Valtimotautien hoitokartta Jyväskylä 5/2010 X Valtimotautien hoitokartta DM2 = tyypin 2 diabetes MCC = sepelvaltimotauti HTA = verenpainetauti ASO = valtimonkovettumatauti AVH = iskeeminen aivosairaus Omahoitaja Tapaustunnistus Ohjauskäynti Vuosikontrolli Konsultoi omalääkäriä HTA Potilas Testipatteristo Mini-interventio Omahoito Hoitoprosessi Erikoissairaanhoito Tk:n sisätautilääkäri K-Sks Tavoitetasot Hoitosuunnitelma Potilasohjeet Seurantaohjelma Komplikaatiot Omalääkäri Diagnoosi Hoidon aloitus Hoitokaaviot Vuosikontrolli Lausunnot DM2 ASO AVH DM2 MCC HTA Erityistyöntekijät Diabeteshoitajat ja -lääkärit Suun terveydenhoito Fysioterapeutti ►Jalkaterapeutti Ravitsemusterapeutti Tutkimukset Alkututkimukset Seurantatutkimukset ►Lähetteet tutkimuksiin tai konsultaatiohin Liikunta ►Alkoholi Painonhallinta Tupakasta vierotus Ohjeita ajanvaraukseen D Terveysportti ►Yhdistykset, liitot Akuutit tilanteet DM2 MCC HTA ASO AVH

Valtimotautipotilaan hoitoprosessikaavio X Valtimotautipotilaan hoitoprosessikaavio Hoitajan tehtävä Lääkärin tehtävä Hoitotulos tai satunnainen poikkeava mittaustulos Lääkärin ja hoitajan tehtävä tavoitteessa Hoitosuunnitelma Seurantaohjelma kyllä ei Hoitajan vuosikontrolli Ohjauskäynnit Selvitä taso omaseuranta tavoitteessa kyllä Lääkärin vuosikontrolli ei Seurantakäynnit Hoitosuunnitelman mukainen hoidon tehostus Erityistyöntekijät DM-hoitaja Jalkaterapeutti Fysioterapeutti Suuhygienisti/ HML tavoitteessa kyllä ei DM-lääkäri Oma sisätautilääkäri K-Sks Omalääkärin arvio

Tunnista valtimotautipotilaan riskitekijät X Tunnista valtimotautipotilaan riskitekijät Tupakointi Liikunnan vähäisyys Liikapaino Miessukupuoli Sukurasite Hyperkolesterolemia Useita valtimotauteja: Diabetes, Verenpainetauti, ASO-tauti tai aivoverenkiertohäiriö Valtimotautien ehkäisypolku Diabetesliiton riskitesti Score Score-laskuri Finriski-laskuri UKPDS-riskilaskurin lataaminen Dyslipidemiat, käypä hoito Metabolinen oireyhtymä LTK Ohjaa sairaanhoitajalle ohjauskäynnille ja alkututkimuksiin Riskipisteet ≥15 (Diabetesliiton riskitesti) Riskipisteet ≥12 + tupakointi

Valtimotautien diagnosointi X Valtimotautien diagnosointi IFG (R73.0, kohonnut paastoglukoosi): fP-gluk 6,1-6,9 mmol/l ja 2 h arvo <7,8 mmol/l IGT (R73.0, heikentynyt glukoosinsieto): fP-gluk <7,0 mmol/l ja 2 h arvo 7,8-11,0 mmol/l DM2 (E11, tyypin 2 diabetes): fP-gluk ≥7,0 mmol/l toistuvasti tai 2 h arvo >11 mmol/l DM2 MCC (I25, sepelvatimotauti) Todetaan rasitus-EKG –tutkimuksessa Tarvittaessa lisätutkimukset K-Sks:ssa MCC HTA (I10, verenpainetauti) 4:nä eri päivänä tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo: yli 140/90 mmHg sairaanhoitajan mitt. laskuri yli 135/85 mmHg kotimittauksissa HTA ASO ( I70.2, alaraajojen valtimonkovettumatauti) Pulssistatus ja verenpainemittaus alaraajoista dopplerin avulla (ABI <0,9) Tarvittaessa angiografiatutkimus K-Sks:ssa ASO AVH (iskeeminen aivosairaus: I69.3, aivoinfarktin jälkitila) Sairastettu aivoverenkiertohäiriö Kuvantamistutkimukset K-Sks:ssa AVH

Valtimotautien hoidon tavoitteet: X Valtimotautien hoidon tavoitteet: Mittari Tavoite Huomioitavaa LDL-kolesteroli < 2.5 mmol/l yleinen tavoite laskuri < 1.8 mmol/l korkean riskin potilailla (sairastettu valtimotapahtuma) Kaikki Verenpaine < 140/85 mmHg yleinen tavoite sh mittauksissa laskuri < 135/80 mmHg yleinen tavoite kotimittauksissa < 130/80 mmHg jos diabetes, munuaissairaus, sairastettu AVH tai AMI (< 125/75 mmHg kotona) < 125/75 mmHg jos proteinuria yli 1 g/ vrk < 150/85 mmHg > 75-vuotiaat (< 145/80 mmHg kotona) HTA Hb-A1C < 6.0 % < 42 mmol/mol ruokavaliohoitoisilla laskuri < 6.5 % < 48 mmol/mol tabletti- ja yhdistelmähoitoisilla < 7 % < 53 mmol/mol insuliinihoitoisilla / jos vakavia hypoglykemioita / liikkumista haittaavaa hypoglykemiaa < 8 % < 64 mmol/mol >75-vuotiaat + sairauksia / pitkään DM2 sairastaneet Paastoglukoosi 4 – 6 mmol/l omamittauksissa Aterian jälkeinen (2h) glukoosi < 8 mmol/l omamittauksissa DM2

Valtimotautipotilaan alkututkimukset: X Valtimotautipotilaan alkututkimukset: PVK, P-krea, P-K, P-Na, fP-gluk, P-TSH, P-T4V, fP-Ca, P-Alat, fP-kol-pak (n:o 9534: P-kol, P-hdl, fP-trigly, P-ldl) PLV 2 h sokerirasitus (jos BMI ≥ 30) EKG Thorax-röntgen, vain jos epäily sydämen vajaatoiminnasta. Kaikki Laboratoriotutkimusten ohjekirja

Rasitus-EKG -tutkimus X Rasitus-EKG -tutkimus Rasitus-Ekg –tutkimukseen lähettäminen Lähete kirjoitetaan SIS-lehdelle Visti toiminnolle: toipit Lähettävä lääkäri kirjaa kiireellisyyden: I- tai II-kiirellisyysluokka Yleinen Jyväskylän ohje Toimintaohje ajan varaamiseksi Kliininen rasituskoe YKT

Valtimotautipotilaan seurantatutkimukset: X Valtimotautipotilaan seurantatutkimukset: Vuosikontrolleissa 1-2 vuoden välein PVK, P-krea, P-Alat, P-K, P-Na, fP-gluk, fP-kol-pak (n:o 9534: P-kol, P-hdl, fP-trigly, P-ldl) EKG 2 vuoden välein, jos ei sydänoireita 2 h sokerirasitus (n:o 9503, jos BMI ≥ 30 2 vuoden välein, jos ei DM) Thorax-röntgen, vain jos epäily sydämen vajaatoiminnasta. Kaikki Vuosittain U-Albkre , cU-Alb (kun U-Albkre ≥ 2,3mg/mmol), cU-Prot (kun cU-Alb ≥200 µg/min) Yövirtsan keräysohjeet (Aatamissa) GHb-A1C kerran vuodessa, hoitoa tehostettaessa tarvittaessa useammin DM2 U-Albkre 2 vuoden välein, jos hoitotasoa ei ole saavutettu Diureetin aloittamisen jälkeen 1 kk kuluttua P-K ja P-Na ACE-estäjän tai AT2-salpaajan aloittamisen jälkeen 3 viikon kuluttua P-krea, P-K ja P-Na HTA 2 h sokerirasitus 3-6 kk koronaaritapahtumasta niille joilla ei ole DM-diagnoosia MCC Laboratoriotutkimusten ohjekirja

Vasemman kammion hypertrofia EKG:ssä X Vasemman kammion hypertrofia EKG:ssä Sokolow-Lyon: SV1+RV5-6 Vas. kammion hypertrofia: >35 mm Cornellin tulo (laskuri): Miehet: QRS-kesto (ms) x (RaVL+SV3) (mm) Naiset: QRS-kesto (ms) x (RaVL+SV3+6) (mm) Vas. kammion hypertrofia: >2440 mV x ms Kammiohypertrofioiden arviointi EKG:n perusteella YKT

