Sote ryhmä Kimmo Behm KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Yhteenvetoa Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta Yleisesti Keski-Uudenmaan kuntien väestö on ikärakenteeltaan nuori ja sairastavuudeltaan pieni koko maahan. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista eri kuntien on tasoittunut viimeisen kymmenen aikana. Perusterveydenhuolto ja terveyspalvelut Perusterveydenhuollossa on merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottokäyntien vaihtelu selvityskuntien välillä on huomattavasti pienempää kuin hoitajakäynneissä Vaikka ikärakenteeltaan Keski-Uudenmaan kunnat ovat nuoria on iäkkäiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Potilasta kohden käyntejä on 5 % enemmän kuin koko maassa Erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäistä Avohoitokäyntejä on n. 5 %vähemmän kuin HUS:ssa keskimäärin, mutta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 18 % enemmän

Vanhusten palvelut Keski-Uudellamaalla kokonaisuutena vanhusten palvelurakenne on hyvä, mutta kotihoidon peittävyys ei vastaa STM:n laatusuositusta: Säännöllisen kotihoidon piirissä on 10 % vanhuksista, minkä lisäksi 3 % saa omaishoidon tukea Kotona asuvien osalta Keski-Uusimaa täyttää STM:n laatusuosituksen tavoitteen Palvelurakenneuudistuksen toteutuksen eteneminen laitoshoidon osalta vaihtelee Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä.

Vammaispalvelut Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon Vammaispalveluiden rakenne on 24h-palveluasumispainotteinen; laitospalvelua on vähemmän Kuntakohtaiset erot ovat suuret: toisissa kunnissa 24h-palveluasumista on enemmän kuin maassa keskimäärin kun taas toisissa henkilökohtaisen avun saajien osuus on suurempi. Suurin osa asumispalveluista on ympärivuorokautista Ympärivuorokautista asumispalvelua voisi korvaamaan osavuorokautisella asumispalvelulla ja muilla palveluilla Henkilökohtaisen avun määrää lisäämällä voidaan mahdollisesti pitkällä tähtäimellä vähentää palveluasumisen tarvetta Ikäihmisten kuljetuspalvelua on vähemmän kuin maassa keskimäärin

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. Keski-Uudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa eteenpäin Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja terveydenhuollon palvelujen integroituminen , lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin saakka Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä. Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi. Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai ole riittävä Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan ’saattaen vaihtaminen’, eli asiakas/ potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän päälle.

Sosiaalipalveluiden SWOT VAHVUUDET Asiantuntijuuden vahventuminen Rekrytointi Yhteiset kilpailutukset: ”kilpailutusvoima”   HEIKKOUDET Nykytila: vaihtelevat käytännöt esim. ei-lakisääteisten palveluiden suhteen Palkkaharmonisointi MAHDOLLISUUDET Asiantuntijuuden vahventuminen (esim. yhtenäisten tuotteistusmallien kautta) Kuntalaisten tasa-arvoistuminen ja yhdenvertaisuuden parantuminen yhteisen osaamisen myötä Työntekijöiden määrän lisääntyminen (ts. asiakasmäärän laskeminen / asiantuntija) Kustannusten kehityksen hillitseminen Yhtenäisen sosiaalityön / sosiaalipolitiikan kehittyminen UHAT Demokratian kaventuminen Kustannusten lisääntyminen (ainakin lyhyellä tähtäimellä, nimenomaan ehkäisevät palvelut, peruspalvelut toimivat), ml. kielikysymys Palvelutason säilyttäminen samana, mutta henkilökunnan liikuttelu  kustannuksia Paikallisten asiakastarpeiden tuntemuksen menettäminen Aktiivisen / paikallisen sosiaalityön Sosiaalipoliittisen / sosiaalityön näkökulman menettäminen (koko sote- / kuntakeskustelussa ja päätöksissä pääosin taloudellisen logiikan mukaan?) Tietojärjestelmät?

