Hoitosektorin Evo- koulutusrahoituksen esiselvitys

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TURVALLINEN LÄÄKEHOITO – KERTAUSTA JA TEHYN NÄKEMYKSIÄ
Advertisements

Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
Diabeteshoitotyön osaaminen
Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
Ajankohtaista näyttötutkinnoista Miksi tutkinnon perustetta uudistetaan? Minna Bálint
Lähihoitajaksi kouluttautuminen
POLKU-hanke Läpäisyn tehostamisen seminaari Tampere
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Mitä valtakunnallinen TVT-strategia kertoo meille? Kaisa Vähähyyppä
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Osaava Verso III Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja osaamisen kehittäminen verkostoissa, sosiaalisen median toimintafoorumeissa sekä koulutusorganisaation.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
HÄTÄKESKUSLAITOS TÄNÄÄN
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
Suomalainen koulutusjärjestelmä
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Avoin-Web Pro -projekti SISÄLLÖNTUOTANTO Eija Varis Info
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kiipulan ammattiopistossa
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Määräaikainen työsopimus Koulutuksesta yli puolet työpaikalla työtehtävien yhteydessä, täydennetään.
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n Erikoistumisopintolautakunta1 Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hankkeen loppuseminaari Tuula Peura Ulla Kekäläinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa.
Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä Ilkka Virtanen Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
Suomen koulutusjärjestelmä
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Korkeakoulu pohjoisen Suomen tarpeisiin –7 850 opiskelijaa mukaan lukien n. 90 ulkomaista tutkinto- ja 180 vaihto-opiskelijaa n. 50 maasta aikuisopiskelijaa.
MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI
Tutkinto- ja oikeusturva- johtosääntö - poimintoja Oodi-työn näkökulmasta Oodi-päivä
Hallitusohjelman arviointi Juha Kettunen.
Sidosryhmäseminaari Koulutussuunnittelija Kaarina Närhi - Avoin ammattikorkeakouluopetus ( - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
VALVIRA / Ohry Alustus Valvira tarvitsee tietoja Virrasta 3 tapauksessa: opiskelijan (valmistunut) aloitteesta, opiskelijan (valmistunut) puolesta.
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilanne Pirjo Häkkinen, Tarja Räty Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto.
Ammattikorkeakoulusta yliopistoon Siltaopinnot maisteriopintoihin ja erillisiin maisteriohjelmiin kasvatusalalla Tapio Varmola
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Oppivelvollisuuskoulutus Perusopetus Esiopetus Ylioppilas- tutkinnot.
Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulu ja Oulainen.
Aikuisten uraohjaajien erikoistumiskoulutus
Kehittämissuunnitelma ja ennakointi Päijät-Hämeen ennakointiverkosto
Hilkka Kousa Tilastopäällikkö
Sosionomin koulutus ja TKI-toiminta nyt ja 2025 Sosiaalialan verkostopäivät ylitarkastaja Sanna Hirsivaara.
Kauhavan lukion vanhempainilta Opinto-ohjaaja Henna Teikari
Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamistilanne
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
SAIRAANHOITAJA 210 OP Sairaanhoitajan osaaminen: Sairaanhoitaja osaa ratkaista hoitotyön ongelmia, tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa ja vastata.
Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta? Anna, Marko, Sonja, Suvi
Opetussuunnitelman rakennekuva ENSIHOITAJA 240 OP
Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv
Tarve PERA -hankkeelle syntyy
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Osaamisella soteen! TEHY
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Esityksen transkriptio:

Hoitosektorin Evo- koulutusrahoituksen esiselvitys Syksy 2013 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp

Esiselvityksen tehtävät: arvioida hoitotyön ammattihenkilöstön perustutkinnon jälkeiseen koulutukseen suunnattavan valtionosuuden määrällinen tarve selvittää varsinaisen hoitotyön ammattihenkilöstön lisäksi seuraavien ammattihenkilölaissa laillistettujen ammattihenkilöiden (psykologi, proviisori, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, psykoterapeutti, muut terveydenhuollon akateemiset sekä optikko ja hammasteknikko yliopisto-tasoisen tutkintojen jälkeisen koulutuksen EVO- rahoitustarve arvioida vastaako nykyinen hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutus erikoisaloineen asiakkaiden ja työelämän tarpeisiin huomioiden erityisesti gerontologinen osaaminen tehdä ehdotus hoitotyön ammattihenkilöstön EVO- koulutuskorvauksen kohdentamisesta, organisoinnista, ohjauksesta ja maksujärjestelmästä selvittää ja tehdä ehdotus, miten EVO- koulutusrahaa voidaan palvelujärjestelmän muutoksessa kohdentaa hoitosektorin mahdollisiin uusiin koulutustarpeisiin perustutkinnon jälkeisessä yliopistotasoisessa ja ammattikorkeakoulutasoisessa lisäkoulutuksessa Toimeksiannon lisäksi esiselvitystyön aikana on kartoitettu ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoihin liittyviä ohjatun harjoittelun käytänteitä ja palkkioita

Taustaa Liittymät: Sosiaali- ja palvelurakenneuudistus Ammattikorkeakoulu-uudistus Yliopistouudistus OKM:n erikoistumiskoulutusta kehittävän työryhmän ehdotukset

Erikoislääkärikoulutuksiin evo-rahoitusta Erikoislääkäri –ja erikoishammaslääkäri-koulutuksen EVO- rahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriöltä ja erikoislääkärikoulutuksen ohjaus on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön kontolla. Ensi vuodelle esitetään erikoislääkäri-koulutuksen ohjauksen siirtämistä STM:lle.

Esiselvitystyön toteutus Kuultu ja haastateltu keskeisiä toimijatahoja Ammattiliitot ja järjestöt Palvelujärjestelmän edustus; mm. sairaanhoitopiirit, suuret kaupungit Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Verkostot Olemassa oleva lainsäädäntö ja muu materiaali (mm. opetussuunnitelmat)

Erikoistumiskoulutusten ja –opintojen nykytila 1 Yliopistot toteuttavat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutusta että erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulut toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisia erikoistumisopintoja. Tällä hetkellä näille koulutuksille on ollut yhteistä lähinnä laajuus, joka on vaihdellut yleensä 30 opintopisteestä ylöspäin ja se, että koulutukset suuntautuvat tutkintoa suppeampaan mutta kuitenkin tarkasti määriteltyyn osaamiseen ja kokonaisuuteen (OKM 2013:7)

Erikoistumiskoulutusten ja –opintojen nykytila 2 Tällä hetkellä korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ja – opinnot ovat eri tavoin säädeltyjä, joka osaltaan vaikuttaa koulutusten järjestelyihin ja rahoitukseen. Tarkimmin säädeltyjä ovat yliopistojen järjestämät erikoistumiskoulutukset (yliopistolaki 7§, asetus 2011/ 954 ja lisäksi erilliset tutkintoasetukset). Korkeakoulujen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 12§:n mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille. Eräistä ammattikorkeakoulujen järjestämistä lisäkoulutuksista tai niihin liittyvästä toiminnasta on myös säädetty asetuksilla. Näitä ovat mm. sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen (A 1088/2010, A 1089/ 2010) ja ensihoidon hoitotason pätevöityminen (mm. A 340/ 2011 Asetus ensihoidosta). Heikoimmin säädeltyjä ovat yliopistojen erikoistumisopinnot

Yliopistojen järjestämät erikoistumiskoulutukset Selvitetty (ks. Raportti): Erikoispsykologikoulutus Erikoispuheterapeutin koulutus Farmasia-alan erikoistumiskoulutukset Sairaalamikrobiologian erikoistumiskoulutus Sairaalasolubiologien erikoistumiskoulutus Sairaalageneetikkojen erikoistumiskoulutus Sairaalakemistien erikoistumiskoulutus Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus Ravitsemusterapeuttien erikoistumiskoulutus Psykoterapeuttikoulutus

