Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HTK-opiskelijoiden opintojen käynnistystapaaminen
Advertisements

Tohtoriopinnot CMT:ssä Pekka Isotalus Kaikki kuuluvat •Tampereen yliopiston tutkijakoulu •Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma •Oppiaineet:
Haluatko ammattiosaajaksi? - ammatillinen koulutus mahdollisuutena
HTK-opiskelijoiden opintojen käynnistystapaaminen
Lähihoitajaksi kouluttautuminen
MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA JA AIKUISKOULUTUKSESSA
Opiskelijan arviointi työpaikalla
| | Minne menet aikuisohjaus? –seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjauksen monet muodot Kommenttipuheenvuoro, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
O PETUSMINISTERIÖ / /Kirsti Kekki /1. Kirjastolinjausten ja -säädösten muutoksia  Opetusministeriön kirjastopäivät Kirsti Kekki,
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU AMK-tutkinto Laajuus opintopistettä Käytännönläheiset ammattikorkeakouluopinnot ovat vaihtoehto.
Elsa Savolainen T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa.
Tutkinnonuudistus voimaan tänä syksynä – Mikä muuttuu?
KOKKI Raahen Ammattiopisto, kokki.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
OSAAMISEN KARTOITUS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA
Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstön rekrytointi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Kirsti Kekki.
Kelpoisuusvaatimuksista ja kirjastoammatillisen henkilöstön rekrytoinnista Kirsti Kekki, opetus- ja kulttuuriministeriö.
“Maistereita vai tradenomeja – kirjastoalan ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto” Yliopettaja Olli Mäkinen tel:
Hämeen ammattikorkeakoulu AMK-tutkinto Laajuus opintopistettä Käytännönläheiset ammattikorkeakouluopinnot ovat vaihtoehto.
KESKI-POHJANMAAN OPPISOPIMUSTOIMISTO Pentti Paananen
Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö
AHOT– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (dnro 2/502/2008) Marja Hollo Tampere
Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n Erikoistumisopintolautakunta1 Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten.
VOKKE1 Kysymyksiä tiedekunnille tutkintorakenteeseen liittyen: 1.Hyväksytäänkö lähtökohdaksi ajatus tutkinnon rakentumisesta pääainetta painottavaksi?
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hankkeen loppuseminaari Tuula Peura Ulla Kekäläinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa.
Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä Ilkka Virtanen Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan.
RS2014 SyyslukukausiKevätlukukausi HISTORIAN PERUSOPINNOT (14 op) VALTIO-OPIN PERUSOPINNOT (10 op) ENGLANTI (5 op) HISTORIAN PERUSOPINNOT (11 op) HISTORIAN.
Kansainvälinen korkeakoulukampus - kauniilla paikalla merenrannalla.
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
Suomen koulutusjärjestelmä
RAKENNUSMESTARIKOULUTUS Pekka Nykyri, , 1 Taustaa OPM:n asettamat tavoitteet Koulutuksen aloitus Opintosuunnitelma OAMK:n opintosuunnitelman.
Alueellinen koulutustilaisuus Kuopiossa Kunnonpaikka,Vuorela Ulla Voutilainen.
Haussa käytettävä tutkinto ja hakeminen Mikäli hakijalla useampi tutkinto, hän voi valita seuraavista parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon: a)Ylioppilastutkinto.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteistutkinnoista myönnettävät todistukset Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö päivittivät marraskuussa.
Ura- ja rekrytointipalvelut OPINTOJEN TYÖELÄMÄORIENTAATION järjästämisen ja kehittämisen tukena Esittely- ja keskustelutilaisuus Kati Kettunen.
Korkeakoulu pohjoisen Suomen tarpeisiin –7 850 opiskelijaa mukaan lukien n. 90 ulkomaista tutkinto- ja 180 vaihto-opiskelijaa n. 50 maasta aikuisopiskelijaa.
Tutkinto- ja oikeusturva- johtosääntö - poimintoja Oodi-työn näkökulmasta Oodi-päivä
Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja ylempien AMK-tutkintojen yhteishaku Outi Kivipelto
Sidosryhmäseminaari Koulutussuunnittelija Kaarina Närhi - Avoin ammattikorkeakouluopetus ( - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
Tutkinnonuudistus kemistin koulutusohjelmassa
Luonnonvara-alan yksikkö 270 opiskelijaa 21 opettajaa yksikkö toimii Vallinkorvassa, Oulussa.
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Oppivelvollisuuskoulutus Perusopetus Esiopetus Ylioppilas- tutkinnot.
Aikuiskoulutuksen yhteishaku syksyllä 2007 alkavan aikuiskoulutuksen opiskelijavalinta yhteishaun avulla – tutkintoon johtava aikuiskoulutus – ylempään.
Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulu ja Oulainen.
Mihin lukion jälkeen? Kaikki tarvittava tieto keskitetysti: opintopolku.fi.
Tietojen kerääminen korkeakouluilta Tietovarastointi korkeakouluissa-seminaari Vesa Hämäläinen
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, syksy 2016 Sosiaalityön orientoivat opinnot Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
AHOT Humakissa AHOT– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1 Syksy 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
W w w. h a m k. f i / a o k k Opettajan pätevyydestä Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet
Mitä peruskoulun jälkeen?
Kauhavan lukion vanhempainilta Opinto-ohjaaja Henna Teikari
Tutkintoasetusten edellyttämä tieteellisyyys yliopisto-opinnoissa
oppisopimuskoulutuksena
Toisen asteen koulutus
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Kainuun ammattiopisto Oppimisen iloa!
Opettajan pedagogiset opinnot Humanistinen koulutusala
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Esityksen transkriptio:

