Koulutustilit – väliraportin johtopäätöksiä Ida Mielityinen Kansalaisopistojen rehtoripäivä

Mikä tili? (hallitusohjelma ja Kesu) • Kansalaisille – tavoitteena universaali järjestelmä • Aikuiskoulutusjärjestelmässä suunnattaisiin julkista rahoitusta uudelleen yksilöiden tilien kautta • Ensisijaisesti lyhytkestoiseen/osa-aikaiseen opiskeluun, tutkintoa täydentävään koulutukseen • Sähköinen sivistyskeskus ja Sade-hanke - tarjonnan selkiyttäminen sekä laadunvarmistus JA hakeutumispalvelut

Miksi? (hallitusohjelma ja Kesu) • Osallistuminen ei jakaudu tasaisesti • Tarjontapainotteisuus • Tarjonnan kohtaamattomuus yksilöiden erilaisten koulutustarpeiden kanssa • Tarjonnan näkyvyyttä ja vertailtavuutta parannettava • Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen eli aliedustettujen ryhmien aseman parantaminen – hallitusohjelmassa liitetään vapaan sivistystyön kehittämiseen erityisesti

Johtopäätöksiä – tilanne nyt • Rahoitusjärjestelmä hajanainen ja yksilön vaikea arvioida edullisin tapa hankkia koulutusta • TNO-palveluiden puute iso ongelma – vastuutaho! • Koulutusmaksut eivät Suomessa kovin korkeita, koska koulutus vahvasti subventoitu – vaikea selvittää tosiasiallisia maksuja • Järjestelmään ei ole tuotu elementtejä, jotka lisäävät SUORAAN yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen tarjontaan TOISAALTA on paljon elementtejä, jotka tukevat samoja tavoitteita

Johtopäätöksiä • Useita tavoitteita EI saavuteta ainoastaan tilimallin avulla  tarvitaan esimerkiksi rahoitus- ja ohjausjärjestelmän keinoja MUTTA tilit eivät voi tulla nykyisen rahoitusjärjestelmän päälle vaan täytyy karsia • Jos tärkein tavoite on aliedustettujen aseman parantaminen, koulutustilit vaativat rinnalleen muita keinoja • Koulutuksentarjonnan lisääntyminen edellyttäisi riskinottoa koulutuksenjärjestäjiltä  osa toimii jo nyt hyvin kilpailluilla markkinoilla • SADE-hankeeseen koko aik.koul.tarjonta –(ml. Työvoimakoulutus)  epätodennäköistä ja haasteena lyhyet koulutukset • Tilit ja koulutuksen ennakointi  osa tavoitteista saavutettaisiin paremmalla ennakoinnilla?

Johtopäätöksiä • Kullakin koulutusmuodolla rahoitukselliset reunaehdot syntyvät useista ja erilaisista tekijöistä  tilin kautta kulkevaa rahoitusosuutta olisi tarkasteltava koulutusmuodoittain • Tilit edellyttäisivät nyk. vos-järjestelmän ja muun julkisen rahoituksen perusteiden muuttamista • Reagointiherkkyys vs koulutuksen laatu  vaikea yhdistelmä

Koulutuksellisen tasa-arvon lisääntyminen ja yksilön kysynnän mukaisesti reagoiva koulutuksen tarjonta Tasapaino= rahaa yksilön kautta, järjestäjän vakautta vaarantamatta Tarjonnan monipuolisuus/läpinä kyvyys(SADe-hanke) Tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluiden toimivuus/ aliedustetuille ryhmille suunnatut erityistoimenpiteet

poliittinen tahto •Priorisoidaan tavoitteet! Kohderyhmä ja keskeiset tavoitteet määrittävät tilinkäytön oikeuttavan koulutuksen alan sekä tavan rahoittaa koulutustilit nykyisestä koulutuksenjärjestäjälle suunnatusta rahoituksesta. Tavoitteet määrittävät myös tilin joustavuuden erilaisille tavoille rahoittaa koulutusta tilin kautta. Vaihtoehtoisesti valitaan muita tapoja vahvistaa tilimallin tavoitteita nykyisen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa. sääntelyn uudistaminen ja yksityiskohtien pohtiminen •Varmistetaan keskeisten tukijärjestelmien toimivuus eli koulutustarjonnan vertailtavuus, tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluiden saatavuus sekä koulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen. Tavoitteet määrittävät myös rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeet ohjaamaan koulutuksenjärjestäjien toimintaa haluttuun suuntaan. Rahoituksen sääntelyn uudistaminen koulutuksen hinnan muodostamiseksi.

Vaihtoehdot • Miltä momenteilta rahat julkisesta rahoituksesta? • Kenelle? • Mihin koulutukseen voi käyttää? • Maksajat? Työantaja? Yksilö itse? • Miten huomioidaan erityisryhmät? Huomioidaanko tilimallissa lainkaan?

Vapaa sivistystyö ja koulutustilit • Kenttä suuressa muutoksessa • Käytössä olevissa opintoseteleillä jo nyt tilin kanssa samoja tavoitteita • Kuntarahoituksen osuus ja suhde VOS- uudistukseen