Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mistä on tämän päivän nuoret tehty?
Advertisements

45 ajatusta elämästä Music: snowdream Nov 2009 He Yan.
Kaikki lapsen parhaaksi. Lahden ensi- ja turvakoti ry / Turvallisten perheiden Päijät-Häme –projekti OIKEUS TURVALLISEEN PERHE-ELÄMÄÄN! •”Turvallinen.
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Vihdin seurakunnan ilta
Ajatuksia elämästä..
Perhesosiaalityö Kokkolassa
N UORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN - VANHEMPAINILTAMALLI.
SOSIAALITYÖN ASIANTUTNIJAPÄIVÄT
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
Perhevalmennus Lehtikankaan neuvolassa
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
Pelisääntökysely Kisa-Eagles kausi /2//13.
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Perhetyö.
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
Kaikille kaveri -vanhempainilta
Nuoruus kehitysvaiheena
Riippuvuus tupakoinnista
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
Aggressiontunne Luento nro 1..
LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA
Neuvolan mahdollisuudet lasten suojelussa
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
NEUVOLAN PERHETYÖ
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Mielenterveys s. 110 –
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hanke ESR ja Lapin lääninhallitus Hallinnoija, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapset, nuoret.
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Koulussa elämää opettelemassa
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
LASTEN SYRJÄYTYMISEN SYNTYMEKANISMIT
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
Riippuvuus tupakoinnista
Iltapäiväl passaa rauhottuu! Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät Imatra Tervetuloa !
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Sosiaalinen syrjäytyminen
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Koealue: s  Mielihyvän tavoittelu on luontaista, sitä tavoitellaan monin eri keinoin esim. urheilemalla, ruoalla, internetillä, peleillä 
Sisäinen voimantunne Päämäärä- uskomukset Kyky- uskomukset Emootiot Konteksti- uskomukset Sisäinen voimantunne Työtyytyväisyys Sitoutuminen työhön.
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Kanuunan teemaseminaari SALO
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Hyvä vanhemmuus (/Pia Salo 2014)
Työpäivän kokeminen kuraa vai kivaa?
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
Jokaisen kasvu osallisuuteen – millaiset yhteisöt sen mahdollistavat?
Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa.
HUS-HYTE verkoston kehittämispäivä työryhmien tuotokset
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Esityksen transkriptio:

Osallisuus vai syrjäytyminen: lapsen, nuoren ja perheen tukeminen sosiaalialan työssä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti Erityisasiantuntija, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto

Osallisuus - ulkopuolisuus Suurin, kallein ja tuhoisin ongelma maassamme on nuoren jääminen vaille mahdollisuuksia osallistua ja merkitä vaihtoehtona syrjään jääminen, ulkopuolisuus 5% ikäluokasta - Osallisuuteen on otettava ja merkitys annettava jo lapsuudessa – sekä vanhemmille että lapselle ja läpi nuoruuden puolet yläkoululaisista ei koe voivansa vaikuttaa koulun asioihin 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Miten lapset ja nuoret voivat ”Suurin osa nuorista voi hyvin” on usein toistettu fraasi. Mitä se merkitsee? OECD vertailun mukaan maailman parhaiten voivista vauvoista tulee paljon huonommin voivia nuoria perhesuhteiden löyhyys ja varhain aloitettu riskikäyttäytyminen rasittavat nuorten hyvinvointia Lapsuuden ja nuoruuden hyvin- ja pahoinvointi on yhä selvemmin jakautumassa pahoinvointi siirtyy sukupolvelta toiselle koulussa selviäminen; opintoihin tai työhön pääsy ovat hyvinvoinnin perusteita 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Miten ymmärtää Kehitystä Lapsi ja nuori kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa arjen kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, harrastuksissa, netin ääressä Lapsen ja nuoren kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Kehityksen sisäinen voima Jokainen lapsi rikastuttaa yhteisöään jokainen tuo ainutkertaisen uuden äänen jokainen lapsi on luovuttamattoman yksilöllinen voikukka- ja orkidealapset Sisäinen jatkuvan muutoksen voima yksilöllinen profiili: temperamentti, oppimiskyky, säätelykyky Kehitys on nopeinta varhaislapsuudessa, varhaisnuoruudessa - ja vanhempana vanhemmuuteen ja vanhemmuudessa kasvaminen on aikuisuuden suuri tehtävä ja mahdollisuus 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Ihmisen vanhemmuus on yhteistoiminnallista Vanhemmuuden tehtävien jakaminen on välttämättömyys ja voimavara kiintymyssuhteet ymmärretään usein rajallisesti monet aikuiset ovat lapselle eduksi aikuisen valmius kuulla lasta on tärkeintä Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia Ilman tarvitsemaansa tukea vanhempi kääntyy sekä lastaan että tuetta jättäneitä aikuisia vastaan yksin selviämisen eetos on uhka lapselle ja hänen vanhemmilleen 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

