Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

NUORTEN PERHEET JA HYVINVOINNIN HAASTEET Vaajakoski 11.11.2015 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "NUORTEN PERHEET JA HYVINVOINNIN HAASTEET Vaajakoski 11.11.2015 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 NUORTEN PERHEET JA HYVINVOINNIN HAASTEET Vaajakoski 11.11.2015 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2 Perhe ja nuorten hyvinvointi Elintason nousu ei oleellisesti ole lisännyt suomalaisten hyvinvointia 1970/80-luvun jälkeen Elintason nousu ei oleellisesti ole lisännyt suomalaisten hyvinvointia 1970/80-luvun jälkeen Ei-aineelliset hyvinvoinnin lähteet tulleet tärkeämmiksi: luottamus, osallistuminen, aika, terveys, turvallisuus, koulutus, ympäristö, tasa- arvo, ystävät, ja etenkin perhesuhteet Ei-aineelliset hyvinvoinnin lähteet tulleet tärkeämmiksi: luottamus, osallistuminen, aika, terveys, turvallisuus, koulutus, ympäristö, tasa- arvo, ystävät, ja etenkin perhesuhteet Perhe ja koulu nuorten hyvinvoinnin tärkeimpiä lähteitä – ja tavat, joilla ne tuottavat hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät Perhe ja koulu nuorten hyvinvoinnin tärkeimpiä lähteitä – ja tavat, joilla ne tuottavat hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät

3 NUORTEN HYVINVOINTI 30 OECD-MAASSA & 17 RIKKAASSA MAASSA (UNICEF) Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia: Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus13 - materiaalinen hyvinvointi43 - terveys ja turvallisuus63 - asuminen ja ympäristö7- - kouluelämän laatu 18- - riskikäyttäytyminen 26 5 - subjektiivinen hyvinvointi-9 - perhe- ja ystävyyssuhteet- 12

4 Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaisnuorten hyvinvoinnille ovat perhe- ja ystävyyssuhteet (yksilöllisyyden eetos, yksinolo), subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä, kiusaaminen) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus, hygienian laiminlyönnit, hurjastelu, nuorten miesten itsemurhat, mahdollinen väkivaltaisuus) Haasteita suomalaisnuorten hyvinvoinnille ovat perhe- ja ystävyyssuhteet (yksilöllisyyden eetos, yksinolo), subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä, kiusaaminen) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus, hygienian laiminlyönnit, hurjastelu, nuorten miesten itsemurhat, mahdollinen väkivaltaisuus) Taloudellinen eriarvoisuus nouseva ongelma Taloudellinen eriarvoisuus nouseva ongelma

5 Ongelmat, koti & koulu? Perheissä ”yhteisövajausta”, suomalaista koulua pidetään yhteisöllisesti heikkona Perheissä ”yhteisövajausta”, suomalaista koulua pidetään yhteisöllisesti heikkona Subjektiivinen hyvinvointi alempi muita maita sekä perheessä, kaverisuhteissa että koulussa Subjektiivinen hyvinvointi alempi muita maita sekä perheessä, kaverisuhteissa että koulussa Riskikäyttäytyminen opitaan kotoa, vahvistuu siirryttäessä yläkouluun, jatkuu toisella asteella Riskikäyttäytyminen opitaan kotoa, vahvistuu siirryttäessä yläkouluun, jatkuu toisella asteella Kiusaamista koulussa, entä kotona, työpaikalla? Kiusaamista koulussa, entä kotona, työpaikalla? Vika kulttuurissa? Vika kulttuurissa?

6 Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa – ja Suomi on menossa samaan suuntaan Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa – ja Suomi on menossa samaan suuntaan Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä eli 52 000 lasta/nuorta, nykyään noin 150 000 Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä eli 52 000 lasta/nuorta, nykyään noin 150 000 Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Väkivalta ja päihdeongelmat myös haasteita Väkivalta ja päihdeongelmat myös haasteita

7 Voittaja- ja häviäjäperheet Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1–3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1–3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, yksinelävät iäkkäät ihmiset, työttömien ja vähän kouluja käyneiden vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, yksinelävät iäkkäät ihmiset, työttömien ja vähän kouluja käyneiden vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe Lääkkeet: naisten työssäkäynnin ja koulutuksen lisääminen, myös perhetukien lisääminen auttaisi Lääkkeet: naisten työssäkäynnin ja koulutuksen lisääminen, myös perhetukien lisääminen auttaisi

8 Köyhyyden seurauksia ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

9 Median vaarat? Pohjoismaat median suhteen korkean riskin maita: lapset ja nuoret kuluttavat median kanssa paljon aikaa, eivätkä vanhemmat juuri kontrolloi nuorten mediankäyttöä (lapset ja nuoret ovat median parissa yksin/keskenään, usein ilman rajoituksia ja selviä sääntöjä) Pohjoismaat median suhteen korkean riskin maita: lapset ja nuoret kuluttavat median kanssa paljon aikaa, eivätkä vanhemmat juuri kontrolloi nuorten mediankäyttöä (lapset ja nuoret ovat median parissa yksin/keskenään, usein ilman rajoituksia ja selviä sääntöjä) Nuorten ja heidän vanhempiensa yhteinen perheaika on vähentynyt, kun taas media-aika on lisääntynyt – mutta enemmän aikaa menee myös harrastuksiin ja kouluun Nuorten ja heidän vanhempiensa yhteinen perheaika on vähentynyt, kun taas media-aika on lisääntynyt – mutta enemmän aikaa menee myös harrastuksiin ja kouluun Tutkimusten mukaan median riskit ovat kuitenkin pieniä Tutkimusten mukaan median riskit ovat kuitenkin pieniä