Ammattikorkeakoulujen järjestämät erikoistumisopinnot/ täydennyskoulutukset Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on uusi itsenäinen perusterveydenhuollon vastaanottohoitotyöhön liittyvä tehtävä. Tämä koulutus tuottaa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisessä tarvittavan osaamisen (VNA 1089/2010). Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) kulloinkin voimassa olevien asetusten perusteella. Valviralta (sähköpostikeskustelu ylitarkastaja Katja Virtasen kanssa) saadun tiedon mukaisesti toukokuun lopussa 2013 rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettuja sairaanhoitajia (=erikoispätevyys todettu ja lääkärin kirjallinen määräys toimitettu) oli 90 kpl. Valviran mukaan määrä tulee kasvamaan, koska vastavalmistuneiden hakemuksia on alkanut saapua Valviraan. Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksen (45 op) sisältöinä ovat: Lääkehoidon eettinen ja juridinen tietoperusta hoitotyössä 5 opintopistettä (op), Potilaan tutkiminen ja kliininen päätöksenteko 7 op, Kliinisen hoitotyön toteuttaminen 8 op, Farmakologia ja lääkkeen määrääminen 12 op ja Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa 13 op.

Hoitotason ensihoidon pätevöityminen Keväällä 2011 voimaan tulleen Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalveluja koskevan asetuksen (340/2011) mukaan hoitotason sairaankuljetuksessa toimivalta sairaanhoitajalta edellytetään vähintään 30 opintopisteen hoitotason lisäkoulutus vuoden 2014 alusta lähtien. Koulutukseen voivat hakea sairaanhoitajat, joilla on perustason ensihoidosta vähintään yhden vuoden työkokemus. Hakijalla tulee olla voimassaolevat perustason ensihoidon luvat. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Opintoihin sisältyy simulaatio-oppimista. Lähipäiviä on tällä hetkellä 20 kappaletta (n. kaksi päivää/kk) ja opiskelu kestää noin 2 lukukautta (=1 vuosi) Asiakasvastaava-koulutus Asiakasvastaavan koulutus kokeneille sairaanhoitajille/terveydenhoitajille/ kätilöille: koulutus on lähdössä käyntiin kahdessa ammattikorkeakoulussa. Asiakasvastaavan koulutuksen tavoitteena on erityisosaaminen, jota tarvitaan eri-ikäisten pitkäaikais-sairaiden, monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asiakkaiden terveyshyötymallin mukaiseen toimintaan. Koulutuksen laajuus on yhteensä 30 opintopistettä

Muut ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot Hoitohenkilöstölle tarjottavien erikoistumisopintojen kysyntää on paljon, koska tähän saakka kliiniset erikoistumisopinnot (30 op) ovat palvelleet kohtalaisen hyvin työelämää. Hoitoalan työntekijöistä on jo nyt pulaa, joten erikoistumisopinnot suorittaneille on voitu ohjata vaativiakin tehtäviä ja siten parantaa terveydenhuoltoyksiköiden toimivuutta työnjakoa kehittämällä. Perustutkinnon jälkeisiä koulutuksia ”leimaa” heterogeenisyys sekä sisällöiltään että toteuttamistavoiltaan Ne erikoistumisopinnot, joita koordinoidaan valtakunnallisesti, ovat osoittautuneet työelämän näkökulmasta onnistuneimmaksi Oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa esimerkillistä on puolestaan vahva työelämäyhteys

Erikoistuminen optikon ja hammasteknikon perustutkinnoissa Hammasteknikon koulutuksessa voidaan suoraan erikoistua tiettyihin erikoisaloihin. Tämän lisäksi voidaan suorittaa erikoishammasteknikon erikoistumisopinnot. Koulutus antaa erikoispätevyyden itsenäisesti valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille Optisen alan erikoistumiskoulutukset - piilolasien sovittamiseen PL, heikkonäköisten apuneuvojen sovittamiseen HA ja diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeuteen DGL laillistavat lisäkoulutukset ovat sisällytetty tällä hetkellä kouluttavien tahojen - Metropolia ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun uusiin opetussuunnitelmiin. Helsingissä uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus aloitettiin syksyllä 2011 ja Oulussa saadaan vastaava opetussuunnitelma käyttöön syksyllä 2013. Optikon erikoistuminen muuttuu osaksi perustutkintoa