varhaislapsuuden Kehityksen Riskitekijöitä Köyhyys Vanhempien jaksamattomuus yksinhuoltajuus Vanhemman masennus Ankara kasvatus Kiusatuksi tuleminen Käytös- ja tunnesäätelyn ongelmat 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

kouluiän Riskitekijöitä Yksinäisyys Viihtymättömyys Oppimisvaikeudet Huono terveys Käytösongelmat Masennus Varhainen riskikäyttäytyminen tupakka, alkoholi, huumeet, seksi, rikkeet Vanhemman vaikeudet mielenterveys- ja päihdeongelmat, toimeentulovaikeudet, ero 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Vahvistavia ja suojaavia tekijöitä Läheiset lämpimät ihmissuhteet myönteiset tunteet vahvistuvat Kuulluksi tuleminen en ole yksin Onnistuminen pyrkimyksissä pystyn vaikuttamaan Ryhmään kuuluminen hyväksyttynä saan merkitä, olen merkittävä Osallisuuden kokemus lapsilla ruokailu, ulkoilu ja välitunnit, retket ja juhlat nuorilla arkeen vaikuttaminen 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa Ihminen on äärimäisen sosiaalinen laji ylivoimainen kiinnostus toisiin ihmisiin kiinnostus toisten välisiin suhteisiin synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa moraalille on synnynnäinen perusta Antaminen ja omastaan jakaminen ota/anna on erityinen ihmisen leikki Ilon tuottaminen toiselle tärkeää jaettu ilo vahvistaa mielen terveyttä vahvin aivojen palkintoratojen päälle kytkijä Alttius häpeälle häpeä on tuhoisin ja syrjäyttävin tunne 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihminen hakee kuulumista yhteisöön Yhteisön ulkopuolelle joutuminen merkitsee, ettei kelpaa häpeä rangaistuksena Jo vauva aistii hyväksytyksi tulemisensa yhteyteen laiminlyönti ja nolaaminen kaltoinkohteluna Päivähoidossa kiusaaminen on usein poissulkemista myös aikuiset alkavat suhtautua kielteisesti Kouluiässä syrjään jättäminen vahvistuu pahan kokeminen ja pahan tahtominen seurausta 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Syrjään joutumisen etenevät prosessit Eri ihmisille eri tavoin näyttäytyviä vaikeuksia sosiaalityö, terveydenhoito, varhaiskasvatus, koulu, poliisi eri auttajat, eri kulttuuri ja kieli vaikea uskoa toisen vilpittömyyteen Lapsen tai nuoren kokemus: En osaa toimia tavalla, joka saa muut hyväksymään minut etsin sen ryhmän, joka hyväksyy minut joukkoonsa kiusaajiin liittyminen, päihteet, nettiryhmät, rötöstely 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Syrjäytymisen hiljainen prosessi Kiinnittyminen yhteiskuntaan 3v arkuus - puheterapia 6v koulupelko - psykoterapia 12v masennus - sairaalahoito 18v toistuvat masennusjaksot 24v työttömyys, alkoholismi Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme Jukka Mäkelä 13

Syrjäytymisen äänekäs prosessi Kiinnittyminen yhteiskuntaan 3v käytösoireet - perheneuvola, lastenpsykiatria 6v kouluvaikeudet – erityisluokka, osastohoito 12v päihteiden käyttö – huostaanotto ja sijoitus 18v rikkeet ja rikokset - rikosseuraamukset 24v rikollisuus elämänurana Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme Jukka Mäkelä 14

Laps-YTY -tutkimus ja sen kysymykset Väestökysely vuonna 2009 Lapsi alle 9 vuotta, 1600 äitiä ja 1600 isää Minkälaisia vanhempana toimimiseen ja lapseen liittyviä huolia alle 9 –v lasten vanhemmat kokevat? Onko olemassa tekijöitä, jotka altistavat huolten kasaantumiseen samoihin perheisiin? Miten riittävänä vanhemmat kokevat saamansa tuen ja avun? (Perälä Marja-Leena ym. THL 2011) 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Lapseen liittyvät huolet Fyysinen terveys 19 % Psykososiaalinen kehitys ja terveys 16 % Sosiaaliset suhteet 13 % 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Vanhemmuuteen liittyvät huolet Oma jaksaminen 51 % Yhteinen aika lapsen kanssa 36 % Omien vanhemmuuden taitojen riittävyys 30 % Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 % Maltin menettäminen 27 % 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Huolten kasaantuminen 35 %:lla vanhemmista oli vähintään viisi erillistä huolen aihetta vanhemmuuden stressi ja lasten pahoinvoinnin riski kasvaa, kun yli viisi riskitekijää Huolten kasaantuminen ja samanaikaisten suojaavien tekijöiden puute vaarantaa lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä  12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Huolten kasaantumisen riskiä kasvattivat OR (riskisuhde) Vaikeus puhua huolista lähipiirissä 2.80 Pärjäämättömyys vanhempana 2.75 Muu kuin ydinperhe 2.70 Lasta on kiusattu 2.41 Yhteisen ajan riittämättömyys 1.88 Lapsen korkeat SDQ pisteet 1.23 Oman lapsuusajan perheen vaikeudet 1.21 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Mihin tukea olisi tarvittu mutta ei saatu Myönteistä palautetta vanhemmuudesta 18 % Tukea parisuhteeseen 13 % Tukea arjessa jaksamiseen 12 % Ohjausta mistä hakea taloudellista apua 11 % Henkistä tukea 9 % Apua vanhempana toimimiseen 9 % 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Mihin apua ei ole saatu riittävästi Lähisuhdeväkivalta 73 % Mielenterveysongelmat perheessä 59 % Yksinäisyys 58 % Parisuhdeongelmat 56 % Oma tai läheisen päihteiden käyttö 55 % 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