X Seurannan toteutus: Hoidon arviointi lääkityksen aloituksen jälkeen 1-2 kk kuluttua. Hoidon arviointi 3-6 kk kuluttua hoidon muutoksesta stabiilissa vaiheessa. Jos hoidossa ei muutoksia, kontrolliväli 1-2 vuotta. Hb-A1C < 48 mmol/mol (6,5%): vuosittain laboratoriokokeet käynti hoitajalla  käynti lääkärillä Hb-A1C 48-64 mmol/mol (6,5-8%): 6 kk välein käynti lääkärillä/ hoitajalla (tai hoitosuunn. mukaan) Hb-A1C > 64 mmol/mol (8%): 3 kk välein lääkäri/ hoitaja (tai hoitosuunn. mukaan) DM2 RR <140/85 mmHg: vuosittain yksi seurantakäynti lääkärillä tai hoitajalla  tavoitetasolla kontrollit lääkärillä ja hoitajalla vuorovuosin. RR 140/85 - 160/100 mmHg: seurantakäynti 6 kk, jos tehty muutoksia hoitoon, muuten 1 vuosi. RR ≥180/110 mmHg: seurantakäynti 3 kk, jos hoidolla ei saada tulosta 6 kk aikana  sisätautilääkärin konsultaatio. Verenpainemittaus sairaanhoitajalla ja toiminta tuloksen mukaan HTA Sydäninfarktin jälkeen omahoitaja saa tiedon potilaan kotiutuksesta K-Sks:sta Kutsu tutkimuksiin ja sh vastaanotolle 1 kk kuluttua, omalääkäri 3 kk kuluttua MCC

X Omahoito Liiku päivittäin Syö terveellisesti, vältä ruokasuolaa Älä tupakoi Varo alkoholin liiallista käyttöä Käytä määrättyä lääkitystä ohjeen mukaan Tiedä tavoitetasosi, seuraa verenpainettasi Käy seurantakäynneillä Huolehdi omaseurannasta Lääkkeetön hoito LTK

X Omaseuranta Punnitse itsesi kuukausittain Paino-ongelmissa ruokapäiväkirjaa ennen sairaanhoitajalla käyntiä Mikäli alkoholin kulutus arveluttaa, pidä juomapäiväkirjaa ja ota alkoholi puheeksi vastaanotolla Kirjaa liikuntasuorituksia ja hanki vaikka askelmittari kannustajaksi. Verensokerin omamittaukset Mittari ja käyttöopastus omahoitajalta. Alaraajojen ihon seuranta ja ihon hyvä hoito. DM2 Verenpaineen itsemittauspisteet kaikilla terveysasemilla Lainamittari (2 vk:ksi omahoitajalta), oman mittarin hankinta (olkavarresta mittaava Omron® ) Yleinen tavoite kotimittauksissa: <135/80 mmHg Taso arvioidaan laskemalla 4 viimeisen eri päivinä mitatun lukeman keskiarvo (käytä aatamissa olevaa laskuria) Keskiarvo kirjataan verenpainelehdelle (kommetti: kotimitt. ka.) Suosittele kaikille, joilla on pitkään jatkuva hoidon tarve. Itsemittausohje printattavissa Aatamista Verenpaineen mittausohje Verenpainemittaus sairaanhoitajalla ja toiminta tuloksen mukaan HTA Alaraajojen ihon seuranta ja ihon hyvä hoito ASO

Konsultoi omalääkäriä X Konsultoi omalääkäriä Verensokeritaso liian korkea/ matala nykyisellä lääkityksellä Verenpainetaso liian korkea/ matala nykyisellä lääkityksellä Veren rasvat liian korkeat ohjauksen jälkeen Poikkeavat laboratoriolöydökset Oireet pahentuneet Uusi rintakipuoire, rintakipuja enemmän Klaudikaatiokipu Ongelmia lääkityksen kanssa ACE-estäjästä kuivaa yskää Ca-salpaajasta turvotuksia, päänsärkyä Betasalpaajasta raajapalelua, hidas syke Lääkitysapu laihdutukseen/ tupakointiin

Hoitosuunnitelma Kirjataan TIIV-lehdelle: X Hoitosuunnitelma Kirjataan TIIV-lehdelle: Lääkärin ja hoitajan nimi, yhteystiedot, (puhelinaika) Sairaudet (+erityiskorvausoikeudet) Nykyinen lääkitys (+ lääkityksen tehostussuunnitelma ja sopimattomat lääkkeet) Tavoitetaso Seurantaohjelma (+seuraavan kontrollin ajankohta, kenelle) Hoitosuunnitelma rakennetaan potilaan, hoitajan ja lääkärin yhteistyössä. Hoitosuunnitelmaa päivitetään vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Valmis hoitosuunnitelma annetaan potilaalle mukaan printaamalla TIIV-lehti.

Lääkärin vuosikontrolli (omalääkärille varataan 40-60 min vo-aika) X Lääkärin vuosikontrolli (omalääkärille varataan 40-60 min vo-aika) Tulkitse vuosikontrollikokeet Kysy tupakointi ja alkoholin käyttö Kysy liikuntatottumukset, kannusta liikkumaan Kannusta painonpudotukseen Motivoi, laske Finriski tai SCORE (Score-laskuri) Tavoitteiden asettaminen Laadi hoitosuunnitelma (seurantaohjelma) Lisää lääkitystä, jos ei tavoitetta ole saavutettu Tarvittaessa lähete suun terveydenhoitoon Mini-interventio Verensokerin omamittausten tarkistaminen Tarkista jalat, tee monofilamenttikoe, tarvittaessa ohjaa jalkojenhoitajalle (riskiluokka 2. ja 3.) Tarkista silmäpohjakuvaus, tarvittaessa lähetä kuvaukseen (Effica-viesti DM-hoitajalle) Tarkista pistospaikat DM2 Verenpainetason tarkistus (4 viimeisen kaksoismittauksen keskiarvo), käytä laskuria HTA Verenpaineen mittaaminen alaraajoista dopplerin avulla . Tarv. lähetä kuntoneuvolaan. ASO

X Sairaanhoitajan vuosikontrolli (sairaanhoitajalle varataan 60 min vo-aika) Mittaukset (RR, syke, pituus, paino, BMI, VY) laskuri Tulkitse/ ohjelmoi vuosikontrollikokeet, tarvittaessa konsultoi omalääkäriä Kysy tupakointi ja alkoholin käyttö Kysy liikuntatottumukset, kannusta liikkumaan Kannusta painonpudotukseen Motivoi, laske Finriski tai SCORE (Score-laskuri) Tavoitteiden asettaminen Täydennä hoitosuunnitelma TIIV-lehdelle Tarvittaessa lähete suun terveydenhoitoon Kirjaus YLE-lehdelle, ohjausasiat kuitenkin HOITO-lehdelle Mielen hyvinvointi Mini-interventio Verensokerin omamittaustulosten tarkistaminen Monofilamenttikoe, ohjaa jalkojenhoitajalle, mikäli jaloissa hoidettavaa ja riskiluokka 2. ja 3. Tarkista silmäpohjakuvaus, tarvittaessa lähetä kuvaukseen (Effica-viesti DM-hoitajalle) Tarkista pistospaikkojen kunto Nosta tarvittaessa metformiiniannos 2-3 g tasolle, jos ei vasta-aiheita (metformiini) DM2 Verenpainetason tarkistus (4 viimeisen kaksoismittauksen keskiarvo), käytä laskuria Verenpaineen mittauksen kertaus/ tarkistus Verenpainemittaus sairaanhoitajalla ja toiminta tuloksen mukaan HTA

