Johtamistapojen vaikutus työtyytyväisyyteen, eläköitymisaikeisiin ja tuottavuuteen Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos TOP-Messut 2013 Helsinki 5.3.2013

Työsuojelurahaston rahoittama hanke: Työolot murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkarakenteen vaikutus työhyvinvointiin Yksi hankkeen tutkimusosio: Esimiehen johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen, eläkeaikeisiin ja tuottavuuteen Hanke käynnissä v.2011-2012

Tausta Globalisaation eteneminen, tekninen kehitys ja kilpailun kiristyminen ovat muuttaneet yritysten toimintaympäristöä. Muutos on heijastunut myös yritysten organisaatioihin ja johtamiskäytäntöihin Mm. työryhmien koot ovat pienentyneet ja johtotehtävissä työskentelevien osuus on kasvanut sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja esimiesten alaisten lukumäärä on pienentynyt. Samanaikaisesti myös työn vaatimukset ovat kasvaneet ja muuttuneet monella alalla ja epävarmuus on lisääntynyt. Työhyvinvoinnin edistämisestä on tullut tärkeä tekijä niin monissa organisaatioissa kuin kansallisessa politiikassakin (työurien pidentäminen, tuottavuus, talouskasvu)

Tutkimuskysymykset A. Esimiehen johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen ajanjaksolla 1997-2008 - Kuinka suuri vaikutus esimiehen johtamistavalla on työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen? - Löytyykö johtamisen vaikutuksessa työtyytyväisyyteen eroja eri työntekijäryhmien, toimialojen ja työmarkkinasektorien kesken? - Yritysten organisaatiot ja johtamiskäytännöt ovat muuttuneet viime vuosina, mutta onko johtamisen merkityksessä työtyytyväisyyteen tapahtunut muutoksia yli ajan? B. Esimiehen johtamisen vaikutus eläkeaikeisiin ajanjaksolla 1990-2008 - Mikä merkitys esimiehen johtamisella on työntekijöiden eläkeaikeisiin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää (45+-vuotiaat) ? C. Esimiehen johtamisen vaikutus toimipaikan tuottavuuteen Jalostusarvo/tehdyt työtunnit (teollisuuden toimialat) Liikevaihto/työntekijät

Aineistot Työolotutkimusten aineistot vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 - Edustava otos 15-64-vuotiaista palkansaajista - Useita kysymyksiä esimiestyöstä ja sen eri ulottuvuuksista - Monipuolista tietoa työoloista ja työhyvinvoinnista - Kysymykset pysyneet hyvin samanlaisina yli ajan-> mahdollistaa työelämässä tapahtuneiden muutosten tutkimisen + Yhdistetty työntekijä- ja työnantaja-aineisto (FLEED) (yhdistetty työolotutkimuksen 2008 kanssa) + Teollisuustilaston toimipaikka-aineisto 2000-2008 (LDPM) - Tietoa mm. toimipaikkojen arvonlisäyksestä, pääomakannasta ja henkilöstöstä (yhdistetty työolotutkimuksen 2008 ja FLEED kanssa)

Esimiehen johtamista kuvaava summamuuttuja (saa arvoja 1-5) Yhdistetty muuttuja esimiehen johtamista kuvaavasta seitsemästä eri piirteestä (jotka saavat arvoja 1-5, 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä): - Esimies tukee ja rohkaisee - Esimies antaa kiitosta hyvistä työsuorituksista - Esimies on innostava - Esimies keskustelee runsaasti - Esimies kertoo avoimesti työpaikan asioista - Esimies luottaa alaisiinsa - Esimies antaa riittävästi palautetta Cronbachin alfa α = 0.90

Muuttujat… Empiirisissä analyyseissa esimiehen johtamista kuvaava yhdistetty muuttuja on jaettu kolmeen kategoriaan, joissa keskiarvopisteet (ka) 1 ≤ ka ≤ 3 kuvaavat huonoa johtamista, 4 ≤ ka ≤ 5 kuvaavat esimiehen hyvää johtamista, ja pisteet välillä 3 < ka < 4 kuvaavat johtamista siltä väliltä Työntekijöiden kokemaa työtyytyväisyyttä mitataan järjestys-asteikollisella muuttujalla (asteikko 1–4), jossa 1=erittäin tyytymätön ja 4 = erittäin tyytyväinen Eläkeaie on indikaattorimuuttuja, joka saa arvon 1, jos työntekijä on ajatellut usein eläkkeelle lähtemistä tai on jättänyt eläkehakemuksen jo ennen vanhuuseläkeikää, ja muutoin arvon nolla