Ikäihmisten palveluiden SWOT VAHVUUDET: Yhteiset kilpailutukset Maantieteellisesti hallittava palveluverkko Ketteryys Monipuolinen osaaminen, laaja-alainen osaaminen Erikoisosaaminen mahdollistuu   HEIKKOUDET: Palvelut erilaisia/eritasoisia Kirjavat käytännöt Epätasa-arvoisuus Haavoittuvuus Resurssit ja velvoitteet eivät kohtaa Nykyisellä rakenteella kunnat tehottomia Toimintakulttuurit ja tietojärjestelmät törmäävät MAHDOLLISUUDET: Joustava Lähipalvelu Tuttuus Osallisuus Asiakkaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen palvelu/kohtelu samankaltaisten rakenteiden myötä Henkilöstön käytön tehokkuus ja joustavuus Alan arvostuksen lisääntyminen Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus Samankokoisia kuntia Palvelutarjonta monipuolistuu Kolmannen sektorin vahvistuminen> osallisuus Kilpailutus helpottuu UHAT: Kallis Ei todellista yhteistyötä Lähipalveluiden säilyminen (Kainuu) Hintojen nousu markkinatilanteen johdosta Ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen Paikalliskulttuurin häviäminen Kuntien erilaisten lähtötilanteiden vaikutus Byrokratian lisääntyminen (suuruus ei välttämättä tuo tehoa tai tasaista laatua) Päiväkeskusten hajaantuminen (pitkät välimatkat)

Vastaanottotoiminnan SWOT VAHVUUDET: a) kouluttautumismahdollisuudet lisääntyvät b) työajankäyttö ja – hallinta järkevöityy   HEIKKOUDET: a) yhteisen toimintakulttuurin luominen vie vuosia b) pahoinvointi työpaikoilla voi lisääntyä alkuvaiheessa c) toiminta hidastuu MAHDOLLISUUDET: a) osaamiskeskusten muodostaminen saattaa lisätä ammattitaitoisten työntekijöiden mielenkiintoa kuntaa kohtaan b) päivystys: onko keskittäminen mahdollista? c) luodaan yhtenäiset apuväline- ja terapiaperusteet  UHAT: - karkottaako suuri työnantaja ns. kriittiset (lääkärit) työnhakijat työmarkkinoilta < työntekijöiden vaikuttamismahdollisuus vähenee

Nykytilan etuja / haittoja: vastaanottopalvelut, lapset, vanhuspalvelut   KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai + tai ++ Vastaanotto-palvelut Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Käyntimääriä valtakunnallisesti tarkasteltuna tilanne on hyvä Palveluverkko on paikoin raskas. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. saatavuus + tehokkuus 0 / - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Väestön sairastavuus alhainen Kustannukset absoluuttisesti ja suhteellisesti alhaisia + lapset (alle kouluikäiset) / lapsiperheet Palvelut kattavia, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja Vanhus-palvelut kustannukset hallinnassa kotihoidon peittävyys ja kohdentuminen tk-vuodeosastot eivät kuntouttavia -> Kiljavan käyttö? erikoissairaanhoidon käyttö yli maan keskiarvon

Nykytilan etuja / haittoja: vammaispalvelut, lastensuojelu   KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai + tai ++ Vammais-palvelut Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Palveluiden tarjonta on erityisesti kokoaikaisen laitoshoidon osalta hyvä, mutta tuottaa kustannuksia. Palveluiden saatavuus on hyvä. Kuljetuspalveluiden käyttö on maan keskiarvoa pienempi. Palvelurakenne on raskas kustannusten näkökulmasta. Kunnat ovat liian pieniä asiakasohjaus optimaalisen tehokkuuden näkökulmasta. saatavuus ++ tehokkuus - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Palveluiden saatavuus, kattavuus ja laatu ovat hyviä. Liian hyvä kattavuus tuottaa kustannuksia-> palvelu luo kysyntää + lasten-suojelu Ls-palveluita saatavilla matalalla kynnyksellä palvelurakenne laitosvaltainen ja kallis saatavuus + tehokkuus - matalan kynnyksen palveluita suhteessa lapsiperheiden toimeentulomääriin asiakkaita enemmän

Nykytilan etuja / haittoja: mielenterveys-/päihdepalvelut, erikoissairaanhoito KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai + tai ++   mielenterveys- / päihdepalvelut Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Asiakasmäärät ovat keskimäärin alhaisempia kuin koko maassa keskimäärin Palveluiden kohdentuminen/asiakasohjaus ei toimi optimaalisella tavalla. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. saatavuus + tehokkuus - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Palveluiden saatavuus ja kustannukset ovat parempia kuin Suomessa keskimäärin. + Erikois-sairaanhoito Käyttö suhteellisesti alhaista ja kustannukset alhaisia saatavuus ++ tehokkuus ++ Kustannukset ovat alhaisimpia koko Suomessa. ++