Ohjaus (sairaanhoitajalle varataan 30-60 min vo-aika) X Ohjaus (sairaanhoitajalle varataan 30-60 min vo-aika) Mittaukset (RR, syke, pituus, paino, BMI, VY) Elämäntapakartoitus (DM2 alkukartoitus) AUDIT Elintapakysely Ravintokysely  kyselyn tulkinta Mielen hyvinvointi, BDI-masennusseula Riskitekijöiden kartoitus Lääkkeettömän hoidon ohjaus Tavoitteiden asettaminen Kirjaus HOITO-lehdelle ja hoitosuun- nitelman täydennys TIIV-lehdelle Liikuntaneuvonta, kuntoneuvola Motivointi Motivoiva haastattelu Muutosvaihemallin hyväksi käyttö esimerkki SCORE, Score-laskuri Finriski-laskuri Jaettava materiaali Seuranta-ajan sopiminen Perustieto diabeteksesta, elämäntapaohjaus tyypin 2 diabeteksessa, ruokavaliosuositus Diabeteksen omaseurannan opettaminen, hoidonohjaus tyypin 2 diabeteksessa DM2 Perustieto sepelvaltimotaudista Sepelvaltimotautikohtauksen omahoito MCC Perustieto verenpainetaudista. Kerro suolan, alkoholin ja lakritsituotteiden merkitys. Verenpaineen mittauksen opettaminen Verenpainemittaus sairaanhoitajalla ja toiminta tuloksen mukaan HTA Elämäntapaohjaus tyypin 2 diabeteksessa

X Valtimotautien hoito Tunnista ja hoida riskitekijät DM2 = tyypin 2 diabetes MCC = sepelvaltimotauti HTA = verenpainetauti ASO = valtimonkovettumatauti AVH = iskeeminen aivosairaus Tunnista ja hoida riskitekijät Panosta elintapaohjaukseen kaikin keinoin Veritulppien esto Aloita antitromboottinen hoito kaikille, joilla valtimosairauksia Ei pelkästään komplisoitumatonta verenpainetautia sairastaville Ei < 40-vuotiaille DM2-potilaille, jos ei muita sairauksia tai suurta riskiä ASA 100 mg/vrk Kopidogreeli (Plavix®) 75mg /vrk, jos ASA-allergia tai ASA:n teho ei riitä Lipidit Statiini, jos rasva-arvot eivät ole tavoitteissa Aloita geneerisellä simvastatiinilla 20 mg 1x1 iltaan Kaikki Dyslipidemiat, käypä hoito Metabolinen oireyhtymä LTK Diabeteksen lääkehoidon aloitus DM2 hoitopolku JKL DM2 Sepelvaltimotaudin lääkehoitokaavio MCC hoitopolku JKL MCC Verenpainetaudin lääkehoidon aloitus ► jos RR-taso ≥ 150/95 mmHg 6 kk elämäntapaohjauksen jälkeen ► jos RR-taso ≥140/90 mmHg, ja potilaalla on diabetes, munuaissairaus tai kuolemanvaara ≥ 5% 10 vuodessa (Score-laskuri) tai Finnriski yli 2 x samanikäinen (Finriski-laskuri) HTA ASO:n hoito ASO AVH:n hoito AVH

Diabeteksen (DM2) hoidon aloitus X Diabeteksen (DM2) hoidon aloitus DM2 Elintapaohjaus Korosta liikunnan merkitystä Panosta painonhallintaan kaikin keinoin Hoitajan ohjauskäynnit, ryhmät, yhdistykset Kirjallinen materiaali, potilasohjeet Hyperglykemian hoito Älä viivyttele metformiinin aloituksessa (varoen > 80-vuotiaat, laske GFR, laskuri) Ylipainoisilla (BMI >25) Kelan kriteerien lääkkeetön hoito ≥6 kk ei ole välttämätön Pitkään jatkuneessa hyperglykemiassa hoida maltillisesti (GHb-A1C < 64 mmol/mol tai 8%) Nosta metformiini annos tarvittaessa ad 3 g/vrk, jos GFR normaali Jos metformiinilla ja elintapaohjauksella ei saavuteta tavoitetta, siirry yhdistelmähoitoon Lisää lääkitykseen gliptiini (DPP-4 –estäjä, Januvia® tai Galvus®), hoidon tehostus Jos paastoarvot pysyvät korkeina harkitse insuliinin aloittamista Insuliinin aloitus ohje Aatamissa Muista ASA-lääkitys (100 mg/vrk) Ei < 40-vuotiaille DM2-potilaille, jos ei muita sairauksia tai suurta riskiä Statiinilääkitys, jos ldl ei dieetillä < 2,5 mmol/l (korkea riski < 1,8 mmol/l (tavoitteet) DM2 hoitopolku JKL DM2 hoitoketju KSSHP Tuore tyypin 2 diabetes LTK Diabeteksen käypä hoito Raskausdiabetes LTK Insuliinihoiton aloitus Aatami Diabeetikon jalkaonglemat LTK Hoitokaaviot Käypähoito

X Diabetes-diagnoosi hoida akuutti hyperglykemia Elintapa- interventio + metformiini Hoidon tehon tarkistaminen ja arvio 3 - 6 kk DM2 Insuliinikorvaus- hoito DM1 Elintapamuutokset ja metformiini jatkuvat pysyvinä HbA1c >48 mmol/mol (6.5%) > 48-53 mmol/mol (6.5-7%) > 53-58 mmol/mol (7-7,5%) HYPER-GLYKEMIAN ASTE Gliptiini* Glinidi (Glitatsoni?) (Sulfonyyliurea) 2. lääke  Ateriainsuliini Perusinsuliini Sekoiteinsuliini Inkretiinimimeetti* Pistoshoito  Tehostettu insuliinihoito MET LIEVÄ / OIREETON MET ? MET PÄÄSANOMAT Diabetes on hyperglykemiadiagnoosi ja alussa hyperglykemian hoito esim. insuliinilla on melko usein perusteltua Tyypin 1 diabeetikot ajautuvat nopeasti täydelliseen insuliinin korvaushoitoon, mutta kokonaisriskin arvio heillekin tulee tehdä Asiantunteja elintapainterventio (vihreät juoksevat lautaset) sekä metformiinihoito ovat suositeltavia heti diagnoosista ja jatkuvat siitä eteenpäin pysyvinä Hoidon teho tulee tarkistaa etukäteen päätetyn rajallisen ajan kuluttua Jos HbA1c on yli 6.5% pelkällä metformiinihoidolla, tulee hoitoa tehostaa ja tällöin TARVITAAN HYPERGLYKEMIADIAGNOSTIIKKAA 6) Insuliinihoitoon on oikein mennä, jos hoitotavoite on kaukana ja potilaalla oireinen ja merkittävä hyperglykemia 7) Lievemmässä tilanteessa oikein valittu tablettitehostus riittää mitä todennäköisimmin – teho tulee tarkistaa suunnitellusti! Inkretiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet ovat oikealla paikallaan varhaisessa hoidon tehostuksessa – pistettävät teholtaan insuliinihoidon luokkaa Metformiini jatkuu tehostetussa insuliinihoidossakin MERKITTÄVÄ / OIREINEN  Ei suositusjärjestys, valitaan tilanteen mukaan (paasto- vai ateriahyperglykemia vallitseva) * Pitkäaikaiskäyttökokemukset puuttuvat, asema selkiytymätön Harkinnan mukaan valittu mahdollinen lisälääkitys ? Hoitokaaviot tilannekohtaisesti: Munuaisten vajaatoiminta Varhainen diabetes Lihava potilas Iäkäs potilas Kuljetusammatti

Pitkävaikutteinen nitraatti Sepelvaltimotaudin hoitokaavio X ELINTAPAOHJAUS Peruslääkitys ►Betasalpaaja ►ASA ►Statiini ► Jos epäily epästabiilista angina pectoriksesta lähetä potilas K-Sks päivystykseen! + ► Jos oireet pahentuneet harkitse invasiivisten tutkimusten tarve! + + ACE-estäjä Aloita, jos vajaatoimintaa, DM tai korkean riskin potilas ►Aloita geneerisellä ACE-estäjällä + Pitkävaikutteinen nitraatti ►Aloita isosorbidinitraatti 20 mg depot 1x 1-2 + Ca-salpaaja Dihydropyridiini ►Aloita amlodipiini 5 mg 1x1 Hoida ► Verenpaine ► Diabetes ja ► Lipidit tavoitteeseen Konsultoi ongelmatapauksissa sisätautilääkäriämme ► MCC hoitopolku JKL ► Sepelvaltimotauti, LTK