10 Media ja perhesuhteet Lasten ja nuorten sosiaalinen toimintakyky ja aktiivinen mediankäyttö liittyvät yhteen: mediankäyttäjät auttavat naapureita! Lasten ja nuorten sosiaalinen toimintakyky ja aktiivinen mediankäyttö liittyvät yhteen: mediankäyttäjät auttavat naapureita! Perheenjäsenten yhteinen viikonloppuaika on lisääntynyt, ja viikonloppu voi olla ”mediapäivä” Perheenjäsenten yhteinen viikonloppuaika on lisääntynyt, ja viikonloppu voi olla ”mediapäivä” Monipuolinen mediankäyttö auttaa koulussa Monipuolinen mediankäyttö auttaa koulussa Mediankäyttäjät heterogeeninen ryhmä Mediankäyttäjät heterogeeninen ryhmä Tutkimukset eivät osoita lasten mediankäytön aiheuttavan perheiden ”yhteisövajausta” Tutkimukset eivät osoita lasten mediankäytön aiheuttavan perheiden ”yhteisövajausta”

11 Perhesuhteiden mahdollisia riskejä Avioero – on riski, mutta ongelmat aiheutuvat myös tapahtumista ennen eroa ja eron jälkeen Avioero – on riski, mutta ongelmat aiheutuvat myös tapahtumista ennen eroa ja eron jälkeen Eron jälkeiset hoivajärjestelyt (yhteishuoltajuus, yksinhuoltajuus, kahden kodin lapset; tärkeintä hyvät suhteet sekä isään että äitiin) Eron jälkeiset hoivajärjestelyt (yhteishuoltajuus, yksinhuoltajuus, kahden kodin lapset; tärkeintä hyvät suhteet sekä isään että äitiin) Perhemuoto (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe)? Perhemuoto (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe)? Hukattu vanhemmuus? (keskustelu ylimalkaista) Hukattu vanhemmuus? (keskustelu ylimalkaista) Koti- ja päivähoidon väliset erot pieniä Koti- ja päivähoidon väliset erot pieniä

12 Jojo-siirtymät, koulu, työ ja perhe Nykynuoruus ”päättyy” 28–35-vuotiaana Nykynuoruus ”päättyy” 28–35-vuotiaana Nuoren avioliitto ja oma perhe, koulutus ja työmarkkinat eivät enää vakauta siirtymiä Nuoren avioliitto ja oma perhe, koulutus ja työmarkkinat eivät enää vakauta siirtymiä Siirtymät ja siirtymäriitit yksilöllistyvät, suunnanvaihtoisuus ja joustavuus lisääntyvät Siirtymät ja siirtymäriitit yksilöllistyvät, suunnanvaihtoisuus ja joustavuus lisääntyvät Lapsuuden perhe avainasemassa: takaa taloudellisen turvan ja emotionaalisen läheisyyden, säätelee uravalintoja, vaikuttaa oman perheellistymisen malleihin ja ajankohtaan Lapsuuden perhe avainasemassa: takaa taloudellisen turvan ja emotionaalisen läheisyyden, säätelee uravalintoja, vaikuttaa oman perheellistymisen malleihin ja ajankohtaan

13 Siirtymät aikuisuuteen aikuisuus aikuisuus aikuisuus aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinenjälkiteollinen

14 Miksi ”jojoilu”? Taloudellinen riippuvuus ja emotionaalinen läheisyys vanhempien ja nuorten välillä Taloudellinen riippuvuus ja emotionaalinen läheisyys vanhempien ja nuorten välillä Työmarkkinoille pääsy on hidastunut, aikuisuusmallit ovat haurastuneet, ja perhemuodot moninaistuneet (”sinkut”, lapsettomat parit, avo- ja avioerot, uusperheet) Työmarkkinoille pääsy on hidastunut, aikuisuusmallit ovat haurastuneet, ja perhemuodot moninaistuneet (”sinkut”, lapsettomat parit, avo- ja avioerot, uusperheet) Suomessa suositaan yleissivistävää koulutusta, joka on korkeatasoista ja lähes ilmaista Suomessa suositaan yleissivistävää koulutusta, joka on korkeatasoista ja lähes ilmaista

15 Hyvinvoinnin lähteet, haasteet ja riskit LÄHTEET: korkea elintaso, koulutus, terveys (?), turvallisuus, ympäristö, perhesuhteet (rutiinit, juhlat, velvollisuudet, yhdessäolo), osallistuminen eli mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin sekä kotona että koulussa LÄHTEET: korkea elintaso, koulutus, terveys (?), turvallisuus, ympäristö, perhesuhteet (rutiinit, juhlat, velvollisuudet, yhdessäolo), osallistuminen eli mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin sekä kotona että koulussa Suomi on nuorten hyvinvoinnin kärkimaita Suomi on nuorten hyvinvoinnin kärkimaita HAASTEET: sosiaalisuus- ja tyytyväisyysvajaus, nuorten riskikäyttäytyminen, avo- ja avioerot, julkisen sektorin mahdollinen alasajo, eriarvoistuminen, kiusaamiskulttuuri HAASTEET: sosiaalisuus- ja tyytyväisyysvajaus, nuorten riskikäyttäytyminen, avo- ja avioerot, julkisen sektorin mahdollinen alasajo, eriarvoistuminen, kiusaamiskulttuuri


Lataa ppt "NUORTEN PERHEET JA HYVINVOINNIN HAASTEET Vaajakoski 11.11.2015 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google