Yleistietoa koulutuksesta suhteessa kirjastoalaan 29.09.09

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN PERUSKOULUTUS* Yliopistot* (Tampere, Turku, Oulu) Ammatti- korkeakoulut* (Seinäjoki, Turku, Oulu) Työelämä Ammatti-tutkinto* Lukio Ammatillinen perustutkinto* (Merkonomitutkinto) Peruskoulu, 7-16-vuotiaat Esiopetus, 6-vuotiaat Ministry of Education May 2006/KK

Korkeakoulututkintoja ovat yliopistossa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritetut lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot. ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot. (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 464/1998 ja asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/426).

Ylempi korkeakoulututkinto Ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan - yliopistossa suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa sekä - ammattikorkeakoulussa suoritettua ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/426).

Toisiaan vastaavat arvosana approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. arvosana cum laude approbatur ja aikaisempien sääntöjen mukainen vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/426)

...jatk. toisiaan vastaavat arvosana approbatur ja aineen perusopinnot sisältävä vähintään 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa. arvosana cum laude approbatur ja aineen perus- ja aineopinnot sisältävä vähintään 60 opintopisteen opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa; (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/426)

Kirjastoalan koulutus ja työelämä Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole. Asetuksessa yleisnimitys kirjasto- ja informaatioala. Työhönottaja päättää, minkä tasoista ja millä nimekkeellä otetaan henkilö työhön. Valtakunnallisella säädöstasolla ei määritellä nimikekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia (poikkeus kunnan kirjastopalveluista vastaavat johtajat/yleiset kirjastot.) Kirjastoasetuksen vaatimusten taustalla on turvata etenkin pienten kuntien palvelujen taso ja kehittäminen/yleiset kirjastot.

Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta antavat Korkeakouluaste: - Yliopistot Informaatiotutkimus. (Tampere, Oulu, Åbo Akademi). - Ammattikorkeakoulut (Turku, Seinäjoki, Oulu). Tradenomi. Muu kuin korkeakouluaste: - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma/osaamisalue (Kerava, Seinäjoki, Helsinki ja Haapavesi). - Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (Kerava, Seinäjoki, Heinola, Valkeakoski, Helsinki, Borgå). Lisätietoa koulutusta järjestävistä: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Yliopistojen tutkinnoista 1.8.2005 on siirrytty ns. kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, jossa ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto

jatk. yliopistojen tutkinnoista Yliopisto-opintojen mitoituksen peruste on muuttunut opintoviikosta opintopisteeksi. (Eurooppalainen järjestelmä) (Valtioneuvoston asetus 794/2004, 5 §.) Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus (794/2004, 9 §) on tullut voimaan 1.8.2005)

