämmät, 50–79-vuotiaat, kohdistaisivat varoja keskimääräistä enemmän vanhusten hyväksi tehtävään työhön Suomessa sekä suomalaisia auttavaan toimintaan. Taloudet, joiden vuosibruttotulot ylittävät 45.000 euroa, ovat valmiita kohdistamaan tukensa alempia tuloluokkia monipuolisemmin useisiin eri kohteisiin. | 6.3.2011 | T-2607, KMI/mn

Verovähennysoikeuden laajentamisen vaikutus 2(2) Lahjoituksille myönnettävän laajemman verovähennysoikeuden myötä joka kuudes (17 %) suomalainen lahjoittaisi nykyistä enemmän rahaa. Reilu puolet (59 %) ei olisi valmis tähän. Joka viides (21 %) on vielä epävarma kantansa suhteen (ehkä lahjoittaisi, ehkä ei). Yleishyödyllisten yhteisöjen nykyiset tukijat suhtautuvat asiaan hieman myönteisemmin. Heistä viidennes (20 %) lahjoittaisi nykyistä enemmän rahaa ja lähes sama määrä (22 %) ei ole varma, lahjoittaisiko vai ei. Laajempi verovähennysoikeus vaikuttaisi kaikkein eniten nuorten, 15–24-vuotiaiden, tukijoiden lahjoitushalukkuuteen (29 % olisi valmis lahjoittamaan nykyistä enemmän). Asia herättää mielenkiintoa niissä suomalaisissa, jotka eivät yleensä tue yleishyödyllisiä yhteisöjä. Heistä 11 % lahjoittaisi nykyistä enemmän rahaa, mikäli lahjoituksille myönnettäisiin verovähennysoikeus. | 6.3.2011 | T-2607, KMI/mn