Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Vaasa 30.5.2005 Tuuli Merikoski-Silius Opintokoordinaattori Suomen Olympiakomitea

Urheiluakatemiat osana suomalaista valmennusjärjestelmää -terminologiaa, taustaa -valmennuskeskukset vs. urheiluakatemiat -urheiluakatemioiden tehtävät -OK:n odotukset Opiskeleva urheilija -järjestelmän tarjoamat vaihtoehdot 2. ja korkea-asteella -opiskelevan urheilijan haasteet -mikä neuvoksi? -mitä taitoja urheilijalla tulisi olla, että opiskelu ja elämä pysyy kasassa? -minkälaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?

Harjoittelukeskukset/ Urheiluakatemiat/ Valmennuskeskukset Terminologiaa: Valmennuskeskus -valtakunnalliset valmennuskeskukset (4) -yksittäisten lajien valmennuskeskukset (esim. uinti-Helsinki, judo-Tampere, lentopallo-Kuortane/Tampere) Harjoittelukeskus/harjoituskeskus -yksittäisen lajin harjoittelukeskus (esim. yleisurheilu) -monen lajin yhteenliittymä (esim. urheiluakatemiat)

Valtakunnalliset valmennuskeskukset Valtakunnallisia valmennuskeskuksia 4: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti Olosuhteet ja lajiyhteistyö varmistavat hyvät valmennus- ja koulutusedellytykset Lajikohtainen erityisrooli kahdella opistolla: Eerikkilä ja Varala Toiminnan pohjana urheilijaleiritys ja valmentajakoulutus, lisänä eril. palveluja Ongelmana keskuksiin suoraan kohdistuvien resurssien puute

Harjoittelukeskustesten/ urheiluakatemioiden taustaa: Urheilulukiojärjestelmä 1980-luvulta vakinaistaminen 1994, monet pohjana harj.keskuksille erilaisia selvityksiä järjestelmästä 1990-luvulla  suurin osa urlun käyneistä lopettaa urheilun lukion jälkeen?? Olympiakomitean nuoriso-ohjelma 1997 perustiedot: lahjakkaat urheilijat tavoitteellisempia myös siviiliuransa suhteen =>vaikeuksia eniten juuri opiskelun ja urheilun yhdistämisessä OPM:n URA –työryhmä 1998-1999 opinto-ohjaaja päivittäisvalmennus opiskelupaikkakunnilla? Oulu OPM:n VAKE-työryhmä 1999 tunnistaminen, rinnakkainen kehittämistyö Huippu-urheilun strategia 02-06, HUPU-työryhmä -04

Harjoittelukeskukset/ Urheiluakatemiat Urheiluoppilaitosten tai merkittävien opiskelupaikkakuntien yhteyteen syntyneet lajikohtaiset tai monilajiset yhteenliittymät Toiminnassa ja kehitteillä noin 12 keskusta tavoitteena tukea päivittäisharjoittelua ja opiskelua sekä luoda edellytyksiä ammatti-valmennukselle lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, alueen kuntien ja tukipalvelujen tarjoajien yhteistyöllä kehitys viime vuosina nopeaa, mutta vähän ohjattua organisointi- ja rahoitusmallit vaihtelevat

Toimijat? lajiliitot sekä niiden kautta alue- ja piirijärjestöt ja seurat, alueen oppilaitokset, julkinen sektori (kuntien liikunta- ja sivistystoimi) tukipalvelujen tarjoajat sekä muut mahdolliset yhteistyötahot.

Miksi harjoittelukeskuksia/ urheiluakatemioita? Seurausta suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittymisestä: urheilijan koulutuksen ja siviiliuran varmistaminen aikaisempaa kiinteämpi osa kokonaistavoitetta ”suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi sekä luoda edellytykset opiskelulle urheilu-uran ohessa. Urheilijan sijoittuminen yhteiskuntaan tulee olla osa valmennusprosessia ja yksi sen tavoitteista. Koulutusjärjestelmään tulee osaltaan ottaa huomioon huippu-urheilijoiden opiskeluun liittyvät erityispiirteet.” Toiminta kohdistuu kriittiseen vaiheeseen urheilijan uralla Yhteiskunnallinen tilaus (hu:n mielikuva- ja sponsorointitutkimus) Huippu-urheilun tila?

