Lähituotanto, maatalouden tulevaisuus Lähiruokaseminaari 21.11.2009 Järvenpää Jukka Lassila, ESVY ry.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Advertisements

Pellervon Päivä , Helsinki Pasi Holm.
Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Toimitusjohtajan katsaus. Liikevaihto Kotimaa Vienti.
SALMAR-TUTKIMUKSEN TULOKSIA 2001 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä, Kaija Saarni, Asmo Honkanen ja Jarno Virtanen.
Miksi puhumme liuskekaasusta? (I). Miksi puhumme liuskekaasusta? (II)
Sisämarkkinoilla selvitään, mutta Miten käy EU:n sosiaalisen ulottuvuuden globalisaation puristuksessa?
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
Ruokakriisi tänään ja tulevaisuudessa
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Kalamarkkinat kansainvälistyvät osaksi elintarviketaloutta Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalantutkimuspäivät 2002 Rauma.
Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Lähiruoan merkitys viljelijöiden ja alueen taloudelle Paikallistalous-hanke: Lähiruokaa ja lähienergiaa Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys, Kehu ry.
KULUTTAJANA VAIKUTAT LÄHELLE JA KAUAS TÄMÄN AINEISTON TUOTTAMISEEN ON KÄYTETTY MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TUKEA Kuva: Ruokatieto / Jussi Ulkuniemi.
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Euroopan unionin kansalaisuus
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
EU-USA –vapaakauppasopimus Osastopäällikkö Markku Keinänen Markku Keinänen.
Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Alueraportti, Lappi 1.
Kansantalouden häiriöt:
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous Johtokunnan.
Paikallistaloushanke Tiedotustilaisuus Elintarvikkeiden suorempi tie kuluttajille.
LÄHIRUOKA – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN RUOKA
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Alueraportti, Pääkaupunkiseutu 1.
Maatalouslaskenta - seuraavat 100 vuotta
Hyvinvointialan kansainvälistyminen EU:n sisämarkkinoilla Oulainen , Petri Lintula.
Maatalous.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Maatalouspolitiikan muutospaineet lähivuosina Esa Hiiva Maa- ja metsätalousministeriö Tukihakukoulutus 2007.
– 10 kysymystä ja vastausta–
PTT Talousnäkymät Pellervon Päivä Pasi Holm Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Tuonnin etiikka ja kilpailukyky Irina Haltsonen Kuvat: Yrjö Tuunanen.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120 MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET.
TALOUSTIETO YH 2 Talouspolitiikkaa. RAKENNE Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: 1. Kuka käyttää? (Suomi.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
Suomen teollistumisen edellytykset 1.Raaka-aine kotimaasta Suomessa riitti puuta -> sahateollisuus Euroopassa kysyntää puulle Myöhemmin ryhdyttiin valmistamaan.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT
Perttu Pyykkönen Pellervon Päivä
Eurooppaoikeus Lue teksti s.57 ja vastaa kysymykseen Eurooppaoikeus – mitä se on?
TEOLLINEN VALLANKUMOUS
Kansainvälinen kauppa
Ammattilaisen asialla Mika Pänkälä Johtaja Hankkija Oy
20 Yritykset käyvät ulkomaankauppaa s
YH 2 Suomi ja kansainvälinen kauppa
Maailmankauppa ja globalisaation periaatteet
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
Maailmankauppajärjestön vaikutus pellervolaiseen osuustoimintaan
Keskukset & vaikutusalueet
Yritykset ja yhteiskunta
PRESENTAATION NIMI YM:
V TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Uuden ajan alun löytöretket
TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN
Maailman ja Suomen talouden kehitys
Metsäjohtaja Sauli Brander UPM Metsä
Energiavuosi 2018 Sähkö Energiateollisuus ry
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Esityksen transkriptio:

Lähituotanto, maatalouden tulevaisuus Lähiruokaseminaari Järvenpää Jukka Lassila, ESVY ry

Maailmanmarkkinat • Maataloushyödykkeiden viennin arvo (2005) 6% maailmankaupasta • Suurin osa maataloushyödykkeistä liikkuu sisämarkkinoilla. Esim. vehnästä 17 % maailmanmarkkinoilla • Suurimmat viejät USA, EU, Latinalaisen Amerikan maat • Suurin tuoja lähes kaikissa keskeisissä tuotteissa EU • Puolenkymmentä yhtiötä vastaa jopa 90 prosentista vehnän, maissin, kahvin, teen, ananaksen, puuvillan, tupakan, juutin ja metsätuotteiden vientikaupasta maailmassa. • Samat yhtiöt hallitsevat myös varastointia, kuljetuksia ja elintarvikkeiden jalostusta. • Maailmanmarkkinoiden heilahtelu hyödyttää ensisijaisesti sijoittajia ja keinottelijoita