A. Esimiehen johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen ajanjaksolla 1997-2008 Useiden työn psykologisten teorioiden mukaan esimiehen tuella ja johtamisen käytännöillä on merkitystä työntekijöiden kokemalle työhyvinvoinnille ja työtyytyväisyydelle Esim. Työn vaatimusten ja työn voimavarojen (TV-TV) –malli (mm. Demerouti ym. 2001; Schaufeli & Bakker 2004; Hakanen 2004) ja Warrin (1990) vitamiinimalli Monitieteinen kirjallisuus johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin käyttäen eri työhyvinvointia kuvaavia muuttujia (meta-analyyseja esim. Rhoades ja Eisenberger 2002 ja Kuoppala ym. 2008)

Menetelmä Taloustieteellisessä kirjallisuudessa työntekijöiden kokemaa työtyytyväisyyttä on käytetty vastineena työntekijöiden kokemalle hyödylle, joka riippuu yksilöiden ominaisuuksista sekä työpaikan ja työn piirteistä (Clark ja Oswald 1996) JSi*= βXi + δSMi + εi, εi ~ N (0,1). Xi - vektori selittävistä muuttujista (yksilökohtaiset muuttujat, työpaikkaan ja työhön liityvät muuttujat, koulutus-, kehittymis- ja etenemismahdollisuudet työssä, työn autonomia, ‘psykologiset’ muuttujat), SMi - esimiehen johtamista kuvaava muuttuja, εi virhetermi Ordered probit/probit-mallit

Keskeiset tulokset Vaikutus työtyytyväisyyteen: Esimiehen hyvä johtaminen lisää tilastollisesti merkitsevästi työtyytyväisyyttä. Esimiehen johtamisen merkitys on pysynyt suurena yli ajan ja jopa hieman kasvanut. Todennäköisyys olla erittäin tyytyväinen työhön, kun esimiehen johtaminen oli ’hyvää’, oli 21–25 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna todennäköisyyteen, kun esimiehen johtaminen oli ’huonoa’, kun muut muuttujat olivat keski-arvoissaan. Ei suuria eroja työmarkkinasektorin, koulutustason tai työsuhteen tyypin mukaan katsottuna

B. Esimiehen johtamisen vaikutus eläkeaikeisiin ajanjaksolla 1990-2008 Työurien pidentäminen on yksi kiireellisimpiä työelämän haasteita Euroopan unionin maista nopeimmin ikääntyvässä Suomessa Pitkien työurien myötä saavutettava korkea työllisyysaste ja työvoiman riittävyys ovat tärkeitä edellytyksiä kansantalouden kasvulle, jota ilman emme pysty turvaamaan hyvinvointi-palveluja emmekä eläkejärjestelmän kestävyyttä. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka pitkään ihmiset aikovat jatkaa työelämässä (Karisalmi 2008)

Aiempi kirjallisuus Tutkimuskirjallisuudessa eläkepäätökseen vaikuttavat tekijät jaettu: henkilökohtaisiin tekijöihin (microlevel personal factors), työhön liittyviin tekijöihin (mesolevel work related factors) ja makrotason tekijöihin (politiikka ja kulttuuriset normit) Tutkimus kiinnittänyt eniten huomiota henkilökohtaisiin tekijöihin, työhön ja työyhteisöön liittyviin tekijöihin kiinnitetty vähemmän huomiota (Beehr et al. 2001) Työhön ja työyhteisöön liittyvä tutkimus on osoittanut, että korkeilla työn vaatimuksilla, ja muilla työn organisointiin ja johtamiseen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys eläkeaikeisiin ja päätöksiin