Mitattu kohonnut verenpaine toimintamalli sairaanhoitajalle X Mitattu kohonnut verenpaine toimintamalli sairaanhoitajalle Lyhyt ohjausaika 20 min Anna elämäntapakartoituslomake: Elintapakysely Anne verenpaineohje Varmista lääkityksen käyttö Ohjaa omaseuranta RR ≥200/120 Varmenna verenpainotaso 2 vk kotiseurannalla Sovi puhelinaika verenpaineseurannasta Laske 4:n kaksoismittauksen keskiarvo (laskuri) Finnriski Finriski-laskuri RR <150/90 RR ≥150/90 Konsultoi lääkäriä, jos DM2 tai DM1 Munuaissairaus Finnriski yli 2 x samanikäinen Sh:n ohjausaika 60 min Elintapakartoitus Riskitekijät Motivoiva haastattelu Määrää verikokeet Ota seurantaan Ekg Verenpaine makuulla Sovi tapaaminen 6 kk RR-mittaukset Varataan aika lääkärille RR-mittaukset Päivystysaika lääkärille Verenpainekriisi RR <140/85 RR ≥140/85 Sovi tapaaminen 12 kk RR-mittaukset

*Aloitukseen vain jos MCC Kohonneen verenpaineen hoitokaavio X ► Verenpainemittaus sairaanhoitajalla ja toiminta tuloksen mukaan ► Tavoitteet < 135/80 mmHg yleinen tavoite kotimitauksissa Lääkityksen aloitus ►jos RR-taso ≥ 150/95 mmHg 6 kk lääkkeettömän hoidon jälk. ►jos RR-taso ≥140/90 mmHg ja DM tai mun.sair. tai muu riski Mikäli SBP on ≥160 mmHg tai DBP on ≥100 mmHg, ►Aloita aina lääkehoito tai tehosta aina hoitoa ELINTAPAOHJAUS Mikäli SBP >20 mmHg tai DBP >10 mmHg tavoitteesta ►Aloita kahden lääkkeen yhdistelmällä Diureetti ACE- estäjä AT2- salpaaja Ca- salpaaja Beta- Salpaaja* ►Tehosta hoitoa vähintään 3. kk välein, jos tavoitetta ei saavuteta Kombinoi 2. lääke Parhaat kombinaatiot: ► ACE/AT2 + diureetti, ► ACE/AT2 + Ca-salp ► Betasalpaaja + diureetti ► Hoitomyöntyvyys? ► Sekundaarinen HTA? ► Muut lääkkeet ? ► Valkotakkihypertensio? ► Pseudohypertensio? Kombinoi 3. lääke ►Viimeistään 3. lääke diureetti, paitsi MCC *Aloitukseen vain jos MCC Konsultoi ongelmatapauksissa sisätautilääkäriämme ►Vaikean verenpainetaudin hoito ►Kohonnut verenpaine, käypä hoito

"Stop smoking and keep walking" X ASO:n hoito "Stop smoking and keep walking" Tupakoinnin lopettaminen On tehokkain yksittäinen konservatiivinen hoitokeino, joka hidastaa taudin etenemistä. Tupakoinnin jatkaminen on amputaatioriski: "Valitse jalat tai tupakka." Liikunta Ohje potilaalle: kävelyä tunti päivässä Kivun ilmaantuessa potilas levähtää ja jatkaa sitten kävelyä. Tuloksia on odotettavissa noin kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen. Liikuntahoito ei yleensä tuota tuloksia, jos potilaan klaudikaatiomatka on alle 50 metriä tai hänellä on iliakaalialueen ahtauma. Lääkehoito ASA 100 mg vuorokaudessa. Sen tehoa ASO-taudin perifeeristen komplikaatioiden estämisessä ei ole varmuudella osoitettu, mutta sen käyttö on perusteltua, koska siitä on hyötyä ASO-potilailla yleisen sepelvaltimotaudin hoidossa. ASAn teho on osoitettu verisuonirekonstruktion jälkihoidossa. Klopidogreeliä voi käyttää ASA-yliherkille ja niille, joille kehittyy uusia tukoksia ASA-lääkityksen aikana. Varfariinista tai pienimolekyylisestä hepariinista ei ole hyötyä kroonisen alaraajaiskemian hoidossa. Lipidejä alentava lääkitys. Statiinilääkitys hidastaa usein samanaikaisen sepelvaltimotaudin etenemistä ja todennäköisesti myös ASO:n etenemistä Diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää verisuonikomplikaatioita. Klaudikaatio ja kriittinen alaraajaiskemia verisuonikirurgille Alaraajaiskemia (LTK) Kriittinen alaraajaiskemia (LKT) Diabeetikon jalkaongelmat (Käypähoito)

AVH:n sairastaneen hoito X AVH:n sairastaneen hoito Hoida riskitekijät kuntoon Kohonnut verenpaine Dyslipidemia Diabetes Tupakointi Sydänsairaudet (eteisvärinä) Kaulavaltimoahtauma Vähäinen liikunta Lihavuus Antitromboottinen hoito Hoito aloitetaan ASA-DP-depot yhdistelmällä (Asasantin® Retard) 50 ASA + 400 DP mg/vrk Aiemmin sairastettu sydäninfarkti ei ole vasta-aihe ASAn ja DP:n yhdistelmän käytölle ASA 50-100 mg/vrk , jos ASA-DP-depot-valmisteen sieto on ongelma. Klopidogreeli (Plavix®) 75 mg/vrk jos potilas ei siedä ASA:a DP yksinään 400 mg/vrk, ja kun potilas ei siedä ASAa tai klopidogreelia. Akuutit AVH-oireet aina päivystyksenä K-Sks, soita 112 Aivoinfarkti YKT Aivoinfarkti Käypä hoito TIA YKT

Lausunnot ja hakemukset X Lausunnot ja hakemukset B-lausunto lääkitysten erityiskorvauksista 103 Diabetes 206 Sepelvaltimotauti 205 Krooninen verenpainetauti 280 Klopidogreeli (Plavix®) 211, 213 Rosuvastatiini (Crestor®) 310 Orlistaatti ja sibutramiini C-lausunto Erityislupahakemus Haittavaikutusilmoitus Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä, kriteerit eri taudeissa

Valtimotautien komplikaatiot X Valtimotautien komplikaatiot Vasemman kammion hypertrofia (LVH) Arvioi EKG:stä käyttämällä sekä Cornellin että Sokolowin kriteereitä (laskuri) sydämen UÄ, jos ekg ei ole luotettava (esim. LBBB) tai potilas nuori (sisätautilääkäri Arja Patalan konsultaatio) Munuaisvaurio Jos krea yläkanttinen: laske GFR (kreatiniinipuhdistuma), käytä laskuria Verenpainepotilaalla määritä U-Albkre alkuvaiheessa. Jos verenpainetaso koholla, määritä U-Albkre 2 v. välein, jos hoitotasoa ei ole saavutettu Silmä Huolellinen silmänpohjatutkimus on syytä tehdä aina, kun diastolinen painetaso on ≥ 120 mmHg. Luotettavin tutkimustapa on silmänpohjien valokuvaus. Silmälääkärin tutkimusta suositellaan aina, kun potilaalla on samanaikaisesti diabetes ja huomattavasti kohonnut verenpaine. Alaraajojen ASO Seuraa alaraajojen pulssistatusta ja tee herkästi ABI-määritys. Jos ABI <0,95 kyseessä ASO. Sepelvaltimotauti Herkästi rastitus-ekg, jos sepelvaltimotautiin viittaavia oireita Kriteerit sisätautilääkäri Arja Patalan konsultaatioon Kriteerit erikoissairaanhoitoon lähettämiseen Diabeettinen nefropatia YKT

Sisätautilääkäri Arja Patalan konsultaation aiheet X Sisätautilääkäri Arja Patalan konsultaation aiheet Epäily sekundaarisesta hypertensiota: nuori potilas (kaikki < 20 v, lääkityksen tarve < 30 v) äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio kolmoislääkityksellä ei hoitotasolla 6 kk kuluessa munuaissairaus tai sen epäily hypokalemia (ilman diureettihoitoa) Hypertension hoitoa komplisoiva sydänsairaus (sepelvaltimotauti, läppäviat, rytmihäiriöt) Ekg:ssä vasemman kammion hypertrofia < 50 vuotiaalla HTA Stabiili angina pectoris diagnostinen ongelma haittaava oireisto lääkkeistä huolimatta komplisoiva sydänsairaus (läppäviat, rytmihäiriöt) sydämen vajaatoiminta tai alentunut EF Epävarmuus siitä, tarvitaanko invasiivista hoitoa MCC Diabeteksen hoidon ongelmissa konsultoivat omat diabeteslääkärimme DM2 Sisätautilääkärin vastaanottotoiminta –ohje Aatamissa

