TYÖTURVALLISUUS

Majoitus, ravitsemis- ja talousalan työturvallisuus Ravitsemisalan työntekijän henkilökohtainen suojautuminen Alan työympäristön riskitekijät ja niiden ennakointi Keittiön työturvallisuus Hotelli- ja ravintola-alan turvallisuuden peruselementit Perehdyttäminen ja työnohjaus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Ravitsemisalan työntekijän henkilökohtainen suojautuminen Työvaatetus Suojavaatteet ja suojaimet Ulkoinen olemus Hygienia- ja työturvallisuuskortit Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Vaatetus Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on oltava suojavaatetus eli työpuku. Työpuvun on oltava pitkähihainen ja sen on peitettävä alla olevat vaatteet. Työpuvussa ei saa olla vaarallisia ulokkeita Työasua saa käyttää ainoastaan työpaikalla Työpuvun pitää olla puhdas ja väriltään vaaleasävyinen Alusvaatteiden ja sukkien on oltava puhtaita. Päähineen on peitettävä hiukset kokonaan, myös otsatukka ja lyhytkin niskatukka Työjalkineiden on oltava umpinaiset, puhtaat ja ehjät. Työjalkineita käytetään ainoastaan sisällä keittiötiloissa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Suojaimet Suojakäsineitä käytetään työtehtävissä, joissa pääsääntöisesti joko suojataan käsiteltävä tuote epäpuhtauksilta tai suojataan kädet tuotteelta Suojakäsineitä käytetään esimerkiksi esikäsittelyssä, salaattien valmistuksessa, astiahuollossa, ja puhtaanapidossa. Suojakäsineet ovat jokaisen henkilökohtainen suojain Käsineitä tulee vaihtaa riittävän usein ja aina siirryttäessä eri työvaiheisiin. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Suojaimet Suojalasit estävät vahvojen pesuaineiden joutumista silmiin. Näitä käytetään esimerkiksi uunien puhdistuksen yhteydessä. Suusuojain estää suun ja limakalvon mikrobien pääsyn ruokiin. Voidaan käyttää esimerkiksi jos työntekijällä on hieman nuhaa. Hengityssuojain estää ärsyttävien kaasujen joutumista hengityselimiin. Käytetään esimerkiksi uunien puhdistuksen yhteydessä Kuulonsuojaimia ja tulppia käytetään astianpesussa, patapesussa ja esikäsittelyosastolla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Suojaimet Kumisia käsivarsisuojaimia käytetään esimerkiksi uunin puhdistuksessa. Muovitetusta paperista valmistetut käsivarsisuojaimet estävät palovammojen syntymisen, silloin kun valmistetaan ruokaa paistinpannulla tai rasvakeittimellä Patalappujen ja patakintaiden tulee olla riittävän paksuja. Päällyskangas palosuojattua puuvillapolyesteriä. Kuumien vuokien nostamisessa pitkävartiset (36 cm) patakintaat ovat patalappuja turvallisemmat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ulkoinen olemus Henkilökohtainen hygienia pitää olla kunnossa Sormukset ja muut korut on poistettava Nenärenkaiden ja muiden näkyvien lävistyksiä ei tule käyttää infektiovaaran vuoksi. Kynsien on oltava siistit ja lyhyet. Kynsilakkaa, kynsikoruja ja rakennekynsiä ei tule käyttää. Väritön kynsilakka on kielletty Siisti arkiehostus Näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit ja puremajäljet eivät kuulu keittiötyöntekijän ulkoiseen olemukseen Tupakointi on sallittu vain sille määrätyssä paikassa. Tupakointipaikkaan ei saa mennä työvaatteissa ja työjalkineissa hygienia heikkenee ja haju tarttuu työasuun Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Hygieniaosaamistodistus ja Työturvallisuuskortti HYGIENIAPASSI Jokaisella helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä tulee 2005 v lähtien olla hygieniaosaamistodistus TYÖTURVALLISUUSKORTTI koulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Alan työympäristön riskitekijät Fysikaaliset vaaratekijät Kemialliset vaaratekijät Biologiset vaaratekijät Psykososiaalinen toimintaympäristö Keittiön ympäristötekijät Ergonomia Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Fysikaaliset tekijät MELU On haitallista, silloin kun se koetaan häiritsevänä ja epämiellyttävänä Melu vaurioittaa kuuloaistia ja aiheuttaa ärtymistä, keskittymishäiriöitä ja päänsärkyä Kuulosuojainten käyttö on tarpeen mikäli normaali puheääni ei kuulu metrin etäisyydelle Kuulovaurioraja 85 dB Mieti, milloin käytät kuulosuojaimia keittiötyössä? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Fysikaaliset tekijät Kuumat pinnat, esineet ja höyryt Kuumia esineitä, kuten kattiloita, GN-vuokia jne. käsiteltäessä käytä pitkävartisia uunikintaat. Patoja ja paistinpannuja kallistettaessa varo ettei kuuma ruoka roisku päällesi Paistouuneja täytettäessä ja tyhjennettäessä on aina käytettävä suojakäsineitä varo esilämmitettyjä uunin täyttövaunua Kuumien nesteiden ja rasvojen roiskeet vaarantavat paloturvallisuutta tarkista sammutuspeitteen sijainti paistamis- ja rasvakeitintyössä, käytä aina käsivarsisuojaimia. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja puhdistusaineet: (Kemikaalit) pesuaineet liuotteet desinfiointiaineet noudata pesuaineiden annosteluohjeita ja käytä suojakäsineitä tarvittaessa Lue käyttöturvallisuustiedotteet siitä selviää aineen koostumus, tarvittavat turvallisuus- ja suojaustoimenpiteet sekä ensiapu- ja sammutusohjeet. Raha: Kolikot sisältävät nikkeliä, joka saattaa aiheuttaa allergisia iho-oireita. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Biologiset vaaratekijät Bakteerit, homeet ja virukset Elintarvikkeet ovat otollisia elinympäristöjä mikrobeille. Hyvä henkilökohtainen, työtapa ja työpaikkahygienia estävät haitallisten mikrobien leviämisen. Huumeruiskut: Huomioi roskien lajittelussa ja käsittelyssä mahdollisesti olevat huumeruiskut, neulat yms. jotka saattavat sisältää HIV- ja hepatiittivaaran Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Psykososiaalinen työympäristö Sisältää Yksilön henkisen kuormittumisen Työyhteisölliset hyvinvointitekijät - yhteistyön sujumisen. Hyvinvoiva työympäristö lisää työviihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia. Työntekijä kokee sen niin, että työ sujuu ja hän hallitsee tehtävänsä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä. Työyhteisössä henkinen hyvinvointi tuntuu turvallisena ilmapiirinä, työpaikan me-henkenä ja toiminnan häiriöttömyytenä töihin on mukava mennä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ongelmat Näkyvät yksilötasolla Stressinä Unettomuutena, Aloitekyvyttömyytenä. Yhteistyöhaluttomuutta, "kuppikuntaisuutta", Henkistä väkivaltaa ja juoruilua. Eristäytymisenä Ihmissuhteiden huononemisena Aloitekyvyttömyyttä, Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus saattavat lisääntyä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Stressi Stressi on elimistön tila, joka syntyy, kun suorituskyky ei vastaa vaatimustasoa Stressaantuneena  työsuoritus heikkenee, ilmenee muistihäiriöitä, keskittymiskyky häiriintyy ja virheiden tekeminen lisääntyy Työuupumus eli loppuunpalaminen (burnout) on oireyhtymä, jossa tunnetaan uupumusta, henkilökohtaisen pätevyyden tunteen alenemista ja ihmissuhteista vetäytymistä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Stressin ehkäisy ja hallinta Kehitä itsellesi myönteinen elämänasenne Luota siihen, että löydät ratkaisut ongelmiisi. Suunnittele ja organisoi työsi ja päiväsi niin, ettei aikaa ja energiaa kulu turhaan sähläämiseen. Kiinnitä huomiota ympäristösi viihtyisyyteen Syö terveellisesti, liiku, ulkoile ja nuku riittävästi. Ole muutenkin kiltti itsellesi. Anna itsellesi hyvää palautetta. Sulje joskus puhelimet! Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Keittiön ympäristötekijät Nostotyö ja kantaminen: Keittiötyössä taakkoja nostettaessa ja siirrettäessä tulee käyttää apuna nosto- ja siirtolaitteita Noston kuormittavuuteen vaikuttavat: taakan paino taakan muoto ja ote siitä nostokorkeus taakan etäisyys vartalosta nostoalusta ja -tila nostotekniikka Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ergonomiset tekijät Keittiötyöhön kuuluu olennaisena osana lihasvoimin suoritettavaa eli FYYSISTÄ työtä. Hyvä ergonomia ottaa huomioon ihmisen fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, sillä varmistetaan työntekijän työ- ja toimintakyvyn säilyminen hyvänä läpi koko työiän. Yksipuoliseksi sanotaan työtä, joka kuormittaa vain tiettyä kehonosaa. Pakkotahtiseksi sanotaan työtä, jossa työtahdin määrää jokin työntekijästä riippumaton seikka, esimerkiksi aika tai kone. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Lihastyö Dynaamisessa työssä lihakset vuodoin supistuvat ja rentoutuvat, työ vaatii lihasten liikkeitä Staattisessa työssä lihas jännittyy eli ”tekee työtä” ilman havaittavaa liikettä Staattista lihasjännitystä syntyy aina ylläpidettäessä pitkään samoja työasentoja asentoja aiheuttaa rasituskipuja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Nostot Miehet tilapäisesti max 55 kg jatkuvasti max 35 kg M 16-18v max 20 kg Naiset tilapäisesti max 30 kg jatkuvasti max 20 kg N16-18v max 15 kg alle 16 v. max 15 kg Mitä raskaita nostettavia taakkoja keittiöllä on ? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Seisomatyö Terveyshaitat kohdistuvat lähinnä jalkoihin ja selkään. Työtason väärä mitoitus lisää selän kuormittumista sekä muita lihasrasituksia. Paikallaan oleva seisoma-asento heikentää jalkojen verenkiertoa ja kerää nesteitä jalkoihin  aiheuttaa turpoamista ja kipeytymistä. Jatkuva seisomatyö aiheuttaa selän lihasten rasittumista, jännittyneisyyttä ja kiputiloja sekä jalkojen verenkiertohäiriöitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Seisomatyö Hyvässä seisoma-asennossa paino jakautuu molemmille jaloille Jaloille pitää olla riittävästi tilaa Hyvät työjalkineet lieventävät seisomatyön kuormitusta. Kun teet työsi seisten, niin tarkista, että: työasentosi ei ole kiertynyt eikä kumara kätesi eivät ole kohotettuina eivätkä jännittyneinä seisomista ja liikkumista varten on riittävästi tilaa työpisteessä taukojen aikana on mahdollisuus istua Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Istumatyö Työtasojen alla pitää olla jaloille riittävästi tilaa Jalkojen pitää ulottua kunnolla maahan Tuolin reuna ei saa estää jalkojen verenkiertoa Huono työasento istuttaessa rasittaa niska- ja hartiaseudun lihaksia sekä aiheuttaa selän ja jalkojen lihasten jännitystä ja kiputiloja. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Näin vähennät työn kuormittavuutta Opetellaan ergonomisesti oikeat työasennot Opettele käyttämään molempia käsiä Seisotaan tasaisesti molempien jalkojen päällä tai vuorotellaan tukijalkaa Sisällytetään työskentelyyn vaihtelevasti istumista, seisomista ja liikkumista Vältetään turhia nostamisia ja kantoja apuvaunut Opetellaan oikeat nostotekniikat, ei nostella raskaita taakkoja yksin Sijoitetaan tavarat niin että niihin ylettyy lattialla seisten (ei tarvita tikkaita tai kurottelua) Huolehditaan palauttavasta elpymisliikunnasta taukoliikunta, vapaa-ajan liikunta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Lämpöolot Kevyt työ 21-25 C, keskiraskastyö 19-23 C Virheellisistä lämpöoloista aiheutuu: suorituskyvyn laskua virheiden ja työtapaturmien lisääntyminen päänsärkyä ja ärtymystä Miten voit omassa työssäsi vaikuttaa lämpöoloihin? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ilmanvaihto Ilmanvaihdon on oltava koneellinen ja riittävän tehokas Älä avaa ikkunoita, kun koneellinen ilmanvaihto on käytössä. Veto aiheuttaa lihasten kiputiloja ja reumaattisia oireita Huolehdittava rasvasuodattimien viikottaisesta puhtaanapidosta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Valaistus Hyvä työvalaistus vaikuttaa työsuorituksiin, hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja ehkäisee tapaturmia Eri työpisteissä tulee olla suosituksen mukainen valaistus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Värit Värejä voidaan käyttää helpottamaan työtä ja päätöksentekoa. Siivouksessa eri värein merkityt pyyhkeet ja pesuaineet auttavat muistamaan mihin tarkoitukseen ja kohteeseen ne on tarkoitettu ja tekemään oikeita valintoja. Laitoskeittiöissä astioiden ja jakelun kulkureitit merkitään lattiaan erivärisin ohjenuolin. Hotelleissa eri kohteiden opasteet ovat eriväriset. Työskentelyn turvavärit: keltainen -> huomio, vaara punainen -> palontorjunta ja hätäkatkaisimet vihreä -> ensiapu, pelastus ja varauloskäynnit hygienia vaatii vaaleita värejä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Keittiön työturvallisuus Keittiötapaturmat Työskentely-ympäristön järjestys ja siisteys Keittiötapaturmien ensiapu Käsityövälineet Koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Keittiön työturvallisuus Suurtalouksien ja ravintoloiden keittiöissä tapaturman vaara on suuri. Päivittäin käsitellään kuumia aineita sekä esineitä, veitsiä koneita ja laitteita. Esineitä ja tavaroita siirretään ja kuljetetaan. Työturvallisuuslaki sisältää periaatteet ja tavoitteet, joihin työturvallisuudessa tulee pyrkiä: työtilojen, myös keittiöiden suunnittelussa. määräyksiä henkilöstötiloista, työhuoneen tilavuudesta, ilmanvaihdosta, lämpötilasta, valaistuksesta, melusta jne. Työturvallisuuslaki velvoittaa niin työnantajaa, työntekijää, koneiden ja laitteiden suunnittelijoita, valmistajia, maahantuojia ja asentajia. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työnantajan vastuu Työnantajan tulee: tarkasti ottaa varteen kaikki, mikä kohtuudella on tarpeen estämään työntekijää joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta haittaa terveydelleen. ottaa huomioon työntekijän edellytykset, kuten ikä, sukupuoli ja ammattitaito sekä työn laatu ja työolot varmistaa CE- merkinnästä huolimatta, että työhön hankittava kone on turvallinen. Esimerkkejä tarkastettavista kohteista koneiden ja laitteiden kunnonvalvonta turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta työnopastus ja perehdyttäminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Koneiden ja laitteiden suunnittelijoiden, valmistajien, maahantuojien ja myyjien vastuu huolehdittava siitä, ettei koneesta aiheudu tapaturman tai sairastumisen vaaraa kone on suunniteltu, valmistettu ja tarvittaessa tarkastettu määräysten mukaan koneessa on mukana tarpeelliset suojalaitteet sekä 1994 jälkeen valmistetussa koneessa tulee olla CE-merkintä, jonka avulla koneen valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän EU:n lainsäädännön CE- merkintä löytyy koneen ja laitteen konekilvestä (arvokilpi ) Konekilpi sisältää tiedot valmistajasta ja koneen tai laitteen ominaisuuksista. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työntekijän vastuu Työntekijän velvollisuutena : On noudattaa annettuja ohjeita Huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta Käytettävä määrättyjä henkilösuojaimia Havaituista vioista ja puutteellisuuksista pitää ilmoittaa viipymättä Työntekijä ei saa poistaa tai kytkeä pois päältä turvallisuus- tai suojalaitteita eikä poistaa ohje- tai varoitusmerkintöjä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tyypilliset keittiötapaturmat kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset kuumien pintojen, nesteiden tai höyryjen aiheuttamat palovammat veitsen tai terävien koneiden osien aiheuttamat viiltohaavat liian raskaiden taakkojen nostojen aiheuttamat selkävaivat toistuvien huonojen työasentojen aiheuttamat rasitusvammat putoavien esineiden aiheuttamat vammat itsensä satuttaminen kalusteisiin tai esineisiin veden ja pesuaineiden aiheuttamat ihoärsytykset ja ihottumat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ammattitauti Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta tai rasitusvammaa joka on ammattityöstä johtuvaa. Työtapaturmien perussyihin ja terveydellisiin riskeihin pitäisi puuttua heti kun riskitekijöitä alkaa ilmetä. Jos riskitekijöihin ei puututa ajoissa ja altistus on jatkuvaa, esimerkiksi väärät työasennot tai puutteellinen käsien suojaus puhdistustyössä, voivat ne aiheuttaa työntekijän sairastumisen ammattitautiin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Majoitus- ja ravitsemisalan ammattiperäisiä sairauksia ovat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet liian vähäinen liikunta työtä tehdessä aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, jäsenten kangistumista, suonikohjuja ja muita rasitusvammoja samanlaiset toistuvat kädenliikkeet aiheuttavat jännetupentulehduksen tai tenniskyynärpään väärä nostotekniikka ja liian raskaat taakat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Iho-oireet