Aiempi kirjallisuus Forma ym. 2004: Esimiestyöllä ja työn fyysisellä ja henkisellä raskaudella on merkitystä palkansaajien työssä jatkamisen kannalta. Bonsdorff (2009): Johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Tuomi (2004): Yhteistyön ja johtamisen ongelmat, ikäsyrjintä ja arvostuksen puute työpaikalla ovat yhteydessä eläkesuunnitelmiin. Sutinen ym. (2005): Oikeudenmukaisen johtamisen ja eläkeaikeiden välillä yhteys sairaalalääkäreiden keskuudessa Ilmarinen (1999): Esimiehen toiminnalla tärkeä merkitys ikääntyneiden työmotivaation kannalta

Keskeiset tulokset... Vaikutukset työntekijöiden eläkeaikeisiin ennen vanhuus-eläkeikää: Jotta jaksaisi työssä mahdollisimman pitkään, johtamis-tapojen parantaminen on tärkeää (melko tai erittäin tärkeää) - n. 61 prosenttia vastaajista tätä mieltä vuoden 2008 työolotutkimuksen mukaan Esimiehen johtamisella tilastollisesti merkitsevä vaikutus eläkeaikeisiin yli 45-vuotiaiden keskuudessa eläkeaikeiden todennäköisyys oli suurempi niillä palkan-saajilla, jotka arvioivat esimiehen johtamisen huonoksi, kun kontrolloitiin muiden tekijöiden vaikutus Muista muuttujista mm. työkyvyllä ja työn fyysisellä ja henkisellä raskaudella vaikutusta eläkeaikeisiin

C. Esimiehen johtamisen vaikutus toimipaikan tuottavuuteen Tuottavuuden mittarit: - Jalostusarvo/tehdyt työtunnit (teollisuuden toimialat) Liikevaihto/työntekijät Menetelmä: OLS ja 2-vaiheinen estimointi kiinteiden toimipaikkatason vaikutusten eliminoimiseksi (Black and Lynch 2001)

Aiempi kirjallisuus Empiirisessä kirjallisuudessa vahva ja positiivinen korrelaatio HRM:n (laaja joukko eri mittareita) ja tuottavuuden välillä yleisesti havaittu Bloom and Van Reenen (2010) ja Syverson (2011) viimeaikaisia katsauksia taloustieteelliseen empiiriseen tutkimukseen aiheesta Esim. Bloom and Van Reenen (2007) tutkivat hyvien johtamiskäytäntöjen vaikutusta yrityksen menestykseen (tuottavuus, myynnin kasvu, voitto ym.) ja havaitsivat että paremmat johtamiskäytännöt (korkeammat pisteet johtamisesta) olivat yhteydessä yrityksen paremman menestyksen kanssa Muita katsauksia: Combs et al. (2006) meta-analyysi innovatiivisista johtamiskäytännöistä ja Van De Voorde et al. (2012) katsaus 36 kvantitatiivisesta tutkimuksesta Boselie et al. (2005, 7): ”Although a handful of studies have now examined the role of the HR function itself in terms of leadership and change deliver, the role of the immediate line manager in the actual enactment process is an underdeveloped area”

Keskeiset tulokset… Vaikutus toimipaikan tuottavuuteen: Kun tuottavuuden mittarina käytettiin jalostusarvoa/tehdyt työtunnit esimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen teollisuuden toimialoilla oli positiivinen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi Kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti kaikkia toimialoja koskevassa analyysissa, tämä suhde oli tilastollisesti merkitsevä (10 prosentin merkitsevyystasolla) Aiemman tutkimuksen mukaan, kun HR käytäntöjä käytetään yhdessä muiden kanssa, vaikutus toimipaikan tuottavuu-teen/menestykseen on suurempi kuin yksin käytettynä (Guest 1998; Baptiste 2008).

Johtopäätökset Esimiehen johtaminen on voimavara, jolla on varsin merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen työmarkkinasektorista, työntekijöiden koulutustasosta ja työsuhteen tyypistä riippumatta. Esimiehen johtamisen merkitys pysynyt suurena yli ajan ja jopa hieman kasvanut. Esimiehen johtamisella vaikutusta myös eläkeaikeisiin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on panostaa esimiehen johtamiseen myös työurien pidentämisen ja tuottavuuden näkökulmasta.