Pätkitty, halkaistu ja sääntelystä irtoava työ leviää – leviääkö hyvinvointi? SAK:n työympäristöseminaari, Kiljava 24.10.2010 Työn teettäminen reiluksi.

Esitys aiheesta: "Pätkitty, halkaistu ja sääntelystä irtoava työ leviää – leviääkö hyvinvointi? SAK:n työympäristöseminaari, Kiljava 24.10.2010 Työn teettäminen reiluksi."— Esityksen transkriptio:

1 Pätkitty, halkaistu ja sääntelystä irtoava työ leviää – leviääkö hyvinvointi? SAK:n työympäristöseminaari, Kiljava 24.10.2010 Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, Anu Suoranta, hankekoordinaattori, SAK Anu Suoranta, SAK

2 Työn teettäminen on moninaistunut - seuraako työhyvinvointi? Pätkitty työ on määräaikaistaHalkaistu työ on osa-aikaista Sääntelystä irtoava työ on itsensätyöllistämistä Anu Suoranta, SAK

3 Muun kuin vakituisen ja kokoaikaisen työn vakiintuminen työmarkkinoille Merja Kauhanen/Palkansaajien tutkimuslaitos

4 Osa-aikaisten palkansaajien osuus kasvussa

5 Määräaikaisten työntekijöiden työtyytyväisyys Anu Suoranta, SAK

6 Osa-aikaisten työntekijöiden työtyytyväisyys Anu Suoranta, SAK

7 Työmarkkinoiden uusin tulokas: Itsensä työllistäjä (dependent self-employded. ILO, OECD) → Sääntelystä irtoava työ(elämä)  Suurempi työmarkkinamallin muutos kun pätkätyön ”tulo” 20 vuotta sitten?  Palkkasuhteisen työnteon ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuva työn teettämisen tapa.  Työn tekijät, jotka ovat toimeksiantosuhteessa vain yhteen yritykseen ja näin riippuvaisia siitä.  Toimeksiannoilla työllistyvät ovat vain hieman itsenäisempiä kuin työn teettäneen yrityksen palkkatyösuhteinen henkilöstö. Anu Suoranta, SAK

8 Pakeneeko työ myyntikärrillä sääntelystä Anu Suoranta, SAK

9 Sääntelystä irtautuva työ  Työsuhteet pakenevat tes-sopimisesta tai niiden velvoitteista paetaan  Itsensä työllistäminen läpäisee työmarkkinakentän kodinhoitaja, siivooja, perhepäivähoitaja, fysioterapeutti, kosmetologi, kielenkääntäjä, kampaaja, kiinteistönhoitaja, konsulentti, kuorma-autonkuljettaja, kirvesmies…  Ydinliiketoiminnan ulkopuolisia tehtäviä ulkoistetaan ostopalveluiksi. Perusteluina ovat taloudelliset säästöt. Trendi on löydettävissä kaikista teollistuneista maista, niin teollisuudesta kuin palveluista (esim. Kalleberg 2000). Anu Suoranta, SAK

10 Itsensä työllistävien määrän kehitys (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) v.1997-2009 (lähde: TK, Työvoimatutkimus)

11 Palkansaajien ja itsensä työllistäjien määrän kehitys (TK, työvoimatutkimus)

12 Liikkuvuus/työmarkkina-aseman muutokset  Työmarkkina-asema vuotta aiemmin (2004): o Ansiotyössä 92,5 % o Työtön 2,5% o Opiskelija 1,1% o Muut 3,9%

13 Naamioitua yrittäjyyttä ja henkeä  Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla toimivat identifioivat itsensä perusturvan suhteen palkansaajiksi ja odottavat myös vastaavaa turvaa (A. Kovalainen)  Mm. marketeissa työllä on monet kasvot, yksi myy lakritsia toiminimellä, toinen hyllyttää vaippoja teollisuuden provisiopalkkiolla, kolmas myy kosmetiikkaa konsulenttina, joku merkkivaatteita toiminimellä ja seuraava luontaistuotteita myynninedistäjänä  Yksin sopien työn alihinnoittelu  Työmarkkina- ja turvajärjestelmät eivät nykyisellään tunnista ja työn tekijä jää suojattomaksi.  Työn teettäminen moninaistuu- leviääkö hyvinvointi?  Ei leviä, ammattiyhdistysliikkeen pitää se levittää! Anu Suoranta, SAK