ja ammatti-ihottuma ärsytyskosketusihottuma johtuu ihon orvaskeden vaurioitumisesta, jonka voi aiheuttaa jatkuva käsien kosketus veden, pesuaineiden tai liuottimien kanssa. Nämä aineet kuluttavat ihon normaalia rasvakudosta ja kuivattavat ihoa, jolloin vieraat aineet läpäisevät ihon paremmin iho-oireiden aiheuttajana voi olla myös pöly elintarvikkeet tai erilaiset materiaalit esim. kumi. iho-oireiden synnyn ennalta ehkäisyssä on tärkeää käyttää aina tarvittaessa suojakäsineitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kuulovammat jatkuva altistus melulle heikentää kuuloa pysyvästi vaikuttaa myös sydämen, hengityselinten toimintaan ja aineenvaihduntaan kuulovaurio ei ole korjattavissa, joten käytä aina kuulonsuojaimia työskennellessäsi voimakkaassa melussa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kemialliset ammattitaudit jauhopölyallergia voi kehittyä altistuksen jatkuessa hengitystiesairaudeksi ja astmaksi Psyykkiset sairaudet jatkuva kiire, työntekijöiden vähyys, työn pakkotahtisuus, valppauden vaatimus, muistirasitus ja huono työilmapiiri voivat aiheuttaa stressiä, masennusta, unihäiriöitä ja psykosomaattisia oireita kuten huimausta, pahoinvointia, rintakipua ja ahdistusta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tapaturmien ennaltaehkäisy Työtapaturmien ennaltaehkäisy alkaa jo keittiön suunnittelu ja rakennusvaiheessa. Kunnolla suunniteltu, riittävän tilava ja hyvin toimiva keittiö luo pohjan työturvalliselle toiminnalle. Henkilöstön työn organisointi, työnjako ja työnkierto edistävät työssä jaksamista niin henkisesti kuin psyykkisesti. Riittävän hyvä perehdyttäminen ja työhön opastaminen ovat työturvallisuuden kulmakiviä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työympäristön siisteys ja järjestys Hyvä järjestys ja siisteys työpaikalla vaikuttavat olennaisesti työpaikan turvallisuuteen. Lisäksi ylimääräiset aineet ja tavarat voivat tuottaa vahinkoa joutuessaan tuotantoprosessiin. Työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on tärkeä osa työtä ja kuuluu jokaiselle Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työvälineet ja koneet tulee olla omilla paikoillaan ja käyttökunnossa Laitteet sijoitettu oikein jotta laitteiden edessä on vapaata tilaa työskentelylle Lattialta puhdistetaan välittömästi siihen kaatunut tai pudonnut vesi, rasva ym. lika liukastumisvaara Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kulkuväyliä ei saa käyttää varastointitiloina Älä jätä roskia ja tarpeettomia tavaroita kertymään tiloihin ja varastoihin Pidä työpisteesi siistinä sekä siivoa päivittäin ja lopettaessasi työt Vähennä jätteiden syntymistä ja lajittele syntyvät jätteet ja vie ne oikeisiin astioihin. Älä päästä jätteitä tai kemikaaleja viemäreihin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tyypillisimpien keittiötapaturmien ensiapu Viiltohaavat Puhdista haava kylmä juokseva vesi Kuivaa haava ja sulje viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä, sido laastarilla tai steriilillä haavatyynyllä ja teipillä. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. Vuotavat, syvät ja likaiset haavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon Jos veren tulo on runsasta nosta haavakohta sydämen yläpuolelle ja mene istumaan tai makaamaan ettei ala pyörryttää hakeudu välittömästi ensiavun jälkeen lääkäriin hoidettavaksi, ota kaveri mukaan jos heikottaa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Palovammat Kuumuus vaurioittaa ihoa ja mahdollisesti myös ihonalaisia kudoksia. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin jopa 10-20 sekunnissa Pidä palovammaa haalean juoksevan veden alla n. 20 -30 min 1 asteen palovammoille ( punoittava iho) voit suihkuttaa palovammojen hoitoon tarkoitettua antiseptistä ja viilentävää ainetta, muuta jos palovamma on pahempi ei saa laittaa mitään suihkeita tai rasvoja Peitä palovamma steriilillä haava taitoksella tai palovammaan tarkoitetulla rasvasiteellä Jos palohaava alkaa tulehtua mene lääkäriin Jos rakkuloita muodostuu älä puhkaise niitä Jos palovamma on suurempi kuin kämmenesi tai kasvojen alueella hakeudu välittömästi lääkäriin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Silmävammat Jos esim. voimakasta pesuainetta roiskuu silmiin tai kuumaa höyryä tulee silmille huuhtele silmä(t) heti ensiapukaapissa olevilla silmäampulleilla, jatka huuhtelua 15-20 min, hätätapauksessa puhdas haalea vesi käy myös ja hakeudu heti lääkäriin Jos silmään lentää jokin kova esine peitä molemmat silmät ja hakeudu välittömästi lääkäriin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kompastumiset, kaatumiset ja liukastumiset Jos kaatuessasi loukkaat nilkkasi tai polvesi, muista kolmen K:n sääntö koholle, kylmää ja kiristysside Mitä nopeammin saat esim. nyrjähtäneen nilkan hoitoon, sen vähemmän siihen ehtii kertyä kudosnestettä ja turvotus on pienempi Hakeudu lääkäriin jos turvotus ei laske vuorokauden kuluessa tai on kovia kipuja ja arkuutta Raajamurtuma Murtuman oireita ovat voimakas kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento. Raajamurtuman ensiapu: Yläraajan murtumissa tue käsi liikkumattomaksi esim. kolmioliinalla. Alaraajan murtumissa voi tukemiseen käyttää toista jalkaa tai muuta apuvälinettä. Toimita loukkaantunut hoitoon Käsivammoissa hakeudu lääkäriin heti koska kädet ovat arvokkain ja tärkein työkalumme Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Sähkötapaturmat