Opintoviikko. Opintopiste. Opintoviikon ja opintopisteen vastaavuutta ei ole määritelty eikä ole pyrittykään määrittelemään laki- tai asetustasolla, vaan opintojen järjestämisen lähtökohtana on opintopiste. Yleisin yliopistojen käyttämä ohjeistus: 1 opintoviikko =1,5-1,8 opintopistettä. Opettajia koskevissa uusituissa kelpoisuusvaatimuksissa (syks. 2005) käytetään yliopistotasoisista opinnoista vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikon laajuisia opintoja.

Yliopiston alempi korkeakoulututkinto Opintojen laajuus on 180 opintopistettä (3 lukuvuotta). Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: - perus- ja aineopintoja - kieli- ja viestintäopintoja - monitieteisiä opintokokonaisuuksia - muita opintoja, sekä - asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkintoon sisältyy opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus (794/2004) on tullut voimaan 1.8.2005)

Yliopiston ylempi korkeakoulututkinto Opintojen laajuus on 120 opintopistettä. (Alemman korkeakoulututkinnon päälle) Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: - perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja - kieli- ja viestintäopintoja - monitieteisiä opintokokonaisuuksia - muita opintoja, sekä - asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

Yliopistojen maisteriohjelma Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. (Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista 14.7.2005)

Ammattikorkeakoulujen tutkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat - ammattikorkeakoulututkinnot (=ammattikorkeakoulun perustutkintoja) ja - ylemmät ammattikorkea-koulututkinnot. - ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot (Asetukset nro 423 ja nro 497/16.6.2005)

Ammattikorkeakoulututkinto Opintoihin kuuluu - perus- ja ammattiopintoja - vapaasti valittavia opintoja - ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä - opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta16.6.2005/423):

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Opintoihin kuuluu: - syventäviä ammattiopintoja - vapaasti valittavia opintoja; sekä - opinnäytetyö

Ammatilliset erikoistumisopinnot/AMK Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ammatillisten erikoisopintojen laajuus on 30-60 opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksesta 16.6.2004/497 ja sen muuttamisesta16.6.2005/423):

Ammattikorkeakoulujen opinnoista Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Ammatillisia opintoja on vähintään 60 opintopistettä kirjastoalalla. (Valtioneuvoston asetus nro 352/15.5.2003, muutettu 16.6.2004/497).

Koulutusohjelmat/AMK Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Ne suuntaavat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta16.6.2005/423)

Ammatilliset perustutkinnot Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma/osaamisalue. Opintojen laajuus ilmoitetaan edelleen opintoviikkoina. Opintojen laajuus 120 ov. (Asetus ammatillisista perustutkinnoista 1.3.2001/216).

Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Voidaan suorittaa vain näyttötutkintoina Opintojen laajuudessa ei käytetä opintoviikkoja eikä opintopisteitä. (Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 24.11.2004/1009.1 §) Lisätietoa opetushallituksesta. www.oph.fi, puh. 040 348 7555/keskus

Korkeakoulututkinto ja kelpoisuus Kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut - yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai - ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon, - ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai - ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon. 2. Kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös - yliopistossa suoritettu tohtorin tutkinto - jatkotutkintoihin kuuluva lisensiaatin tutkinto.

Huom! Siirtymäsäännös. - Korkeakoulujen aikaisemmin suoritetut opintoviikot antavat kelpoisuuden. - Nykyisistä sivukirjastoista vastaavat eivät menetä kelpoisuuttaan. Lisätietoa: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/?lang=fi Kohta "Kirjastoalan koulutus" Kirsti Kekki, opetusministeriö, , puh. 09 16004/keskus; 040 722 1320 etunimi.sukunimi@minedu.fi