Gerontologinen osaaminen/ erikoistumisopinnot Vanhuspalvelulaki (L980/2012) Gerontologinen osaamisen huomiointi perustutkinnoissa Geronomin tutkinto (amk) Vanhustyön ammattitutkinto (toisen asteen perustutkinto) Ei selkeästi erillisiä erikoistumisopintoja tällä hetkellä Opetushallitus/ vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihanke

OKM:n erikoistumiskoulutusta kehittävän työryhmän linjaukset/ esiselvitys Esiselvitys tukee OKM:n erikoistumista kehittävän työryhmän linjauksia: Työelämälähtöisyys Valtakunnallinen koordinaatio Yhtenäisemmät kokonaisuudet Jako: Tutkintokoulutukset, erikoistumiskoulutukset (uudenmallinen; koskee sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen järjestämää koulutusta), muut täydennyskoulutukset Erikoistumiskoulutukset rahoitusmalliin v. 2017, siirtymäajalle OKM:n tuki Monikanavainen rahoitusmalli

Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 1 EVO-rahoitus tulee laajentaa porrasteisesti koskemaan myös muiden terveydenhuoltoalan ammattiryhmien kuin lääkärien ja hammaslääkäreiden koulutusta. Tämän lisäksi tarvitaan OKM:n rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. EVO- rahoitusta tulisi v. 2015 alusta alkaen pystyä kohdentamaan terveyden-huollon laillistettujen akateemisten ammattihenkilöiden erikoistumis-koulutukseen (psykologit, puheterapeutit, farmaseutit, proviisorit, terveydenhuollon luonnontieteelliset erityisasiantuntijat sekä fyysikot). Rahoituksen turvin yliopistosairaaloihin ja muihin koulutusta tarjoaviin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin voidaan perustaa tarvittava määrä koulutusvakansseja ja vahvistaa työelämän ohjausresursseja. Arvio EVO-rahoituksen määrällisestä tarpeesta em. koulutuksiin liittyen on n. 10-13 milj. euroa. Terveydenhuollon akateemisten erikoistumiskoulutukset tarvitsevat myös OKM:n rahoitusta (yliopistoille). Psykoterapeutin erikoistumiseen liittyvään työssäoppimiseen tulisi kohdentaa EVO -rahoitusta ohjausresurssitarpeiden (opintoviikot) mukaisesti. Evo-rahoituksen määrällisen tarpeen arvioimiseksi tarvitaan tiedot työssäoppimisen toteutumisesta muutamalta vuodelta. Lisäksi on tärkeää, että OKM kohdentaa rahoitusta yliopistoille psykoterapeutin opintojen rakentamiseen uuden erikoistumiskoulutusmallin mukaisesti.

Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 2 OKM:n tulisi kohdentaa rahoitusta hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutuksiin, joita ohjataan asetuksella (sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen ja hoitotason ensihoito). Rahoituksen turvin voidaan ylläpitää koulutusten volyymeja palvelujärjestelmän tarpeita vastaavina. Palvelujärjestelmälle tulisi kohdistaa EVO- rahoitusta moniammatillisen opetuksen ja ohjauksen kustannusten kompensoimiseksi. Arvio EVO-rahoituksen määrällisestä tarpeesta em. koulutuksiin liittyen on yhteensä n. 1,0 – 1,4 milj. euroa. Hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutusten laajempaa EVO- rahoitustarvetta tulee arvioida myöhemmin uudelleen. Erikoistumiskoulutusten työelämälähtöisyyden kehittäminen edellyttää erikoistumisalojen kansallisen viitekehyksen luomista sekä osaamiskuvausten ja opetussuunnitelman perusteiden laatimista erikoisaloittain. Yhtenäiset kansalliset viitekehykset on hyvä määritellä STM:n johdolla yhteistyössä keskeisten toimijoiden, kuten viranomaisten, koulutustahojen, työelämän, järjestöjen jne. kesken.

Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 3 Sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksista tulee jatkossa pitää rekisteriä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin liittyviin kliinisiin harjoitteluihin ja työssäoppimiseen tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ja kestävä rahoitusratkaisu. Laajempaa erityisvaltionosuuden tarvetta tai muuta rahoitusmahdollisuutta tulee selvittää kokonaisuutena huomioiden terveysalan perus- ja jatkotutkinnot sekä erikoistumiskoulutukset. Uusissa palvelurakenteissa koulutus- evo on järkevää ohjata erityisvastuualueille perustettaviin koulutusyksiköihin tai vastaaviin muihin rakenteisiin, joiden koulutustoimikunnat päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoille koulutusrahan jaosta alueillaan. Myös valtakunnan tason koordinaatiota tarvitaan, joten tätä varten tulee nimetä sopiva elin STM:n toimesta.   EVO-rahoituksen mahdollista uudelleenarviointia varten tulisi perustaa työryhmä STM: ään. Tässä esiselvityksessä on ehdotuksia työryhmän tehtävistä ja jatkoselvitystarpeista.

Liite 1: Sosiaali- ja terveysalan kliinisten harjoittelujen koulutuskorvauskäytänöt Vastaajat: 23 sosiaali- ja terveysalan organisaatiota Kliinisiä harjoitteluja toteutui näissä organisaatioissa yli 100 000 opintoviikkoa vuoden 2012 aikana (taulukko 1). Henkilötyöpanoksiksi laskettuna tämä tarkoittaa kokonaisuutena n. 2000-2500 henkilön ohjausresurssia vuositasolla (riippuen millaisella jakajalla vuosityöpanos lasketaan). Sopimuskäytännöt ovat hyvin erilaiset ja yhteensä em. vastaajaorganisaatioilla on yli 550 erilaista sopimusta oppilaitosten kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan jatkuvia sopimuksia, puitesopimuksia ja erillissopimuksia. Vastaajaorganisaatioille maksettiin harjoittelukorvauksia vuonna 2012 yhteensä reilut 4 miljoonaa euroa (taulukko 2). Harjoittelukorvauksien ohjautumisessa ja käytössä oli monenlaisia käytäntöjä ja malleja. Osassa organisaatioita korvaukset ohjautuvat keskitetysti ja osassa hajautetusti ohjausta järjestäviin yksiköihin. Lähes kaikissa organisaatioissa ohjauspalkkioita käytetään ainakin osin opetus- ja koulutustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ohjauspalkkioita ohjataan myös henkilökunnan kouluttamiseen ja työhyvinvointitoimintaan. Jonkin verran opetuspalkkioita ohjataan suoraan myös opiskelijoita ohjaaville työntekijöille.

Taulukko 1: Kliinisen harjoittelun toteutuminen organisaatioittain (v Organisaatio n = opintoviikko Puolustusvoimat / Sosiaalilääketieteen laitos 42 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2 830 Lapin sairaanhoitopiiri 2 158 Tampere 1 784 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 3 450 Helsingin kaupunki   Carea, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2 947 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 1 509 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 4 100 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 7 814 Vaasan sairaanhoitopiiri 2 608 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 10 000 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 10 187 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 5 210 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 1 847 Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri 5 294 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 346 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 1 770 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 500 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2 084 Satakunnan sairaanhoitopiiri HUS 20 275 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 10 532 Yhteensä 101 287

Taulukko 2: Ammattikorkeakoulujen maksamat ohjauspalkkiot (v Taulukko 2: Ammattikorkeakoulujen maksamat ohjauspalkkiot (v.2012) organisaatioittain Organisaatio n = ohjauspalkkiot, € Puolustusvoimat / Sosiaalilääketieteen laitos 2 079,00€ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 90 890,00€ Lapin sairaanhoitopiiri 90 000€ Tampere 39 810,00€ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 132 534,00€ Helsingin kaupunki 200 000,00€ Carea, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 119 590,00€ Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 79 000,00€ Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 164 761,50€ Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 138 000,00€ Vaasan sairaanhoitopiiri 130 000,00€ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 397 084,02€ Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 404 709,00€ Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 67 000,00€ Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 73 882,00€ Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri 210 000,00€ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 98 000,00€ Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 60 000,00€ Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 77 000,00€ Satakunnan sairaanhoitopiiri 164 976,00€ HUS 788 912,00€ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 452 876,00€ Yhteensä 4 041 103,52€

Kiitos mielenkiinnostanne! Mukavaa päivän jatkoa!