Ensimmäiseksi katkaise laitteesta sähkö Sen jälkeen irrota uhri sähkölaitteesta Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota loukkaantunut eristävällä välineellä, esim. kuivalla laudanpätkällä, narulla tai vaatteella. Tarkista autettavan tila hengittääkö hän, toimiiko sydän? jos ei hengitä hälytä heti apua ja anna sitten ensiapua jos hän hengittää anna ensiapu ja hälytä sitten lisäapua Toimita sähköiskun saanut aina lääkärintarkastukseen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Keittiön työvälineet VEITSET Kokin tärkeimpiä työvälineitä Oikea veitsi sisältää seuraavat ominaisuudet Hyvä veitsi tuntuu kädessä tasapainoiselta Pidä veitset terävinä ja poista huonokuntoiset veitset käytöstä Puhdista veitset erikseen, ei muiden välineiden kanssa astianpesukoneessa Säilytä veitsiä niille varatuissa paikoissa (magneettiteline tai veitsille varattu laatikko) Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Veitsien aiheuttamia tapaturmia voidaan vähentää: Opettelemalla oikea veitsenkäsittelytekniikka Valitse riittävän suuri ja tukeva työlauta. Työlaudan alle voit laittaa esim. kostutetun puhtaan pyyhkeen tai kumimaton estämään työlaudan liikkumista työn aikana Järjestä työpaikkasi oikein Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Keittiön koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden käyttöohjeisiin tulee tutustua ennen koneen käyttöä ja niitä pitää noudattaa tarkasti. Käyttöohjetta säilytetään laitteen läheisyydessä, jotta kertaus on mahdollista tarvittaessa. Uuden työntekijän perehdyttäminen koneiden oikeaan käyttöön on tärkeää. Koneiden kuntoa seurataan ja huollot suoritetaan säännöllisesti. Kokoamista, puhdistusta ja terän vaihtoa varten aina irrotettava pistoke sähkörasiasta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Koneiden ja laitteiden suojaukset Seuraavaksi esimerkkejä pakollisista koneiden ja laitteiden turvallisesta rakenteesta: pyörivien koneenosien on oltava siten suojattuja, ettei niihin normaalisti pääse käsiksi esim. vihannesleikkurin suojakansi esim. kutteri ei käynnisty ennen kuin kansi on kiinni keittopatojen kannet ja kädensijat on suunniteltava sellaisiksi, että kuuma höyry ei kantta avattaessa polta avaajaa. padat ja paistinpannut eivät saa vahingossa kallistua. laitteiden kallistusmekanismin tulee pysähtyä heti painekeittokaapeissa tulee olla sellainen lukituslaite, että kaapin avaaminen on mahdotonta silloin, kun kaapissa on ylipainetta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Vihannesleikkuri Älä pese koneen kevytmetalliosia astianpesukoneessa Säilytä terät erillisessä telineessä eivät tylsy ja aiheuta viiltohaavoja Konetta puhdistettaessa, vettä ei saa mennä koneen tuuletusaukoista sisään sähköiskun vaara Järjestä työpaikkasi oikein ennen koneen käyttöä Puhdista kone heti käytön jälkeen ja vie koneen osat omille paikoilleen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Vihannesleikkuri Kokoa kone oikein valitse oikea terä  ovat teräviä, ole varovainen Kone ei saa olla kytkettynä virtapiiriin kokoamisen ja puhdistuksen aikana Koneen käydessä älä työnnä kättäsi tai muuta esinettä syöttöaukkoon tai ulostuloaukkoon terä leikkaa myös alapuolelta Jos kone tukkeutuu, irrota pistotulppa pistorasiasta ennen kuin avaat koneen ja puhdistat sen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Tehoviipaleterä viipaloi kiinteät, pehmeät ja/tai mehukkaat tuotteet. esim. tomaatit, sitruunat, banaanit, sienet jne. - kaalin suikalointiin- tehoviipaleterä RG100 vihannesleikkuriin Viipaleterä - viipaloi juuresten kaltaisia kiinteitä tuotteita - kuutioi kuutioritilän kanssa Suikaleterä - leikkuupinta ruostumaton teräs - Janssonin kiusausta ym. varten Kuutioritilä - kuutioi juurekset, perunat , kaalit, hedelmät, jne. käytettäessä sopivaa viipaleterää tai tehoviipaleterää Raastinterä -raastaa porkkanat, kuivan leivän, mantelit, jne. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Yleiskone Varmista että otat oikean kokoisen kulhon ja siihen sopiva sekoitusväline Laita kulho kunnolla ja aineet kulhoon laske turvakehikko paikoilleen ennen käynnistystä Käytön aikana ei saa laittaa kulhoon mitään työvälineitä sammuta ennen aineiden lisäystä tai maistamista Ennen sammuttamista säädä nopeus 0-asentoon Yleiskoneen lihamyllyä käytettäessä koneen syöttöaukkoon ei saa laittaa mitään sinne kuulumatonta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Yleiskoneen tarvikkeet vispilä mela taikinakaavin taikinakoukku Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kutteri Varmista että kulho ja terä ovat kunnolla paikoillaan ennen käyttöä Tyhjentäessäsi kulhoa varo terää Aseta syöttöaukon suojakansi paikoilleen ennen käyttöä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Sauvasekoitin Älä nosta sauvaa ylös tuotteesta kun se on käynnissä Älä työnnä sekoittimeen mitään Puhdistettaessa laite pois pistotulpasta Laitteen moottoriin ei saa mennä vettä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Leikkelekone Irrota pistotulppa aina ennen kokoamista ja puhdistusta kokoa oikein Varaa riittävästi työskentelytilaa koneen ympärille Käytä aina viipalointikoneessa olevia suojalaitteita viipaloidessasi tuotteita ( sormisuojus ja työntöpainike) Sammuta kone jos poistat tuotteita tai viipalointijätettä Lopetettuasi työskentelyn irrota heti pistotulppa ja pistä teränvahvuus 0-asentoon Puhdistettaessa