Harjoittelukeskusten/ urheiluakatemioiden perustavoitteet Parantaa päivittäisvalmennuksen laatua optimoida harjoitusajat ja –rytmi mahdollistaa parempi valmennus pitkäjänteinen valmennustyö, työnohjaus AMMATTIVALMENNUS! Mahdollistaa opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen opintoalojen ymmärrys urheilusta paremmaksi (ja päinvastoin) joustavat opiskelutavat käyttöön vastuuhenkilöt myös oppilaitoksiin

Muita hyötyjä Yhteistyön aikaansaamat synergiaedut Lopputuloksena: lajiyhteistyö (valmennus, koordinaatio,..) oppilaitosyhteistyö (opinto-ohjauksen tehostuminen,..) resurssiyhteistyö, uudet tukimahdollisuudet osaamiskeskittymät, verkottumisen edut Lopputuloksena: parempia urheilutuloksia ja kestävämpi perusta urheilijoille elämään

Harjoittelukeskusten/ Urheiluakatemia -verkosto täydentää oleellisesti suomalaista valmennusjärjestelmää (Hupu-työryhmä) on osa OK:n ja huippu-urheilun strategiaa, kattavat myös jo useimmat 2. asteen urheiluoppilaitokset toimivat yhteistyössä keskenään ja sidostahojen kanssa, hyvää yhteistyötä! eivät silti yksinään ratkaise huippu-urheilumme tulevaisuuden haasteita

Harjoittelukeskukset/ Urheiluakatemiat: valtakunnallinen tilanne 5/2005 Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001) Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002) Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003) Satakunta Sport Academy (v.2002) Joensuun Urheiluinstituutti (v.2003) Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004) Turun seudun Urheiluakatemia (5/2004) Kotkan Urheilijakoulutus, Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004) Lahden urheilu-valmennusverkosto  Päijät-Hämeen ua (1/2006?) Lapin ua (8/2005) Tampereen ua (8/2005) Vaasan seudun ua (8/2005)

Huippu-urheilutyöryhmän ehdotuksia (2004): Harjoittelukeskusten verkosto kiinteäksi osaksi suomalaista valmennusjärjestelmää  ammattivalmentajien määrää lisätään ja luodaan yhdistelmätyöpaikkoja eri tahojen yhteistyöllä panostetaan nuorten urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiin ja uran täysipainoiseen kehittämiseen lajiliitot ja harjoittelukeskusten ylläpitäjät vastaavat valmentajien palkkaamisesta OK:n ja Paralympiakomitean tukemana; hallinnosta ja opintojen ohjauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan paikallisesti

Olympiakomitean rooli harjoittelukeskusten/urheilu-akatemioiden kehittämisessä? Toiminnan seuranta, kehittäminen ja koordinointi (vrt. urheiluoppilaitosten seurantaryhmä) OK:n asiantuntijuus käytettävissä mahdolliset taloudelliset resurssit valmennuksen tehostamiseen, lajiliittojen kautta valtakunnallinen sidosryhmävaikuttaja kehityshankkeiden tukija ja käynnistäjä

Odotukset harjoittelukeskuksilta/ urheiluakatemioilta: urheilija-, ei organisaatiolähtöisyys! ”huippu-urheilijan elämänhallinnan tukeminen” Kiinteä yhteistyö lajiliittojen ja paikallisten seurojen, oppilaitosten, kuntien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa (valmennus-opiskelu-olosuhteet-tukipalvelut) aktiivinen verkottuminen ja kehittäminen jo olemassa olevien, toimivien rakenteiden tukeminen, tarkoituksenmukainen organisoituminen paikallisuus lajipainotukset olosuhteiden mukaan

Akatemiaverkoston toiminnan tavoitteet hyvien käytäntöjen ja mallien esiintuominen myös huonot kokemukset esiin toiminnan yhtenäistäminen toiminnan valtakunnallinen kehittäminen ”laadunvalvonta” akatemiatoimijoiden ”työnohjaus”, kollegoiden tuki

Urheiluakatemiatoiminnan haasteita tiedottaminen: urheilijat, valmentajat, oppilaitoshenkilöstö! eri tahojen sitouttaminen! eri tahojen odotuksiin vastaaminen! järjestelmätasolta yksilötasolle –ei kuitenkaan paapomista urheilijoiden tasovaatimusten määrittäminen (huippu-urheilun määrittely…) ja urheilijoiden kehityksen seuranta pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus…

OPISKELU OSA HUIPPU-URHEILUA Koulunkäynti ja opiskelu kuuluvat suomalaiseen kilpa- ja huippu-urheiluun… Huippu-urheilujärjestelmän kannustettava urheilijoita kouluttautumaan urheilu-uran aikana, mutta mahdollistettava myös yksilölliset ratkaisut ja tuettava niitä Myös koulutus- ja opintotukijärjestelmien tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon urheilijan erityisongelmat

Urheilijoiden koulutus 2005 2. aste OPM, erityinen tehtävä: 12 urheilulukiota, 10 urheiluammattioppilaitosta Urheilupainotteiset lukiot ja ammattioppilaitokset Urheiluopistot monimuotokoulutukset, oppisopimus

Urheilijoiden koulutus 2005 Korkea-aste Turun AMK, Seinäjoen AMK: tradenomi Yliopistot: akateeminen vapaus? akateeminen vastuu! monimuotokoulutukset (aikuiskoulutus) USAn yliopistot Urheiluakatemioissa mukana olevat oppilaitokset

Urheilijan urasuunnittelun haasteita toisen asteen jälkeen opiskelupaikan ja –alan valinta, millä perusteella urheilija tekee valinnan? valmentautumisolosuhteet, valmentaja? pääsykokeisiin valmistautuminen, pitää ottaa selvää mitä pääsykokeissa ”tapahtuu” (erityisesti amk:t) kesälajeissa pääsykokeisiin lukeminen samaan aikaan kilpailuihin valmistavan kauden aikana, miten aika riittää, entä jaksaminen? Valmennuskursseille osallistuminen voi olla hankalaa pääsykokeiden ajankohta (samaan aikaan kisat tai leiri –mitä tehdä?) tilanne avoin pitkään, tieto pääsykokeisiin pääsemisestä vasta toukokuussa, pääsykoetulokset ja tieto hyväksymisestä vasta heinä-elokuussa  epävarmuus rassaa, seuraavaa vuotta vaikea suunnitella Talouden epävarmuus myös rasitteena

Alku aina hankalaa… kesälajeissa kilpailukausi meneillään, talvilajeissa tiivis harjoittelu/leirityskausi alkamassa kiinnittyminen opiskeluyhteisöön vaikeaa ei aikaa/energiaa sopia opiskeluun liittyvistä asioista ennen koulun alkamista/heti alkamisen jälkeen  asiat kaatuvat päälle paljon uutta asiaa omaksuttavana lyhyessä ajassa, kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa  ei eväitä suunnitteluun Paikkakunnan vaihto, itsenäistyminen jne, Talous!

HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA Opiskelualan valinta, opiskelupaikan hankinta! Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus Suunnittelun puute: If You fail to plan, plan to fail! Poissaolot, rästiopinnot Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet ”Tehokkuusvaatimukset” Toimeentulo-ongelmat

Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia? Opintotuki tunnetusti riittämätön  urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!) Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla

MIKÄ NEUVOKSI? Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu Opintojen alku, tilanteen haltuunotto Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen ja tehokas käyttö! Rytmitys ja vuorottelu Opiskelututor ja/tai vertaistuki Asenteet, motivaatio Valmennustuet ja apurahat: lisää harkinnanvaraisuutta!

Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? (Urhea 4/2005) -sosiaaliset taidot; kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua, kyky kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa, -kyky tuottaa kirjallista materiaalia -rohkeus tunnistaa, käsitellä ja puhua ongelmistaan -pitkäjänteisyys – kyky nähdä kokonaiskuva; pt- suunnitelma, lt-suunnitelma, päiväsuunnitelma -kyky asettaa tavoitteet realistisesti; opintokokonaisuudet, -taito seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita tilanteen mukaan realistinen ajankäyttö; asioiden ennalta suunnittelu, paljonko asiat vievät aikaa, milloin teen tämän jos nyt jätän tekemättä, taito jakaa työt ja tehtävät tasaisesti – ei dead-linestä toiseen

-oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? -organisointikyky; kun kaikkea ei osaa tai ehdi itse, niin on taito hake apua osaavilta ihmisiltä -asioiden priorisointi; mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput? -muutoskykyisyys; joustavuus ja kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja -oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin -itsearviointikyky; missä olen hyvä, missä minun pitää oppia lisää, missä tarvitsen tukea, oman jaksamisen seuraaminen – välillä uskallettava ottaa omaa aikaa -motivaatio hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat!

Millaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee? (Urhea 4/2005) -avoin ja yhteinen suunnittelu; urheilija, oppilaitos, valmennus yhdessä - tukea ajankäytön suunnitteluun; vahvistusta omille suunnitelmille - joustoa ja ymmärrystä opintoihin liittyvissä asioissa - positiivinen suhtautuminen; urheilija on tasa-arvoinen, mutta erilainen opiskelija -liiton, seuran ja valmennuksen suhtautuminen positiivisesti opintoihin; tulevaisuuden rakentamisessa opinnot ja ammattiin valmistautuminen keskeistä ja tuovat rohkeutta satsata myös urheiluun -ammattiopintojen osalta yksilöllisen opinto-ohjelman rakentaminen hankalaa; työharjoittelut, kädentyöntaidot -sosiaalisen elämän tuki; erityisesti paikkakuntaa vaihtaneiden opiskelijoiden yhteydenpito ja esim. säännölliset tapaamiset - mentorointi, psyykkinen tuki, keskustelumahdollisuus - tukipalvelut; taloudellinen tuki, asuminen, ravinto- ja terveyspalvelut - kotijoukkojen tuki - urheilijan informointi tukimahdollisuuksista ”mistä saat tarvittaessa apua”