X Lähete K-Sks Erityinen hoito-ongelma, yl. ensin oman DM-lääkärin konsultaatio Diabeettinen nefropatia, kun kreatiniini yli 150 mmol/l ,CRF alle 40 ml/min tai dU-Prot yli 1 g DM2 Stabiili angina pectoris: rasituskokeessa merkittävä iskemia tai iskemia jo pienellä kuormalla/matalla syketasolla naiset <50W, miehet <100W, HR <110/min puuttuva RR nousu tai lasku rasituksessa Sydäninfarktin jälkeen (< 3kk): vaikea ap-oire, vakavat rytmihäiriö (vt, synkope), iskeeminen sydämen vajaatoiminta Pallolaajennuksen jälkeen (< 6kk): ap-oireen uusiminen MCC Raskaudenaikainen hypertensio Hypertensiivinen kriisi HTA AVH:n oireet, päivystyslähete AVH Klaudikaatio (jos haittaa työkykyä tai rajoittaa päivittäisiä toimintoja) Kriittinen alaraaja iskemia, päivystyslähete ASO

Keski-Suomen keskussairaala X Keski-Suomen keskussairaala

Diabeteshoitaja ja –lääkäri hoidon apuna X Diabeteshoitaja ja –lääkäri hoidon apuna Hoitajan konsultaatio tarvittaessa Effica-viestinä tai puhelimitse diabeteshoitajien puhelintunneilla. KYLLÖ, SÄYNÄTSALO, KUOKKALA Marja Tiihonen ma, ke - pe klo 12-13, puh. (26)62017 KESKUSTA, HUHTASUO Marianne Karvonen ma, ti, to, pe klo 13.30-14.30, puh. (26)62084 Monipistoshoidon aloituksessa lähetä diabeteshoitajan vastaanotolle (laita Effica-viesti) Diabetesvastuulääkärille ajanvaraus vain diabeteshoitajan kautta. Lääkäriä voi konsultoida Effica-viestillä. Kirsti Nuorva, Pekka Hyvönen Sakari Ruokonen

Ravitsemusterapeutti X Ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen, ravitsemusterapeutti Osoite: Kuokkalan terveysasema, Syöttäjänk.10, 2. krs Puhelin: 266 2007, puhelinaika to klo 8-11, myös konsultaatiot  Ajanvaraus:   ajanvarauksesta hoitaja varaa tai pot. soittaa itse  torstaisin (ajanvarauskirja aukeaa nimellä rav) Diabetes huono hoitotasapaino mikroalbuminuria tai nefropatia dyslipidemia, hypertonia tai merkittävä liikapaino (BMI >30) gestaatiodiabetes ongelmia ruokavalion toteutuksessa keliakia tai muu ruokavaliohoitoinen sairaus tai rajoituksia ruokavaliossa laihduttava insuliinihoitoinen diabeetikko Dyslipidemia neuvola- ja kouluikäiset Metabolinen oireyhtymä (MBO) MBO ja painoindeksi (BMI) >30 1-3 ohjauskäyntiä ravitsemusterapeutilla, jonka jälkeen seuranta omahoitajalla Lihavuus vaikeasti / sairaalloisesti lihavat aikuiset (BMI > 35) asiakas lähetetään ohjaukseen sopivan laihdutushoitomuodon löytämiseksi jos laihdutushoito toteutetaan laihdutuslääkkeellä (Xenical®, Reductil®) tai ENE -valmisteella (erittäin niukkaenergiainen) tuetusti ruokavalio-ohjaus ja seuranta ravitsemusterapiassa yksilökäynneillä tai pientukiryhmässä tarvittaessa ravitsemusterapeutti kokoaa ryhmämuotoiseen ohjaukseen sopivista asiakkaista 3-5 henkilön lääkkeellä / valmisteella tehostetun laihdutushoidon pientukiryhmän lapset ja nuoret kun pituuspaino >30 % tai pituuspaino noussut lyhyellä ajalla ja oma motivaatio hoitoon Ravitsemusterapeutin ohje Aatamissa

X Suun terveydenhoito Lääkärin tai sairaanhoitajan lähete terveyskeskushammashoitoon kirjataan YLE-lomakkeelle lähetys: Effica-viestinä YLE-lehdeltä, valitse toiminto hlähet. lähetteen perusteella potilas kutsutaan hammashoitoon Hammashuollon vastaukset luettavissa HLISÄ-lomakkeelta. Jos hammaslääkäri ohjaa potilaan takaisin yleislääkärille, potilas varaa itse ajan. Jyväskylän hammashoito Diabeetikoilla suurempi alttius monille suusairauksille. Suussa olevat krooniset ja akuutit infektiot voivat heikentää hoitotasapainoa.  Tarkasta diabeetikon ja muidenkin valtimotautipotilaiden suu vuosittain  Ohjaa hoidon tarpeessa olevat suun terveydenhoitoon. Estä parodontiitti Lopeta tupakointi Harjaa hampaat aamuin illoin Käytä hammaslankaa päiväittäin Rytmitä ruokailu, älä latki juomia pitkin päivää Käy säännöllisesti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä Infektio suussa – terveys vaarassa Parodontiitti

X Fysioterapeutti Lähete kirjoitetaan FYS-lehdelle ja lähetetään toiminnolle: fyster Kuntoneuvola, lääkärin ja hoitajan lähetteellä (ei TTH potilaat) Harjoitteluohjelmien laatiminen testauksen perusteella Sairauskohtaisia harjoitteluohjelmia Ohjaus sopiviin ryhmiin (Jyväskylän erityisliikunnan kalenteri) Lääkinnällinen kuntoutus lääkärin esityksellä AVH jälkitilat Leikkausten jälkitilat Segmenttipainemittaukset lääkärin lähetteellä Kävelytesti ABI-indeksi Lääkinnällisten apuvälineiden myöntäminen Jyväskylässä

Jalkaterapeutti X Ks. jalkaterapeutin tiedote Aatamissa Jyväskylän Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa toimii yksi jalkaterapeutti Jalkaterapeutin vastaanotolle tarvitaan lähete Lähete jalkaterapeutille kirjataan Effican JAL-lomakkeelle, hoitopalautteet tulevat samalle lomakkeelle. Vastaanotolla hoidetaan vain diabetes- ja nivelreumapotilaita Riskiluokka 2. ja 3. Osoite: Keskussairaalantie 20, Kyllön terveysasema (EVO=erikoisvastaanotot) Puhelin: 626 501 Ajanvaraus: puhelin- ja ajanvaraustunti: ma - to klo 13-14 Potilas soittaa itse jalkojenhoitajalle ja varaa vastaanottoajan Puhelinajalla voi myös soittaa konsultaatioasioissa Ks. jalkaterapeutin tiedote Aatamissa

Jalkojen riskiluokitus ja hoito X Jalkojen riskiluokitus ja hoito Riskiluokitus: Riskiluokka 0: Ei sensorista neuropatiaa eikä valtimokierron häiriöitä Riskiluokka 1: Sensorinen neuropatia Riskiluokka 2: Sensorinen neuropatia, jalkaterän asentovirheet ja/tai valtimokierron häiriö Riskiluokka 3: Aikaisempi haava tai amputaatio Riskiluokka kirjataan Efficaan. Tukipohjalliset ja erityisjalkineet Monofilamenttikoe Hoito: Riskiluokka 0 tai 1: Omahoito ja tarvittaessa yksityinen jalkojen hoitaja. Jalat tutkitaan vuosittain tai tarvittaessa. Riskiluokka 2 ja 3: tehdään lähete terveyskeskuksen jalkojen hoitajalle Effican JAL-lehdelle käyntitiheys yksilöllinen tarvittaessa tukipohjalliset tai erityisjalkineet angiopatiaa epäiltäessä tehdään paineindeksimittaus dopplerilla. Tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon. Riskiluokan 2-3 jalat tutkitaan jokaisella vastaanottokerralla.