varo terää ja kokoa kone heti oikein ja puhdista työympäristö Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Pesu- ja kuorimakoneet Käytä oikeaa nostotekniikkaa Koneen käydessä älä työnnä käsiäsi syöttö- ja ulostuloaukkkoon Irrota kone virtapiiristä ennen puhdistusta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Keittopata Älä käynnistä pataa tyhjänä Tarkista että padan vaipassa vettä Varo kuumaa höyryä suppilohanasta kun avaat padan kannen Varo padan kuumia pintoja käytä riittävän pitkää sekoitusvälinettä Seiso padan sivulla kun kallistat pataa käytä patakintaita ja täyttövaunua ottaessasi tuotteita padasta Säädä lämpötila oikein ettei paine nouse liikaa Puhdistaessasi pataa, älä suihkuta vettä ohjauspaneeliin ettei sähkölaitteet vioitu Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kombipata Pysäytä sekoitin lisätessäsi tuotteita tai maistaessasi Varo kuumaa höyryä, kun avaat kannen Varo kuumia padan pintoja Kallistettaessa pataa seiso sivulla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Painekeittokaappi Kokoa laite oikein Tarkasta ajoittain varoventtiili ja höyrynkehitin Vanhoissa malleissa ovea ei saa avata ennen kuin paine on laskenut 0 Avatessasi ovea seiso sen takana  kuuma höyry purkautuu ja varo kansien päälle kertynyttä kuumaa vettä Käytä vaunuja täytettäessä ja tyhjennettäessä Varo kaapin kuumia pintoja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Yhdistelmäuuni Lukitse täyttövaunun renkaat, varmista että vaunu on kunnolla paikoillaan Avatessasi ovea seiso sen takana Käytä patakintaita ja nosta vuoat vaakatasossa pois käytä apuvaunuja Varo kuumia pintoja ja täyttövaunuja Puhdistaessasi uunia voimakkailla pesuaineilla käytä henkilösuojaimia Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Kiertoilmauuni/ Paistinuuni Käytä pitkävartisia patakintaita Älä laske tuotteita uunin luukun päälle Avatessasi ovea varo kuumaa ilmaa Käytä vaunuja Varo kuumia ulkopintoja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Pizzauuni Uunin pinnat ovat todella kuumia käytä pitkävartisia patakintaita Varo kuumia uunin osia ja astioita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Mikroaaltouuni Älä lämmitä nesteitä tai muita tuotteita tiivisti suljetussa astiassa voi räjähtää Varo kuumaa höyryä avaa ovi varovasti Älä käytä uunia tyhjänä Älä jätä uunia ilman valvontaa käytön aikana Käytä vain mikroaaltouuniin soveltuvia materiaaleja Sähkölaite ei väljää vettä puhdistukseen Puhdista tiivisteet säännöllisin väliajoin ettei tule säteilyä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Ravintolaliesi Järjestä lieden ympärille riittävä laskutaso Varo kuumia astioita käytä patakintaita Varo kuumia levyjä jäähtyminen kestää n. 30 min. Sähkölaite ei väljää vettä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Induktioliesi Liesi on valmiustilassa kun valo palaa älä laske tyhjää kattilaa tai muuta metalliesinettä levylle Liesi reagoi nopeasti lämmönsäätelyyn keittoastia voi kiehua tyhjäksi tulipalovaara Liesi vaatii toimiakseen magneettisen astian ei voi käyttää keraamisia tai lasiastioita Varmista että sammutat käyttökytkimen pois päältä käytön jälkeen Sähkölaite ei väljää vettä!! Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Infrapunaliesi poista levylle pudonnut lika välittömästi ettei se pala levyyn kiinni tai syty palamaan tasoa ei saa naarmutta millään työvälineillä varo kuumia levyjä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kaasuliesi Varmista kaasulaitteiden kunto Kaasulla työskenneltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta Erityisesti helposti syttyvän rasvan ja öljyn kuumentamista pitää valvoa Helposti syttyvät materiaalit säilytetään turvallisen matkan päässä liekistä esim. patalaput Sulje hellan kaasuhana käytön jälkeen Pääkaasuhana suljetaan työpäivän päätteeksi Varo kuumia astioita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Paistinpannut järjestä työpaikka toimivaksi käytä paistaessasi patakintaita tai kyynärvarsisuojia varo kuumia roiskeita kallistettaessa pannua seiso sivulla varo kuumaa vesihöyryä avatessasi kantta tai puhdistettaessa pannua tarkista painepaistinpannun varoventtiili ja automaattinen ilmaventtiili säännöllisesti painepannun varoventtiiliä avatessa oltava varovainen varoventtiiliä ei saa avata jos pannussa on vielä painetta varo kuuma höyryä ja roiskeita avatessasi kantta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Parilat induktioparila varo kuumenevia pintoja älä laita laitteen päälle mitään muuta kuin kypsennettäviä tuotteita tulipalovaara sähkölaite ei väljää vettä varo roiskeita grilliparila painoparila Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Salamanteri varo kuumia vastuksia ja astioita käytä aina patakintaita älä jätä tuotteita vartioimatta salamanteriin tulipalovaara sammuta laite heti käytön jälkeen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Leivänpaahtimet jos paahdettava tuote jää jumiin laitteeseen irrota pistotulppa ja poista tuote vasta sitten puhdista murulaatikko säännöllisesti tulipalovaara Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Rasvakeittimet järjestä työpaikka oikein käytä 100% puhdasta rasvaa älä jätä rasvakeitintä ilman valvontaa säädä oikea lämpötila ei saa ylittää 180 C varaa keittimen viereen kansi tai sammutuspeitto sammuttamiseen ei saa käyttää vettä varo roiskeita käytä aina käsivarsisuojia rasvaan ei saa laittaa vettä poista rasvaan pudonneet ruoanpalat tulipalovaara kytke laite irti sähköverkosta ja anna rasvan jäähtyä ennen altaan tyhjennystä ja pesua varo rasvan leviämistä ympäristöön  liukastuminen VARO KUUMAA RASVAA!! Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Grilli- ja ravintolalaitteet Tehtävä: Nimeä laitteet Mitä työturvallisuusriskejä liittyy niiden käyttöön? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Kahvinvalmistuslaitteet Älä jätä laitetta päälle tyhjänä Valvo käyttöä ettei kahvi pääse kuivumaan pannuun tulipalovaara Varo kuumia levyjä ja pintoja pöytämalli espressokeitin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Jäähdytyslaitteet Jäähdytyskaappi Pikajäähdytys- ja jäädytyskaappi Pakastekaappi Jääkaappi Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kupupesukone Järjestä työskentelypiste oikein Käytä oikeaa nostotekniikka Vaihtaessasi pesuainesäiliöitä käytä suojakäsineitä Käytä työskenneltäessä kuulosuojaimia ja suojakäsineitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Astiakorit välinekori kuppikori Lautasmalli Lasikori Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Koriastianpesukone Täytä korit oikein Käytä oikeaa nostotekniikka Käytä kuulonsuojaimia Varo kuumia lautasia puhtaassa päässä käytä käsineitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Tappimattokone Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Patapesukoneet Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Jakelulaitteet Lämpölaitteet Varo kuumia astioita ja pintoja käytä patakintaita täyttäessäsi buffettia Tarkista että altaassa on oikea määrä vettä tyhjänä kuumennettaessa voi syttyä palamaan Lautastenjakelija Lämpöbuffetti lämpölevy Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Lämpösäilytyslaitteet Lämpöpöytä Lämpöhaude Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Kylmälaitteet Jos laitteet on säädetty liian kylmiksi muodostuu altaaseen jäätä, joka voi aiheuttaa paleltumia käsiin Kylmäsaareke Kylmäbuffetti Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Turvallisuuden peruselementit Asiakasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus Vaara- ja uhkatilanteiden hallinta Päihtyneiden asiakkaiden aiheuttamat ongelmat Tupakoinnin rajoittaminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Asiakasturvallisuus Hotelli ja ravintola ovat vastuussa asiakkaidensa turvallisuudesta näiden paikalla oleskelun ajan. Suojavelvoite kohdistuu seuraavin osa-alueisiin Hengen turva Terveyden turva Fyysinen koskemattomuus Omaisuuden turvaaminen Asiakkaan intimiteettisuoja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Henkilöstöturvallisuus Työministeriön työsuojeluosasto määritteli majoitus - ja ravitsemisalan yhdeksi työväkivallan riskialoiksi v. 1994. Riskien kasvamiseen ovat vaikuttaneet mm. anniskelun vapautuminen ja laajentuneet aukioloajat, huumeet ja asiakkaiden asenteen muutos. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työväkivallalla tarkoitetaan tapahtumia, joissa henkilöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Väkivalta- ja uhkatilanteita ovat mm. tavaroiden heitteleminen, solvaaminen, huutaminen ja töniminen. Varkaustilanteet voivat kiinniotossa kehittyä väkivaltatilanteeksi. Vakavimpia tilanteita ovat ryöstöt, ryöstön yritykset, aseella uhkaileminen ja pahoinpitely Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Toimiminen uhkatilanteissa Toimintaohjeita väkivaltaisen henkilön kohtaamisen varalta: Pidä olemuksesi ja esiintymisesi rauhoittavana Älä tuijota tai pälyile. Pidä riittävä etäisyys asiakkaaseen. Puhu selkeästi, rauhallisesti ja lyhyesti. Myötäile aina, kun se on mahdollista. Pidä huoli siitä, että takanasi on tilaa ja pakotie. Älä käännä selkääsi, sillä se viestittää välinpitämättömyyttä tai yliolkaisuutta. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. Kerro etukäteen, jos aiot liikkua. Jos kyseessä on ryöstö, tottele ryöstäjää. Ota uhkaukset aina todesta Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuus on aina etusijalla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Koska väkivallan riski kasvaa Väkivaltatilanteita esiintyy usein myöhäisinä vuorokaudenaikoina ja sellaisilla työpaikoilla, joissa on vain yksi työntekijä. Etenkin avaamis- ja sulkemisaikoina olisi hyvä olla paikalla vähintään 2 henkilöä, joista ainakin toisella riittävä työkokemus. Yölliset rahankuljetukset pankin yösäilöön Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Yksintyöskentely Fyysisessä yksintyöskentelyssä työntekijä ei voi saada yhteyttä työpaikan muihin työntekijöihin käyttämättä teknistä viestintävälinettä esim. puhelinta. Psyykkisestä yksintyöskentelystä on kyse mm. silloin, kun työntekijä työskentelee muiden joukossa mutta joutuu ainakin ajoittain työskentelemään väkivallan uhan alaisena tai uhkailujen kohteena ja häneltä puuttuu mahdollisuus saada välitöntä apua työtovereilta. Esimerkiksi asiakkaat eivät korvaa näissä tilanteissa työtovereita. Psyykkisen yksintyöskentelyn tilanteita esiintyy mm. myynti- ja asiakaspalvelutyössä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työnantajan on lain mukaan selvitettävä, aiheuttaako työ ja yksintyöskentely haittoja ja vaaroja työntekijän turvallisuudella ja terveydelle. Jos yksintyöskentely aiheuttaa ilmeistä vaaraa, pitää vaaroja pienentää esimerkiksi opastuksella, henkilösuojaimilla, ennakkosuunnittelulla ja asianmukaisilla avun hälyttämislaitteilla työpisteessä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Päihtyneiden asiakkaiden aiheuttamat ongelmat Ravintolassa voi muodostua tilanteita, joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai toimii väkivaltaisesti. Suurin osa tilanteista johtuu alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden sekakäytöstä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Aggressioita aiheuttavia tilanteita ravintolassa voivat olla muun muassa • Sisäänpääsyn epääminen • Anniskelun rajoittaminen tai lopettaminen • Asiakkaan poistuminen laskua maksamatta tai maksuvälinerikos • Asiakkaan poistaminen päihtymyksen tai häiriökäyttäytymisen perusteella • Asiakkaiden haluttomuus poistua ravintolaa suljettaessa • Asiakkaidenväliset häiriöt, riidat ja tappelut. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Asiakkaan tilan tunnistaminen on sisäänpääsyn yhteydessä, anniskelua aloitettaessa, vastuullisessa anniskelussa ja ongelmatilanteessa keskeinen asia Päihtyneiden tunnistaminen ja tilanteissa toimiminen on yleensä hallinnassa, mutta huumeiden vaikutuksen alaisena olevien asiakkaiden tunnistaminen on vaikeampaa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Alkoholin käyttäjän ulkoiset tunnusmerkit täyttyvät pääpiirteissään myös sekakäyttäjillä (alkoholi-lääke, alkoholi-hormonivalmisteet), mutta käyttäytyminen ja toiminta voivat olla ennalta arvaamatonta. Aggressiivisuus voi ilmetä nopeasti ja voimakkaasti. Tilanteiden selvittämisessä voidaan puheen lisäksi tarvita henkilöstön voimankäyttöä ja ulkopuolista, esimerkiksi poliisin apua Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Riskiasiakkaiden ja -ryhmien tunnistaminen ei ole aina helppoa, ja erehtyminen on aina mahdollista. Sen myöntäminen on helpompaa, kun oma käyttäytyminen on asiallista. Monia henkilöstöön kohdistuneita väkivaltatekoja on tehty koston tai asiakkaan kokeman muun voimakkaan tunteen seurauksena, joten rauhallisuus ja looginen käytös tilanteissa on hyvä säilyttää ja hälyttää ulkopuolista apua heti, kun omat keinot eivät enää riitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tupakoinnin rajoittaminen työpaikalla Työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä altistumiselta tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Tupakointi on kielletty työyhteisön yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa (esim. työtiloissa, henkilöstötiloissa, käytävillä, portaikoissa ym.). Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tupakointi työpaikalla Ravintolassa tupakointi on kielletty ravintoloiden keittiöissä ja henkilökunnan oleskelutiloissa. Lisäksi tupakointi on kielletty baaritiskeillä ja pelitiloissa, ellei henkilökunnan altistumista voida muuten estää Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Perehdyttäminen ja työnohjaus Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimiseen Perehdyttäminen työpaikalla Työnopastus Työturvallisuusvastuut Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Opiskelijan perehdyttäminen koulussa Annetaan tietoa suoritettavasta tutkinnosta Annetaan tietoa työturvallisuuden perusteista Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimiseen Työssäoppiminen on osa koulutusta, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Ennen opiskelijan tuloa työpaikalle, käydään keskustelu opiskelijan, opettajan ja to-ohjaajan kesken oppimissuunnitelmasta. Ennen to-jakson alkua varmistetaan opiskelijan tietämys alan työturvallisuusasioista mm. koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Opiskelijan perehdyttäminen työpaikalla Vastaanottovaiheessa opiskelija perehdytetään yritykseen, Kerrotaan yrityksen tuotteet ja palvelut. Esitellään yrityksen organisaatio, esimiehet ja lähimmät työtoverit sekä työ‑ ja sosiaalitilat esim. pukuhuone, tauko- ja WC-tilat. Työssäoppimisjakson tavoitteet tehdään selväksi opiskelijalle että myös hänen kanssaan työskenteleville. Myönteisessä ja avoimessa ilmapiirissä toteutettu opastus ja ohjaus työssä ovat oppimisen lähtökohtia. Perehdyttäminen vähentää epävarmuutta ja virheitä uusissa tehtävissä ja työympäristössä. Myös työtapaturmien mahdollisuudet ja psyykkinen kuormitus vähenevät. Perehdyttämisessä kannustetaan omatoimisuuteen. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Työnopastus Kerrotaan työpaikan olosuhteet, työn oikea suorittaminen ja mahdolliset työturvallisuusriskit. Opetetaan koneiden ja laitteiden ja työvälineiden oikeat ja turvalliset käyttötavat ja työturvallisuusmääräykset. Samalla opetetaan oikeat työmenetelmät ja toimintatavat, sekä henkilösuojainten, suojalaitteiden ja suojavaatetuksen oikeat ja turvalliset käyttötavat ja säilytys. Varmistetaan työpaikan vastuuhenkilöt ja turvallinen työnteko ja ympäristö Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työturvallisuusvastuu työpaikalla Työpaikalla työnantajan kuuluu aina vastata opiskelijan työturvallisuudesta Työpaikalla linjajohdon vastuulla on, että työsuojeluasiat ovat kunnossa Esimiehen vastuulla on huolehtia, että opiskelija on perehdytetty riittävästi työpaikan työturvallisuuteen. Työssäoppijoihin on kiinnitettävä erityishuomioita, jotta turhilta työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta säästyttäisiin. Työturvallisuuslaki 738/2002 velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijät ja siellä olevat työssäoppijat työpaikan työturvallisuuteen. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti