Lasten perhesuhteet ja media RePlay, Jyväskylä 5.2.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus

Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaislasten hyvinvoinnille ovat hyvinvointitutkimusten (OECD, UNICEF) mukaan: ”heikot” perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yhteistä perheaikaa vähän) subjektiivinen hyvinvointi (”en ole onnellinen”) kouluelämän laatu (huono kouluviihtyvyys, kiusaaminen, koulun ohut yhteisöllinen luonne) riskikäyttäytyminen (tupakointi, itsemurhat, humalahakuisuus – koskee 2. asteen oppilaita) mediaa pidetään mahdollisena riskinä

Median vaarat? Pohjoismaita pidetään lasten mediankäytön suhteen korkean riskin maina: a) lapset kuluttavat median kanssa paljon aikaa, ja b) vanhemmat kontrolloivat lastensa mediankäyttöä niukasti (ei yhteistä media-aikaa, vain vähän sääntöjä, rajoituksia & seurantaa, laitteet lastenhuoneissa, eivät perheen yhteisissä tiloissa) Nuorten ja heidän vanhempiensa yhteinen perheaika on vähentynyt, mutta nuorten mediankäyttö on lisääntynyt Mediankäytöllä väitetään (!) olevan yhteyksiä ylipainoon ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen

Media vaarantaa aivojen kasvun! Ideaalit ruutuajat: alle 3-vuotiaille ei lainkaan, 3–7-vuotiaille puoli tuntia, 7–12-vuotiaille tunti, 12–15-vuotiaille 1,5 tuntia, 16+ kaksi tuntia! (lähde: Eric Sigman: The Impact Of Screen Media on Children. Nettijulkaisussa ”Improving the Quality of Childhood in Europe 2012”) Mediankäytöllä mahdollisia yhteyksiä aivojen ”vääränlaiseen” kasvuun, ruokailutottumusten vinoumiin, vajaukseen keskittymisessä ja pitkäjänteisyydessä, ja sen on arveltu vähentävän kasvokkaista vuorovaikutusta

Media-aineistot Materiaalia 237 lapselta, kolmesta kaupungista ja yhdestä maaseututaajamasta Enemmistö 6–8-vuotiaita, mutta mukana myös 11–12-vuotiaita 169 mediapäiväkirjaa (nalle havainnoi) 70 piirustusta ”Hauska koti-ilta” 30 piirustusta ”Minulle tärkeä esine” 75 parihaastattelua (media-aihe) 17 ainetta ”Unelmailtapäivä”

Hauska koti-ilta: Salkkarit ja poppareita

Pleikkarilla pelaamista

HAUSKA KOTI-ILTA Sosiaaliset suhteet: kaveriseurassa 28 yksin kotona 25 vanhempien kanssa 14 Toiminta: tv, DVD:t, stereot, kirjat 24 Tietokone, pelikonsolit, netti 19 Liikunta ym. 13 Oleilu 10 N=70, lapset 1.–2. luokalla

Poika, 1. luokalla K: Milloin sä viimeksi pelasit? V: Aamulla. Seppo: Sillä alko yheksältä koulu ja se heräs seittemältä. K: Säähän olit tosi reipas, kun heräsit niin aikaisin. Sanoko äiti tai isä että nyt kouluun? V: Ei kun iskä asuu Hämeenlinnassa ja äiti oli mennyt töihin. K: Tuleeko sinulle muuta mieleen mukavasta illasta? V: Ei kun äiti vaan kattoo telkkarii.

Tumppi, 7-vuotias K: Millanen sun mukava ilta on? V: Kun aletaan nukkumaan niin mä alan pelaamaan niitä pelejä. K: Katsotteko televisiota yhdessä? Tuleeko teille tappelua mitä katsotaan? V: Ei kun meillä on semmonen, mihin laitetaan… K: Kuka teillä päättää mitä katsotaan? V: Se joka on ekana sängyssä. Jos ei suostu menemään ei katota mitään, ja jos ei halua katsoa sitä filmiä minkä toinen valitsi. K: Mitenkäs illalla kun alatte katsomaan? V: Mun pleikkariin voi laittaa DVD:n, Harry Potterin. K: Nukutko siihen katsomiseen? Mihin aikaan? V: Jossain kahentoista aikaan. K: Ovatko siskosi silloin nukahtaneet? V: Ne kattoo enemmän Titanicia.

Elviiran iltapäivä Minä ja Elviira syötiin sipsejä kun Elviira teki läksyt. Sen jälkeen Elviira tanssi ja minä katsoin. Sen jälkeen mentiin päiväunille. Elviira luki minulle kirjaa. Sen jälkeen katsoimme telkkaria. Sen jälkeen menimme koneelle. Elviira meni meseen. En minä tiennyt, mitä se on. Minua alkoi sattua mahaan. Onneksi Elviira paransi minut. Sen jälkeen kun olin terve, me leikittiin lääkäriä ja potilasta. Sitten käytiin jätskiautolla, mutta ei me voitukaan mennä, koska Elviira hukkas rahan. Sen jälkeen katsoimme Salkkarit.

Jussin iltapäivä Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan, äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa.

Unelmailtapäivä Tulen koulusta juosten kotiin. Katson lempiohjelmaani ja syön jäätelöä. Kaverini pyytää ulos ja meillä on hauskaa. Ei tullut läksyjä, ja alan piirtelemään. Mieleeni tulee mennä koneelle. Menen keittiöön ja kysyn isoveljeltä pelataanko tammea, ristinollaa tai monopolia. Pelien jälkeen juon colaa. Vuokraamme elokuvan ja ostamme naposteltavaa. Sitten pelaan myös äitiä vastaan. Sitten syön pizzaa päivälliseksi, sitten menen saunaan ja otan kunnon löylyt. Jälleen juon colaa, mutta poreammeessa. Hyvä, loistava kirja, arvaatkin että olen jo lukemassa. Luen vähän aikaa mutta sitten alkaa väsyttää.

Toiminnat unelmailtapäivänä Media (televisio, tietokone) 13 Syöminen (pizza, cola, karkit) 11 Shoppailu 9 Kaverit (yö)kylässä 8 Lotto- tai arpajaisvoitto 8 Ei koulua eikä läksyjä 7 Urheilu, liikunta 5 Lomamatka 3 (N=17, 5. luokan oppilaat)

Sosiaalinen media ja kulutus opettavat: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa, neuvottelemaan auktoriteettien tarpeellisuudesta Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään ilman etukäteissuunnitelmaa Työskentelemään periodeittain, tekemään monia asioita samanaikaisesti, siirtymään nopeasti tekemisestä toiseen, jättämään kesken, olemaan keskittymättä Uudenlaisia tapoja määritellä ja tyydyttää tarpeita Omaksumaan vanhasta poikkeavia tilan- ja ajankäyttötapoja (esim. jatkuva joka paikan syöminen, kaiken kattava sosiaalisuus)

Media ja perhesuhteet Lasten ja nuorten sosiaalinen toimintakyky ja aktiivinen mediankäyttö liittyvät yhteen Perheenjäsenten yhteinen viikonloppuaika on lisääntynyt, ja viikonloppu voi olla ”mediapäivä” Media ja naapuriapu Mediankäyttäjät heterogeeninen ryhmä Tutkimukset eivät osoita lasten mediankäytön aiheuttavan perheiden ”yhteisövajausta”