Kalakantojen arviointi (KALAT22)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Kalastuksen vaikutus muikun kannanvaihteluihin
Vastuullisuus verkkokalastuksessa
Polynomifunktiot MA 02 Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys
Kestävä käyttö kalavedenhoidon ja kalastuksen järjestämisen perusteena KKL 2011.
Kalakantojen arviointi (KALAT22)
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Ohjelman perusrakenteet
KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
MCMC ja BUGS. Jakauman approksimointi simuloinnilla  Poimitaan jakaumasta suuri määrä satunnaislukuja  Käytetään otoksen tunnuslukuja jakauman tunnuslukujen.
Tiheys.
Luotettavuus todennäköisyyskäsitteenä; vikaantumismallit
Kuhakannat ja niiden hyödyntäminen -tuloksia kuhatutkimuksista
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
Kalakantojen arviointi: poistopyynti
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II Soile Kulmala
2.2 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi.
KERTAUSTA PERUSASTEEN MATEMATIIKASTA Piia junes
Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental.
Kalakantojen arviointi: Merkintä-takaisinpyynti
Vapaa-ajankalastaja ja ekologisesti kestävä kalastus
TyyppimuunnoksettMyn1 Tyyppimuunnokset Joskus kääntäjän on tehtävä itse päätöksiä, jos ohjelmoija ei ole ajatellut yksityiskohtia: int arvo1=10; long arvo2=25;
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
Ohjelman perusrakenteet
Knowledge-based solutions, for sustainable choices Arvioita toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän taloudellista vaikutuksista Jarno Virtanen Keskustelutilaisuus.
Kalakantojen arviointi: Populaatioparametrien estimointi
2.4. Raja-arvo äärettömyydessä ja raja-arvo ääretön E.1.
Murtoluvun supistaminen
3.2. Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Kalakantojen arviointi (KALAT22)
Aikasarja-analyysin perusteet
Pelaajan kehittäminen
1. Usean muuttujan funktiot
POPULAATIOIDEN EKOLOGIAA
Todennäköisyyslaskenta
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
@ Leena Lahtinen Toistorakenne Ohjelmassa toistetaan tiettyjä toimenpiteitä monta kertaa peräkkäin Toisto noudattaa sille kuuluvia tarkkoja standardoituja.
Muuttujien riippuvuus
1. INTEGRAALIFUNKTIO.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 9 - Jaakko Niemi Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Virittäminen (Tuning) s
Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (aihe-esittely)
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 15 – Anna Matala Optimointiopin seminaari - Syksy 2008 Kotitehtävän ratkaisu Anna Matala.
YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Monilajimallit YE10. ekosysteemeistä Saalistajat, saaliit, kilpailijat, taudit ym. saattavat vaikuttaa merkittävästi luonnonvaran kasvuun. fysikaalinen.
Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.
Väliaineen vastus.
Kompleksisuus. Algoritmien analyysissä tutkitaan algoritmien käyttämän (tietokone)ajoajan ja muistin määrän riippuvuutta syöttöaineiston koosta (N). Syöttöaineisto.
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
TANGENTTI Suora, joka sivuaa käyrää.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Pohjatunti Mab 3 /mls. Harjoituskoe: 1. Suora kulkee pisteiden (2, 9) ja (–1, ‑ 6) kautta. Määritä kyseisen suoran yhtälö. Missä pisteessä suora leikkaa.
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: tarjonta
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Yleiskatsaus sähköoptioiden hinnoitteluun
Matematiikkaa 3a, Kertausjakso Lukuja © Varga–Neményi ry 2016
Liiketoimintasuunnitelman esitys
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
Tilastokuvaajien tulkinta
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Monimuuttinimuuttuja-analyyseista
Y56 Luku 23 Yrityksen teoria: toimialan tarjonta
Harjoitus 4: riski ja todennäköisyys
Mittarit – mitä ja miten mitata
Keski-Suomen kalakannat Tilastoja ja laskelmia kaupallisen kalastuksen näkökulmasta Tapio Keskinen
Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)
Esityksen transkriptio:

Kalakantojen arviointi (KALAT22) Tiheysriippuvuus FT Samu Mäntyniemi, Bio ja ympäristötieteiden laitos

Mätimunista rekryyteiksi Rekryytti? Uusi tulokas populaatiossa Uusi tulokas kalastuksen kohteena Ikäluokka on “täysin rekrytoitunut”: ikäluokan kaikki yksilöt ovat saavuttaneet sellaisen koon ja/tai ovat siirtyneet sellaiselle alueelle, että ovat kalastuksen kohteena Ei ole yksiselitteinen käsite, pitää määritellä tarkemmin tapauskohtaisesti

Populaation säätely Ympäristötekijät ja -resurssit Ravinto Habitaatti Lämpötila, virtaama jne Kilpailu resursseista Lajien välillä Lajin sisällä

Mätimunien selviytyminen rekryyteiksi Ennen kuoriutumista:kilpailu kutupaikasta Kun kutijoita on paljon ja kutupaikkojen määrä rajallinen: selviytyminen heikkenee Esim lohi voi kaivaa kutukuopan toisen päälle Kuoriutumisen jälkeen: kilpailu ravinnosta (ja reviiristä) Koko ajan: suuri tiheys – tautien ja loisten leviäminen helpompaa Yksittäisen mätimunan todennäköisyys selvitä rekryytiksi pienenee, kun mätimunien määrä kasvaa Rekryyttien määrä on aina mätimunien määrää pienempi Itsestään selvää, mutta huomioidaan käytännössä harvoin