alkoholi ja lähisuhdeväkivalta Jopa kolmanneksella isistä alkoholin riksikäyttöä (Mäki P. ym. 2010, Halme N 2009) Joka viides tyttö ja joka kymmenes poika kokee läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä olevan heille itselleen haittaa (kouluterveyskysely 2012) Alkoholi voi syrjäyttää läheiset ihmissuhteet lapsi ei saa kokemusta omasta merkityksestään vanhemmille Joka kymmenes lapsi elää väkivallan ilmapiirissä (Erhola M, THL 2012) vanhempien väkivallan näkeminen yhtä tuhoisaa kuin kohteeksi joutuminen 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme Sosiaalinen tuki Vahvin vanhemmuuden suojatekijä Lapsen kasvua vaalimaan tarvitaan koko kylää ”koko kylä kasvattaa” antaa väärän kuvan Tuen kokemus tuo yhteyteen lisää myönteisiä ajatuksia ja tunteita toisista ihmisistä Tuetta jättäminen syrjäyttää lisää pahantahtoisuutta Työn viitekehys ratkaisee miten autamme vanhempia auttamaan lastaan vanhempien tuetut vertaisryhmät (perhekeskukset) (Kekkonen Marjatta ym., Norden 2011) läheisneuvonpito ja lapset puheeksi –neuvonpito (Heino Tarja 2000, Niemelä THL 2012) 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme Tuen kokemus Käytännön toimien jakaminen erilainen kokemus siitä, mikä tärkeätä erilainen tarve omalle ajalle Kokemus kuulluksi tulemisesta kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vastauksen saaminen vähentää stressiä parantaa kykyä jäsentyneisyyteen Kokemus omana itsestään hyvänä häpeä ja syyllisyys lamaavat 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Tuen puuttumisen kokemus Yksin jätetyksi tuleminen ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty ”ovathan sitä muutkin pystyneet” stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi toimintamahdollisuudet supistuvat Kääntyy stressin aiheuttajaa vastaan lapsen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu puolison laiminlyönti ja nöyryyttäminen lähisuhdeväkivalta 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Ihminen kehittyy suhteissa Lapsen, nuoren, vanhemman näkemistä erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen ”toihan meni tosi hyvin” ”sinä olet hyvä tyttö/poika, äiti/isä” Kunnioittamista vastuun ottamista omista virheistä ”nyt en tainnut kuunnella” ”nyt olin liian ankara” Myötä tuntemista ”sinulla on ollut tosi rankkaa” ”olipa ihana tarina” Yhteistä ääneen ajattelemista ennakoimista, purkamista ja kiittämistä 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

hyvinvoinnin vahvistaminen on yksinkertaista Jokainen tarvitsee ryhmän, johon hän kuuluu hyväksyttynä yhteinen tehtävämme on luoda puitteet hyvää yhteisöllisyyttä edustaville ryhmille päivähoito ja koululuokka lapsityö ja nuorisotyö Jokainen tarvitsee jonkun aikuisen, joka on hänestä kiinnostunut joka iloitsee hänen onnistumisestaan joka jakaa hänen kasvamisensa kipuja monelle se on vanhempi, toisille lastenhoitaja, opettaja, nuorisotyöntekijä, harrasteohjaaja, tukiaikuinen – joku meistä 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme

Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme yhteys ja osallisuus Työ onnistuu tai jää hedelmättömäksi sen myötä, kuinka saa toisen kokemaan itsensä osalliseksi osalliseksi vuorovaikutukseen osalliseksi päämäärien asettamiseen osalliseksi onnistumiseen Yhteys toiseen lisää toimintamahdollisuuksia stressin säätely uuteen uskaltautuminen yhdessä tekeminen lisää omaa kyvykkyyttä kokemuksen jakaminen tuo onnistumisen tietoiseksi 12.10.12 Jukka Mäkelä Talentia Päijät-Häme