LIHAKSET

Ennakkokäsityksiä Missä kaikkialla ihmisruumiissa on lihaksia? Miksi eri ihmisillä on eri kokoiset lihakset? Miten lihakset pidetään hyvässä kunnossa?

Lihakset saavat aikaan liikkeet Yhdessä luuston kanssa lihakset saavat aikaan liikkeet ja määräävät ruumiinmuodon. Lihakset kiinnittyvät luihin jänteillä. Lihaksissa on lihassolujen lisäksi verisuonia, sidekudosta ja hermoja. Lihasten toiminta perustuu yksittäisten lihassolujen toimintaan. Hermoimpulssi saa lihassolun supistumaan. Lihassolu saa veren mukana happea ja energiaa. Supistuvien solujen määrä ratkaisee liikkeen tehon. Monet lihakset toimivat vastavaikuttajapareina.

Miksi ilmeiden muodostaminen edellyttää monien lihasten käyttöä? Ihminen pystyy muodostamaan ilmeitä myös tahdonvaraisesti, mutta monet ilmeet syntyvät tahattomasti. Ilmeitä tulkitaan samalla tavalla kaikkialla maailmassa.

Ihmisessä on yli 600 lihasta 1 3 2 4 Lihaksia tarvitaan kaikkiin liikkeisiin. Luustolihakset ovat suurimpia ja saavat aikaan kehon suuret liikkeet. Sydän on ontto lihas. Lihaksia on myös mahassa, suolistossa ja verisuonissa. Opettele kuvan luustolihakset. 5 6 7 8 9 10 1 otsalihas, 2 hauis, 3 päänkiertäjälihas, 4 hartialihas, 5 iso rintalihas, 6 vino vatsalihas, 7 suora vatsalihas, 8 räätälinlihas, 9 nelipäinen reisilihas, 10 pohjelihas, 11 säärilihas. 11

Hauis ja olkalihas Hauis ja kolmipäinen olkalihas ovat vastavaikuttajalihaksia. Ne saavat aikaan liikkeet, kun ne supistuvat vuorotellen. Hauis lyhenee ja pullistuu kättä koukistettaessa.

Lihaskudosta on kolmenlaista 1 2 3 Lihaskudostyypit Sydänlihaskudos Poikkijuovainen lihaskudos (luustolihaksissa) Sileä lihaskudos (sisäelimissä, verisuonissa)

Miten lihaksesi toimivat? Kuva 16B lihassolu hermoimpulssi Lihassolut muodostavat lihaksissa kimppuja. Hermosta lihakseen tuleva ärsyke aiheuttaa lihaksen supistumisen. Yksittäinen solu supistuu aina kokonaan tai ei lainkaan. Supistuvien solujen määrä ratkaisee liikkeen tehon. lihassolukimppuja Kimppuja ympäröi sidekudos.

Yksittäisen lihassolun toiminta Hermosolu supistuu saatuaan hermoimpulssin. Silloin solussa olevat rihmat liukuvat limittäin.

Poikkijuovaista lihaskudosta Poikkijuovaisen lihaskudoksen solut ovat pitkiä. Niiden välissä näkyy hiussuonia.

Sileää lihaskudosta Sileän lihaskudoksen solut ovat lyhyitä.

Sydänlihaskudos Sydänlihaskudos on verkkomaista.

Keskeisiä käsitteitä Jänne on sidekudos, joka kiinnittää lihakset luuhun tai rustoon. Poikkijuovaista lihaskudosta on luustolihaksissa. Solut ovat pitkiä, nopeita ja tahdonalaisia. Sydänlihaskudos on poikkijuovaista ja sen solut ovat haaraisia, tahdosta riippumattomia ja supistuvat lähes yhtäaikaisesti. Sileää lihaskudosta on sisäelimissä. Solut ovat pieniä, suippoja, hitaita ja tahdosta riippumattomia. Vastavaikuttajalihakset saavat aikaan liikkeet, kun ne supistuvat vuorotellen.