Maailmanlaajuistuvat markkinat • Tuotanto muuttumassa kohti ns.. agrifood systeemiä, jota yhä useammin vetävät supermarketit, joihin tuottajat kiinnittyneet alituottajasopimusten avulla. • Globaaleja ruokamarkkinoita dominoi muutama yhtiö: yhdysvaltalainen Wal-Mart, ranskalainen Carrefour, hollantilainen Ahold ja eteläafrikkalainen Shoprite. • Solmivat sopimuksia ensi sijassa suurten tuottajien kanssa. • Monikansalliset yhtiöt pyrkivät hallitsemaan koko elintarvikeketjua viljelijän tuotantopanoksista lopputuotteeseen kuluttajalle • Pyrkivät tekemään viljelijän riippuvaiseksi monokulttuurin avulla; kasvinjalostus, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, biopatentit

WTO • Perustettiin 1995 GATT-sopimuksen jatkoksi • Suurinta valtaa valmistelussa käyttävät maailmankauppamahdit USA, EU, Japani ja Kanada • Tavoitteet: maailmanmarkkinoiden lisääminen, vientituotteiden viljely, kansallisen ja alueellisen päätäntävallan kaventaminen • Johtaa tilakoon kasvuun ja perheviljelmien toimintaedellytysten kaventumiseen, EU:ssa 20% viljelijöistä tuottaa 80 % tuotannosta • Nafta-sopimuksen jälkeen tuettu yhdysvaltalaismaissi aiheutti, että noin 1,3 miljoona meksikolaisviljelijää joutui luopumaan maanviljelystä.

URUGUAIN KIERROS • Maataloussopimuksen viralliset sitoumukset • Tuotteiden helpompi markkinoillepääsy. -tavoite saavutetaan poistamalla tullien ulkopuoliset kaupan esteet sekä alentamalla tulleja • paikalliset markkinat avataan • vientitukia alennetaan • kotimaisen tuotannon valtiontukia alennetaan

Globaalien markkinoiden vaikutus luomussa • Kasvava tuotanto vientivetoiseen luomuun panostavissa maissa • Eurooppalaiset luomuyhtiöt sijoittaneet suurtiloihin • Dumppaus romahduttanut luomuviljan hinnan • Raaka-aineiden alkuperän merkitys teollisuudelle ja kaupalle vähäinen • Suomen luomumarkkinat riippuvaisia viennistä • Keski-Euroopan luomumarkkinat jakautuneet • Raaka-aineiden alkuperä hämärtyy kuluttajalle • Tilakoon kasvu • Tutkimus riippuvaista yksityisestä rahoituksesta • GMO-viljely

Taistelu oikeudesta omaan tuotantoon • Vapaakaupan kannattajien ensimmäinen suuri voitto Corn Law suojatullijärjestelmän kumoaminen • Viljakaupan vapautumisen myötä hinta romahti 1800-luvun lopulla • Tuonti venäjältä ja Saksan vientituki johtivat huonolaatuisen tavaran tuontiin ja tavaraväärennyksiin • Ajoi viljelijät ahdinkoon ja kauppiaiden armoille

Seuraamukset • 1868 elinkeinolaki vaati maakauppiaalta taitoa ”kirjoituksessa käyttää äitin kieltänsä sekä lukua laskea ja pitää kaupanpitokirjaa”. • Maakauppiaat laiminlöivät v annettua asetusta ”kaupan pitää olla ei ainoastaan kulutuksen palvelija, vaan myös maataloustuotannon edistäjä” Asetuksen hengessä kauppiaiden toivottiin ostavan lähiruokaa • Vapaamielisen talouspolitiikan seurauksena laki poistettiin ja kaikilla mahdollisuus ryhtyä kauppiaiksi • Siirtyminen meijeritalousvaltaiseen tuotantoon teki viljelijät riippuvaisiksi ostopanoksista

Vastatoimet • Viljelijöiden yhteistoiminta • Maamiesseurat • Osuustoimintaliike, jonka seurauksena osuustoimintalaki mikä mahdollisti osuuskunnat • Edunvalvonta • tullimuurit ja tuet

Mitä voimme tehdä nyt • Tehostaa edunvalvontaa ja sopeutumisen sijaan vaatia maatalouspolitiikalle täyskäännöstä • Maatalous irti WTO:sta ja alueellisen päätäntävallan lisääminen • Tuotanto suunnattava alueellisiin tarpeisiin käyttämällä alueellisia resursseja • Suojatullit • Globaali yhteistoiminta kilpailun sijaan • Yhteistyö ja tiedotus kuluttajille • Uusi osuuskuntaliike

• Maatalous kuormittavasta ilmastonmuutosta ehkäiseväsi, sekä ravinteita kierrättäväsi tuotannoksi • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, niin alueellisesti, kuin globaalistikin • Kuluttajilla oikeus syödä puhdasta ja terveellistä ruokaa • Uusi parempi maailma! Mihin sillä pääsemme