Monofilamenttikoe X x x x Käytetään 10 gramman säiettä. Testipisteitä on jalkaa kohti 10 kpl (kuvassa oranssit + vihreät), mutta kolmen pisteen (vihreät) tutkiminen antaa lähes yhtä varman tuloksen. Potilas makaa selällään silmät suljettuina, ja säiettä painetaan ihoa vasten kohtisuorassa kulmassa n. sekunnin ajan voimalla, joka saa säikeen taipumaan (kuva alla). Meillä Jyväskylässä käytössä nuo kolme vihreää pistettä Merkitse: 2/3 (= oik/ vas) x x x

X Score-laskuri

Hypertensiivinen kriisi X Hypertensiivinen kriisi Diastolinen paine ≥120-130 mmHg Jos oireita/löydöksiä  päivystyslähete K-Sks Tutki kohde-elinvauriot (katso mm. silmänpohjat) Ei oireita/löydöksiä  tehostetaan lääkitystä ja annetaan vastaantolla: amlodipiini 5 (-10) mg po. tai klonidiini (Catapresan®) 150 µg im. Kontrollit sairaanhoitajalla x2/ vk  x1/ vk kunnes tilanne vakiintuu. Kontrolli lääkärillä 1 kk kuluttua Hypertensiivinen kriisi –ohje Aatamissa

Akuutti koronaarisyndrooma X Akuutti koronaarisyndrooma Akuutti sepelvatimo-oireyhtymä ja sydäninfarkti LTK Sydäninfarktin diagnostiikka, käypä hoito Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja-vaaran arviointi ja hoito, käypä hoito Diagnoosin varmennus Anamneesi, ekg Harkinnan mukaan CK, CKMB, Tnt pika Hoito Infuusion aloittaminen, NaCl 0,9 % Kivun hoito: Dinit® x 2-3 suuhun, tarv. Morphin® 5 mg iv. Rauhottaminen: Stesolid® 2,5 - 5 mg iv. RR, pulssin ja iskemian seuranta, SpO2 seuranta jos pulssi yli 60/min ja systolinen verenpaine yli 120 mmHg metoprololi (Spesicor®) 5 mg iv, tarvittaessa toistetaan ASA 250 mg pureskellen (jos ei allergiaa, eikä ASA säännöllisessä lääkityksessä!) UAP ST-nousu -infarkti Siirto K-Sks päivystyspoliklinikalle Kardiologi 040 764 4571 AMI

X ST-nousu –sydäninfarkti Pallolaajennus on ensisijainen hoito virka-aikana! Akuutti sepelvatimo-oireyhtymä ja sydäninfarkti LTK Sydäninfarktin diagnostiikka, käypä hoito Akuutin ST-nousuinfarktin hoito Diagnoosin varmennus Anamneesi Ekg ► näytä välittömästi lääkärille Lääkärin harkinnan mukaan sydänlihasmerkkiaineet Soita angiolabraan pallolaajennus-/ liuotushoito? Faksaa EKG 050 780 00194 ja soita kardiologille 040 764 4571 Hoito Alku kuten UAP + Plavix® 600 mg (8 kpl Plavix® 75 mg tabletteja) + Klexane (enoksapariini) 30 mg iv aloitetaan liuotushoito tai kuljetetaan pallolaajennukseen Trombolyysi-ohje (Rapilyse®/ Metalyse®) Aatamissa Siirto keskussairaalaan: Soita 112, pyydä hälyttämään hoitoyksikkö Mukaan lähete + EKG, huolellisesti täytetty seurantalomake Soita sisätautien ensiapuun, puh. 2691 029

Hypoglykemia plasman glukoosipitoisuus < 4 mmol/l X Hypoglykemia plasman glukoosipitoisuus < 4 mmol/l Oireet: Sydämentykytys Hikoilu Nälän tunne Käsien tärinä Ärtyisyys Hoito: välipala, josta saadaan nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja 10 gramman annos( toistetaan tarvittaessa 10 min kuluttua) 1 dl (puoli lasillista) hedelmätuoremehua tai 3–5 sokeripalaa tai 20 g suklaapatukka. Selvässä hypoglykemiassa annetaan ampulli (1 mg) glukagonia (Glucagen®) i.m. Annos on sama aikuisille ja lapsille. Tajuttomalle potilaalle annetaan10-prosenttista glukoosia nopeana infuusiona, kunnes potilas palaa tajuihinsa. Tajutonta potilasta ei saa juottaa väkisin, mutta väkevää sokeriliuosta tai siirappia voidaan lusikoida suuhun, jos muita hoitokeinoja ei ole käytettävissä. Tarvittaessa sairaalaseuranta Päihtyneet, sekavat, huonokuntoiset, sulfonyyliureoitoa liikaa ottaneet, lapset Vakavan hypoglykemian merkkejä! Päänsärky Sekavuus Näköhäiriöt, erityisesti kaksoiskuvat Persoonallisuuden muutokset ja käytöshäiriöt Kouristukset ja tajuttomuus Diabeetikon hypoglykemia YKT

Kriittinen alaraajaiskemia X Kriittinen alaraajaiskemia Iskemiaa tulee pitää kriittisenä, jos potilaalla on öisin voimakasta leposärkyä painesuhde (ABI) < 0.45, verenpaine < 50 mmHg jalkaterässä on kuolio tai haavauma, joka ei parane, ja on ABI < 0.85. Kriittinen iskemia edellyttää pikaista ohitusleikkausta tai laajaa suonensisäistä rekanalisaatiota amputaation estämiseksi. Pallolaajennuksen jälkeen ASA + Plavix® 3-12 kk Alaraajaiskemia (LKT) Kriittinen alaraajaiskemia (LKT) Diabeetikon jalkaongelmat (Käypähoito)

Akuutti aivoverenkiertohäiriö X Akuutti aivoverenkiertohäiriö Karotisalueen TIA:n oireet Vertebrobasillaarialueen TIA:n oireet motorinen hemipareesi alafaciaalispareesi sensorinen hemip. puhehäiriö neglect amaurosis fugax homonyymi hemianopia huimaus,ph,oksentelu aivohermo-oireet toispuolinen halvaus toispuolinen tunnottomuus näön hämärtyminen drop attack muistamattomuuskoht. Pyritään toteamaan Puhehäiriö (”sanokaa nimenne”) Yläraajan hemipareesi (”nostakaa molemmat kätenne”) Kasvohalvaus (”irvistäkää”) Aivoinfarkti LTK Aivoinfarkti Käypä hoito TIA LTK Akuutit AVH-oireet aina päivystyksenä keskussairaalaan, soita 112

Yhdistykset ja liitot X HYVI-piste / JAMK Suomen sydänliitto Keski-Suomen sydänpiiri ry Diabetesliitto Hengitysliitto Heli ry Filha ry Aivohalvaus- ja dysfasialiitto Kuntotestausverkosto Keski-Suomen liikunta Mielen polut HYVI-piste / JAMK Yksilötarjonta Ryhmätarjonta Palvelut yrityksille

Liikunta X Liikkumisresepti Potilasohjeita (YKT): Ohje liikkumisreseptin täyttämiseen Jyväskylän erityisliikunnan kalenteri Jyväskylän liikuntapalvelut Kasarin FIT-testi Potilasohjeita (YKT): DM2 ja liikunta DM1 ja liikunta Sepelvaltimotauti, liikuntaohje Sydämen vajaatoiminta, liikuntaohje Alaselän vaivat, liikuntaohje Vahvat luut, liikuntaohje Nivelrikko ja reuma, liikuntaohje Astma liikunta, ohje potilaalle Katkokävely, liikuntaohje Kohonnut verenpaine ja liikunta Painonhallinta ja liikunta Terveysliikunta Liikuta käypä hoito –suositus Mini-interventio

Painonhallinta X Mini-interventio Terveyskeskuksen omat ryhmät Painonhallintaryhmät Ravitsemusterapia Liikuntapainotteiset painonhallintaryhmät Painonvartijat www.painonvartijat.fi kokoontuu Jyväskylässä Ilmarisenkadulla Jyväskylän seudun kansalaisopisto www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto Omaehtoista painonhallintaa netissä: www.kiloklubi.fi (maksullinen) www.keventajat.fi (maksullinen) energiansaannin arvioinnin tueksi EnergyNet tai Energiankulutuslaskuri Ravintokysely Ravintokyselyn tulkinta Aikuisten lihavuus_Käypähoito Lihavuuden hoito LTK Lihavan potilaan arviointi LTK Ruokamuutokset painonhallinnassa Lihavuuden lääkehoito LTK Mini-interventio

Tupakointi X Ohjaa tupakoitsijat sairaanhoitajan vastaanotolle mikrospirometriaan tai tee mikrospirometria itse ► poikkeava tulos ► oikea spirometria (spirometriaohje) Keski-Suomen syöpäyhdistyksen ryhmät Stumppi Tupakkaverkko Nikotiiniriippuvuustesti Kahden kysymyksen alkuseula Verkkokurssi: Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu Mini-interventio Mielen hyvinvointi Tupakoinnin lopettaminen ja vieroitushoidot Tupakoinnin tärkeimmät terveyshaitat

