Vapaa-ajankalastus Itämeren piirissä Hannu Lehtonen Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Myös käsitettä vapaa-ajankalastus tulkitaan eri tavoin eri maissa Itämeren alueella jokaisella maalla on aivan omanlaisensa piirteet vapaa-ajankalastuksessa Ei myöskään ole olemassa yhteismitallisia selvityksiä vapaa-ajankalastuksen laajuudesta, saaliista ym. Myös käsitettä vapaa-ajankalastus tulkitaan eri tavoin eri maissa Lähetin tätä esitelmää varten kyselyn kaikkien Itämeren maiden vapaa-ajankalastajajärjestöille Turskan onkija Rügenin saaren vesillä Saksassa (http://www.park-andlake.de/resources/_wsb_244x167_angeln-ostsee.jpg)

Paljonko vapaa-ajankalastajia liikkuu Itämerellä? Kaikissa maissa ei ole eroteltu erikseen meri- ja sisävesikalastajien lukumääriä Latvia 200.000 (koko maa) Liettua ei tietoja Puola 600.000 (koko maa) Ruotsi 2.300.000 (koko maa) Saksa 113.000-147.000 Suomi 296.000 Tanska 550.000 (koko maa) Venäjä ei tietoja Viro n. 10.000 + virvelikalastajat

Millaisin luvin kalaan Itämerelle? Latvia: Kalastuskortti Liettua: Kalastuskortti + paikoin erikoislupa Puola: Vapakalastuslupa, alle 14-vuotiaat voivat kalastaa vain aikuisen seurassa, jolla on ko. lupa Ruotsi: Vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet yleisillä vesialueilla Saksa: Kalastuskortti (hyväksytyn kalastajatutkinnon jälkeen) ja erillinen rannikkolupa (25 €/v.). Turisteille kuukauden lupa ilman kalastajatutkintoa Suomi: Kalastuskortti, vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet Tanska: Kalastuskortti ongintaan (125 DKK, n. 17 €), verkko- kalastukseen lisäksi erillinen lupa (250 DKK/v.) Venäjä: Ei lupia vapakalastukseen Viro: Kalastuskortti (180 EEK/v) (ei koske ongintaa)

Millaisia pyydysrajoituksia esiintyy eri maissa? Puola: Veneen kummallakin puolella pitää olla näkyvä rekisterilaatta Ruotsi: Pyydysten määrää on rajoitettu yleiskalastus- oikeuden perusteella kalastettaessa Saksa: Sallittua on kalastaa vain 5 koukulla. Kokonaan kiellettyjä pyydyksiä ovat mm. atrain, harppuuna ja nuotta Suomi: Hyvin vähän pyydyksiä koskevia rajoituksia Tanska: Vain kolmen, enintään 45 m pituisen verkon ja kolmen katiskan käyttö on sallittua. Voi käyttää kuutta katiskaa, ellei kalasta verkoilla. Viro: Lisämaksusta (100 EKK/kk) voi kalastaa mm. verkoilla ja pitkälläsiimalla (max. 50 koukkua)

Vakituisia merikaloja 8 - n. 100 lajia Tavoitelluimmat saalislajit vaihtelevat alueesta riippuen, huomattavia eroja eri alueilla Vakituisia merikaloja 8 - n. 100 lajia Sisävesikaloja elää Itämeressä alle 40 lajia Kaikenlaisia suolapitoisuuksia kestävät lajit (lohi, taimen, nieriä, kuore, härkäsimppu, kolmipiikki) Itämeressä elää alueesta riippuen siten n. 40-100 kalalajia, joista n. 30 on vapaa-ajankalastuksen kohteena Vakituisten merikalojen lajimäärä eri osissa Itämerta

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Ruotsin merialueelta vuonna 2006 (Fiskeriverket 2007: Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet)

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Saksan Itämeren alueelta vuonna 2005 (BUNDESFORSCHUNGSANSTALT F.R FISCHEREI, Institut für Ostseefischerei 2007: Dorsch/Kabeljau-Fänge durch die deutsche Freizeitfischerei der Nord- und Ostsee, 2004 - 2006)

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Suomen merialueelta vuonna 2004 (RKTL)

Muista maista ei ole vapaa-ajankalastusta koskevia saalistilastoja, mutta seuraavat lajit ovat tavoitelluimpia Viro: ahven, siika, kuha, vimpa, säyne, särki, taimen, hauki Latvia: hauki, särki, lahna, kuha Liettua: lahna, särki, kuha, ahven, kuore, turska, ankerias Puola: turska, nokkakala Tanska: ankerias, turska, kampela, taimen Venäjä: kuha, ahven, hauki, kuore

Vapaa-ajankalastajien Ruotsin Itämeren rannikolta vuonna 2006 pyydystämä saalis ja neljä tärkeintä lajia vapapyy-dyksillä ja muilla pyydyksillä (Fiskeriverket)

Itämeren vapaa-ajankalastuksessa on nähtävissä ainakin seuraavat seikat: Lohikalat ovat erityisen arvostettuja saaliita Pohjoismaissa Turska, nokkakala, kampelat ja silakka tärkeimpiä Saksassa, Puolassa ja Tanskassa Särkikalat, erityisesti särki, lahna ja vimpa sekä kuore ovat haluttuja saaliita Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa Ahven, kuha ja hauki ovat arvossaan kaikkialla missä niiden kannat ovat riittävän runsaita Ankerias on tavoiteltu saalislaji erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa

Kalastustavat muuttuvat samoin kuin muuallakin Itämeren vapaa-ajankalastuksen määrässä tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä Kalastustavat muuttuvat samoin kuin muuallakin Tulevaisuuden haasteita * kalojen lisääntymishäiriöt * vaelluskalakantojen kohtalo * rehevöityminen * syvän veden happikadot * suolapitoisuuden muuttuminen * uudet kalalajit Valok. Hannu Lehtonen