Kuinka selviytymistodennäköisyys muuttuu? Riippuu kilpailun tyypistä Kun resurssit jaetaan kaikkien kanssa tasan, eli kaikki saavat yhtäläisesti vähemmän tilaa ja ravintoa tiheyden kasvaessa Ricker: p = a*exp(-a*E/(K*exp(1)) jossa p: selviytymistodennäköisyys a: selviytymistodennäköisyys kun E=0 K: rekryyttien maksimimäärä Rekryyttien lukumäärän odotusarvo: R=E*p

Rickerin käyrä

Beverton-Holt -käyrä Kun resurssit jaetaan epätasaisesti niin, että osa yksilöistä saa riittävästi tilaa/ravintoa ja osa jää ilman tai vähemmälle: Beverton-Holt: p = K/(K/a+E) jossa p: selviytymistodennäköisyys K: asymptoottinen rekryyttien maksimimäärä a: selviytymistodennäköisyys kun E=0 E: mätimunien määrä Rekryyttien lukumäärän odotusarvo R=E*p

Beverton-Holt

Beverton-Holt vs Ricker

Huomioita Myös muut kuin resurssikilpailuun liittyvät tekijät voivat aiheuttaa tiheysriippuvuutta selviytymiseen Esim: kannibalismi -> Ricker Samassa populaatiossa voi esiintyä monen tyyppistä kilpailua käyrä voi olla myös Beverton-Holt ja Ricker käyrien sekoitus tai joku muu Monia muita perusteluineen: http://users.ox.ac.uk/~math0177/BrannstromSumpter05a.pdf Allee-efekti: mätimunien selviytymistodennäköisyys voi olla pieni myös pienillä määrillä Esim kutuparin löytäminen pienessä populaatiossa

Mitä kutukanta-rekryytti-suhteella tehdään? Mallinnetaan lisääntymistä kun ennustetaan populaation tulevaisuutta –syötetään tämän vuoden mätimäärä ja saadaan ennuste seuraavan vuoden poikasmäärästä Yhdistetään saalisyhtälöihin-lyhyen aikavälin “tarkka” ennuste Voidaan tutkia populaation käyttäytymistä pitkällä aikavälillä: kun kalastuskuolevuus pidetään vakiona, populaatio asettuu vähitellen ns. tasapainotilaan Voidaan etsiä kalastuskuolevuuden taso, jolla saadaan Suurin kestävä saalis (Maximum Sustainable Yield) Taloudellisesti suurin voitto

Tasapainotila? (equilibrium) Tasapainotilassa populaation koko ei kasva eikä vähene Jokainen rekryytti korvautuu yhdellä uudella Tasapainotilan etsiminen: Käytetään hyväksi kutukanta-rekryyttisuhdetta ja saalisyhtälöitä Kutukanta-rekryyttisuhde: kuinka monta rekryyttiä mätimunasta Saalisyhtälöt: kuinka monta mätimunaa rekryytistä Rakennetaan mätimuna-mätimuna tai rekryytti-rekryyttisuhde em tietojen avulla Tasapainotila on piste, jossa yksi rekryytti tuottaa yhden uuden rekryytin tai mätimuna tuottaa yhden uuden mätimunan

Tasapainotilat

MSY? rekryytti-rekryytti- tai mäti-mätisuhteen ja 1:1 korvauslinjan välinen positiivinen erotus voidaan ajatella ylituotantona, joka voidaan kalastaa ilman, että populaatio häviää Populaatio asettuu uuteen tasapainotilaan

Harjoitustehtävä 4 Piirrä samaan kuvaan mätimäärän ja 0-vuotiaiden kalojen suhde Beverton-Holt parametreilla a=0.002 ja K=1000 Ricker parametreilla a=0.002 ja K=1000 Käytä seuravassa em. Beverton-Holt käyrää Määritä tehtävän 1 populaatiolle rekryytti-rekryytti ja mäti-mäti käyrät kalastuskuolevuuksilla F=0, F=0.05,F=0.1,F=0.15,F=0.2,F=0.25 Mitkä ovat em kalastuskuolevuuksia vastaavien tasapainotilojen rekrytoinnit? Kuinka paljon saalista saadaan kiloissa mitattuna em. kalastuskuolevuuksilla? Vertaa tehtävän 1 Y/R käyrän tulokseen

Harjoitustehtävä 5 Yhdistetään kutukanta-rekryyttisuhde, saalisyhtälöt, kasvukäyrä ja maturiteetti ja fekunditeettitieto. Laaditaan koko elämänkiertoa kuvaava malli Aloitetaan tilanteesta, jossa ensimmäisen vuoden alussa populaatiossa on 1000 0-vuotiasta kalaa. Ennusta populaation kehitys seuraavan 50 vuoden aikana Oleta M~LogN(Moodi=0.15,CV=0.1), F=0.15, käytä edellämainittua B-H funktiota Piirrä kuvaaja vuotuisesta rekrytoinnista ja mätimäärästä. Mille tasolle ne vakiintuvat? Vertaa edellisen tehtävän tulokseen! Kokeile F:n eri arvoja, ja kuvaa populaation kehitystä erilaisilla aikasarjoilla.