Alkoholi X http://www.alko.fi/alkoholijaterveys paihdelinkki@a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi www.apua.info www.a-klinikka.fi/tiimi www.lasinenlapsuus.fi AUDIT Aatamista printattavissa AUDIT netissä pika-AUDIT (AUDIT-C) Juomatapatesti Alkoholiriippuvuus, SADD-testi Päihteiden käyttäjän hoitoonohjaus LTK Alkoholin vieroitusoireiden hoito LTK Alkoholiriippuvuuden lääkehoito LTK Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito AUDITIN PUUTTUMISRAJAT • 10 kysymystä 8 –19 pistettä: aihe mini-interventioon >20 pistettä viittaa alkoholiriippuvuuteen • kolme ensimmäistä kysymystä= AUDIT C miehillä ≥ 5 pistettä naisilla ≥ 4 pistettä pyydä täyttämään koko AUDIT Mini-interventio Mielen hyvinvointi

Potilasohjeet X Liikuntaohjeet (ohjeita toisella sivulla) Liikunta (KH, potilasversio) Arjen aapinen (mielen hyvinvointi) Suunnista hyvinvointisi rasteille Unettomuuden hoito Masennus (depressio) Aivoinfarkti Diabetes (KH, pot.versio), Diabetes, tietoa potilaalle, Raskausdiabetes Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito Verenpainelääkkeet Verenohennus lääkkeillä Kohonnut verenpaine (Terveyskirjasto) Kohonnut verenpaine (KH, potilasversio) Kohonnut verenpaine, tietoa potilaalle Kliininen rasituskoe (rasitus-ekg) Sepelvaltimotautikohtaus Sepelvaltimotauti, tietoa potilaalle Ruokamuutokset painonhallinnassa Tietoa ylipainoon liittyvistä sairauksista ja painonhallinnasta Vähäsuolainen ruokavalio Liikunta ja painonhallinta Lihavuus aikuisilla Lihavuus lapsilla Tupakointi (Terveyskirjasto) Tupakointi (www.poliklinikka.fi) Tupakasta vieroitus Mitä hyötyä on alkoholin vähentämisestä Alkoholin suurkulutuksen rajat Alkoholiongelmaisen hoito Alkoholiriippuvuus

Ajanvaraus X Ohjausaika hoitajalle (30-) 60 min. Vuosikontrolliaika hoitajalle 60 min. Vuosikontrolliaika lääkärille 40-60 min. Varmista, että vuosikontrollikokeet otettu Varmista, että seurantamittaukset tehty Epäselvissä asioissa potilaalle varataan selvittelyaika (40 min) sairaahoitajalle, joka ohjelmoi tarvittavat tutkimukset ja seurantamittaukset ennen lääkärin vastaanottoa. Ajanvarausohje Aatamissa

Mini-interventio = ”pienimuotoinen puuttuminen” X Mini-interventio = ”pienimuotoinen puuttuminen” Puheeksi ottamista, kyselyä, keskustelua, neuvontaa Noin 3 tapaamista 2 – 4 viikon välein – yksilöllinen tarve, asian esille ottaminen muunkin käynnin yhteydessä mahdollinen lyhytneuvonta liittyy saumattomasti asiakkaan muuhun hoitoon Mini-interventio ja Alkoholi Tupakka Ravinto Liikunta Mielen hyvinvointi Mini-intervention sisältö: Terveysriskin tunnistaminen ja puuttuminen Potilaan oireeseen/ tilanteeseen suhteutettu lyhyt neuvonta Tiedon antaminen terveysriskin vaikutuksesta oireeseen Motivointi kannustaminen muutokseen henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen seuranta muun käynnin yhteydessä kirjaaminen Tehdään aina, kun: terveystarkastus uusi potilas toistuvia pitkäaikaisvaivoja, infektioita ja sairauslomia traumoja kroonisia kipuja ja särkyjä vatsavaivoja kohonnut verenpaine unihäiriöitä ahdistuneisuutta väsymystä ja uupumusta, masennusta DM epätasapainossa rytmihäiriöitä Vinkkejä puheeksi ottoon

Mini-interventio ja alkoholi X Mini-interventio ja alkoholi Kartoita alkoholin kulutus (AUDIT-C, AUDIT, haastattelu) yksityiskohtaisesti Sovi 1-3 kontrollikäyntiä, jotka voidaan useimmiten toteuttaa muun hoidon yhteydessä Jos suurkulutuksen kriteerit ylittyvät: Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta ”Verenpaineenne todennäköisesti alenee jos vähennätte juomista” Anna potilaalle vastuu muutoksen tekemisestä ja luota häneen Anna suullista ja kirjallista tietoa alkoholiin liittyvistä terveyshaitoista Vähennä vähäsen -opas Kannusta muutokseen Sovi tavoitteista yhdessä potilaan kanssa ”Yksi mahdollisuus olisi, että pyrkisitte käyttämään alkoholia korkeintaan joka toinen päivä päivittäisin käytön sijasta” Ole empaattinen ja kunnioita potilaan valintoja Vinkkejä puheeksi ottoon Alkoholista lisää Mikäli aikaa on: Terveysneuvonnan lisäksi kokeile motivoivaa haastattelua Tavoitteena on edistää potilaan motivaatiota muutokseen tutkimalla suurkulutukseen ja potilaan tavoitteisiin sisältyvää ristiriitaa Tarkoitus on, että potilas saadaan puhumaan itse muutoksen tarpeen puolesta

Mini-interventio ja tupakka X Mini-interventio ja tupakka Kartoita tupakoinnin määrä (Nikotiiniriippuvuustesti ja/tai haastattelu) riittävän yksityiskohtaisesti Kysy ensin 2-kysymystä Sovi 1-3 kontrollikäyntiä, jotka voidaan useimmiten toteuttaa muun hoidon yhteydessä Vinkkejä puheeksi ottoon Jos potilaalla on nikotiiniriippuvuus: Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta ”Verenkierto ja hapenottokykysi paranevat, jos lopetat tupakoinnin” Anna potilaalle vastuu muutoksen tekemisestä ja luota häneen Anna suullista ja kirjallista tietoa tupakointiin liittyvistä terveyshaitoista Tänään on oikea päivä-opas Kannusta muutokseen Suosittele korvaushoitotuotteiden käyttöä ja kysy vieroituslääkehoidon tarpeesta (reseptilääke) Sovi tavoitteista yhdessä potilaan kanssa ”Yksi mahdollisuus olisi, että pyrkisitte vähentämään tupakointia” Ole empaattinen ja kunnioita potilaan valintoja Tupakasta lisää Mikäli aikaa on: Terveysneuvonnan lisäksi kokeile motivoivaa haastattelua Tavoitteena on edistää potilaan motivaatiota muutokseen tutkimalla suurkulutukseen ja potilaan tavoitteisiin sisältyvää ristiriitaa Tarkoitus on, että potilas saadaan puhumaan itse muutoksen tarpeen puolesta

Mini-interventio ja ravinto X Tee tarvittaessa testi: Kuitu Rasva Sokeri Suola Syömistottumukset Kartoita ravinnon sisältö (haastattelu ja/tai testejä) riittävän yksityiskohtaisesti Oletko tyytyväinen ruokailutottumuksiisi? Millainen muutostarve? Syötkö päivittäin joka aterialla kasviksia, hedelmiä tai marjoja jossain muodossa? Oletko tyytyväinen painoosi? Onko painosi muuttunut viimeisten 12 kk aikana? Onko painosi noussut? Oletko laihduttanut/laihtunut? Onko painosi laskenut? Sovi 1-3 kontrollikäyntiä, jotka voidaan useimmiten toteuttaa muun hoidon yhteydessä Jos potilaalla on ravinnossa puutteita / korjattavaa: Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta ”Jos vaihdatte kovia rasvoja enemmän pehmeisiin, kolesteroliarvonne paranevat” Anna potilaalle vastuu muutoksen tekemisestä ja luota häneen Anna suullista ja kirjallista tietoa epäterveelliseen ravintoon liittyvistä terveyshaitoista Ravinto ja liikunta tasapainoon-opas Kannusta muutokseen Suosittele pitämään ruokapäiväkirjaa Sovi tavoitteista yhdessä potilaan kanssa ”Yksi mahdollisuus olisi, että pyritte lisäämään kasvisten käyttöä” Ole empaattinen ja kunnioita potilaan valintoja Vinkkejä puheeksi ottoon Mikäli aikaa on: Terveysneuvonnan lisäksi kokeile motivoivaa haastattelua Tavoitteena on edistää potilaan motivaatiota muutokseen tutkimalla ravintoon ja potilaan tavoitteisiin sisältyvää ristiriitaa Tarkoitus on, että potilas saadaan puhumaan itse muutoksen tarpeen puolesta Ravinnosta ja painonhallinnasta lisää

Mini-interventio ja liikunta X Mini-interventio ja liikunta Kartoita liikunnan määrä (Kasarin FIT-testi tai haastattelu) riittävän yksityiskohtaisesti Sovi 1-3 seurantakäynnistä ja tavoitteiden tarkistamisesta, jotka voidaan useimmiten toteuttaa muun hoidon yhteydessä. Tarvittaessa ohjaa fysioterapeutille kuntoneuvolaan (esim. iäkäs potilas, potilaalla liikuntaa rajoittava sairaus) Jos potilaalla on liikkumattomuutta tai liikunta on vähäistä: Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta, jos potilaalla vaikuttaa olevan motivaatiota kts. Liikuntapiirakka Anna potilaalle vastuu muutoksen tekemisestä ja luota häneen Anna suullista ja kirjallista tietoa liikunnan terveyshyödyistä Kannusta muutokseen Suosittele lisäämään liikuntaa vähitellen ja tekemään sitä, mikä tuntuu mukavalta Sovi tavoitteista yhdessä potilaan kanssa ”Yksi mahdollisuus olisi, että kirjaat päiväkirjaan tai kalenteriin aluksi tavoitteenasi 1 – 3 liikuntamerkintää viikossa” Ole empaattinen ja kunnioita potilaan valintoja Vinkkejä puheeksi ottoon Mikäli aikaa on: Terveysneuvonnan lisäksi kokeile motivoivaa haastattelua Tavoitteena on edistää potilaan motivaatiota muutokseen tutkimalla liikkumattomuuteen ja potilaan tavoitteisiin sisältyvää ristiriitaa Tarkoitus on, että potilas saadaan puhumaan itse muutoksen tarpeen puolesta Liikunnasta lisää

Mielen hyvinvointi X Kysy elämänhallinnasta: Kysy mielialasta: Koetko, että päivittäisten tehtäviesi hoitaminen on suuren mielihyvän ja tyydytyksen lähde? usein = 0 p. joskus = 1 p. ei koskaan = 2 p. Näetkö ratkaisuja ongelmiin ja vaikeuksiin, jotka toisten mielestä ovat toivottomia? Tunnetko, että asiat, jotka tapahtuvat sinulle jokapäiväisessä elämässäsi ovat vaikeita ymmärtää? usein = 2 p. joskus = 1 p. ei koskaan = 0 p. Jos vastausten pistemäärä on 0 = Hienoa! Sinulla on tunne hyvästä elämänhallinnasta, 1 – 2 = elämänhallinnan tunteesi on keskinkertainen, tutki halutessasi tarkemmin, 3 – 6 – tee SOC-13! Kysy mielialasta: 1. Oletko viimeisen kahden viikon aikana menettänyt kiinnostuksesi tehdä asioita tai kykysi kokea niiden tuomaa mielihyvää? 2. Oletko viimeisen kahden viikon aikana ollut alamaissa, masentunut tai tuntenut elämäsi toivottomaksi? Jos vastaus on toiseen tai molempiin kyllä, kysy vielä: Koetko haluavasi tämän johdosta apua? Jos vastaus kyllä – tee masennusseula (BDI-21)! Pisteiden tulkinta. Suomalaiset nukkuvat keskimäärin 7,4 tuntia. Päivällä kustannustehokkainta väsymyksen poistoa on lyhyet, noin 15 minuutin nokoset Elpyminen, lepo ja uni Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukkua riittävästi. Se ilmenee joko vaikeutena nukahtaa iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä Unettomuus Masennuksen käypä hoito Mielen polut

Testipatteristo X Mitä mittaa? Mittarit AUDIT, pika-Audit SOC-13 Alkoholin riskikäyttö AUDIT, pika-Audit Elämänhallinta SOC-13 Fyysinen aktiivisuus Kasarin FIT-testi Masennus BDI – 21, EPDS Nikotiiniriippuvuus Nikotiiniriippuvuustesti, 2 kysymystä (Fagerström) Ravintoon ja ravitsemukseen liittyvät testit Kuitu MNA-testi (ravitsemustila, aliravitsemus) Rasva Sokeri Suola Syömistottumukset Riski sairastua 2 tyypin diabetekseen Diabetesliiton riskitesti Riski sairastua sydäninfarktiin ja/tai aivohalvaukseen Finriski-laskuri (korkean riskin raja > 10) Tyypin 2 diabeetikon riski sairastua sepelvaltimotautiin (sydäninfarktiin) tai aivoinfarktiin UKPDS-riskilaskuri Valtimotautikuoleman vaara Score, Score-laskuri

FIT = määräpisteet x tehopisteet x aikapisteet FIT-testi Fyysisen aktiivisuuden arviointi: sovellettu Kasarin FIT-indeksi FIT-indeksiä voidaan käyttää arvioitaessa asiakkaan fyysistä aktiivisuutta. Kirjaa ylös valitsemasi vastauksen pistemäärä. MÄÄRÄ Kuinka usein harrastatte liikuntaa? Pisteet vähintään 6 kertaa viikossa 5 3-5 kertaa viikossa 4 1-2 kertaa viikossa 3 Muutaman kerran kuukaudessa 2 Kerran kuukaudessa tai vähemmän 1 TEHO Kuinka rasittavaa liikuntaa harrastatte? Erittäin rasittavaa, kovatehoista liikuntaa. Hengästyminen ja hikoilu on runsasta, esim.kilpaurheilu Selvästi rasittavaa liikuntaa, joka aiheuttaa hengästymistä ja hikoilua. Kohtalaisen rasittavaa liikuntaa esim. reipasta kävelyä Kevyttä liikuntaa Hyvin kevyttä liikuntaa AIKA Kuinka kauan liikuntasuorituksenne tavallisesti kestää? Pidempään kuin 30 minuuttia 20-30 minuuttia 10-19 minuuttia Alle 10 minuuttia Tulkinta Kertomalla pistemäärät keskenään saadaan fyysistä aktiivisuutta kuvaava indeksi FIT = määräpisteet x tehopisteet x aikapisteet

FIT-testin tuloksen tulkinta X FIT-testin tuloksen tulkinta FIT-indeksi lasketaan kertomalla ympyröityjen pistemäärien luvut keskenään. Minimi pistemäärä on 0 ja maksimi pistemäärä on 100. Pistemäärä Tulkinta 0 - 12 Kannattaisiko tarkistaa? Tiesitkö että liikkumattomuus on epäterveellistä? Uskallatko unohtaa liikunnan, vaikka se tuottaisi monia positiivisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. 13 - 36 Jonkin verran aktiivisuutta on parempi kuin ei ollenkaan. Mistä osiosta sait vähiten pisteitä? Pienellä liikunnan määrän/ useuden tai tehon tarkistuksella saisit nopeasti lisättyä liikunnan positiivisia vaikutuksia 37 - 63 Hyvä! Monet liikunnan terveyshyödyt suurenevat, kun aktiivisuuden määrä kasvaa 64 - Erittäin hyvä! Nautinnollisia ja virkistäviä liikuntatuokioita Mini-interventio ja liikunta

Henkilökohtaisen palautteen tueksi X Liikuntapiirakasta lisätietoja Mini-interventio ja liikunta

MINI-INTERVENTIO – puheeksioton avuksi X MINI-INTERVENTIO – puheeksioton avuksi Kysy pitäisikö X:n lisääntyä, vähentyä vai pysyä ennallaan? mille tasolle haluat X:n asettuvan Käytä apuna asteikkoarviointia miten tärkeänä pidät muutosta? Anna arvio asteikolla 0 – 10 miten valmis olet muutokseen? Arvioi asteikolla 0 – 10 miten hyvin luotat onnistumiseesi muutoksessa? Arvioi asteikolla 0 - 10 Asteikon käyttö muutospuheen herättämisessä Miksi päädyit numeroon ____ etkä nollaan? Mitä pitäisi tapahtua, että päätyisit ____ sijasta _____(suurempi numero)? Miksi X on tärkeää? Kerro tarkemmin. Mitkä tekijät auttavat? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kommentit, kehittämisehdotukset: X Kommentit, kehittämisehdotukset: Sakari Ritala apulaisylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri Kyllön terveysasema Jyväskylä sakari.ritala@jkl.fi