Venäläiset kulttuurit Hannele Ylönen 2009

Venäläinen kulttuuri Venäläisen kulttuurin juuret ovat varhaisessa itäslaavilaisessa kulttuurissa Venäläisestä kulttuurista puhuttaessa pitää muistaa, että Venäjän alueella elää noin 120 eri kansallisuutta; 150-miljoonainen kansa on levittäytynyt laajalle alueelle Itämereltä Tyynelle valtamerelle. Vuosituhansien saatossa kulttuuriin ovat jättäneet jälkensä mongolit, viikingit ja bysanttilainen kirkko. Myös historian murrosvaiheet tsaarien yksinvallasta sosialismiin ja nyky-Venäjän uudelleen muotoutuvaan yhteiskuntaan ovat värittäneet venäläistä tapakulttuuria, yksilön identiteettiä ja kommunikointitapaa. Riitta Peussa ja Aino Söderholm http://www.suomussalmenlukio.fi/kesseli/kesseliweb/venaja/millaisia/index.html

Venäläisen kulttuurin historia Muinaisvenäläiseen kulttuuriin vaikutti voimakkaasti Venäjän kastautuminen ortodoksisuuteen vuonna 989. Venäläiset omaksuivat Bysantin uskonnon, taiteen ja arkkitehtuurin. Bysantista on peräisin muun muassa ikonimaalaus. Venäjän historian aikana kirkko ja sen ylläpitämät luostarit ovatkin toimineet merkittävinä kuvataiteen ja kirjallisuuden tuottajina ja säilyttäjinä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kulttuuri

Pyhän Basilikan katedraali http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_culture

Venäläinen nukke A Matryoshka doll (Cyrillic матрёшка or матрешка) is a Russian nesting doll. http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_culture

Venäläisen kulttuurin historia Neuvostoliiton aikana (1917-1991) venäläisessä taiteessa vaikutti sosialistiseksi realismiksi kutsuttu suuntaus, joka oli ainoa hyväksytty taidesuuntaus (1934-1991). Sosialistisen realismin merkittävimpiä edustajia kirjallisuudessa olivat Maksim Gorki, Mihail Šolohov ja Aleksei Tolstoi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kulttuuri

Venäjä: valta Venäjällä vallan keskittyminen ja tottumus auktoriteetteihin on osa perinnettä. Maa on vanha luokkayhteiskunta, jossa ihmisten väliset varallisuuserot ovat olleet ja ovat suuria. http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1940

Venäläisiä tapoja Kun puhuttelet venäläistä, teitittele ja käytä etu- ja isännimeä, esim. Ivan Ivanovitš tai Irina Sergejevna. Venäläinen ei tee sinunkauppoja ja teitittelevät toisiaan. Miehellä isännimeen liitetään -ovitš, -(j)evitš -pääte, esim Anton+ovitš , Nikola(i)+jevitš Naisella isännimi saa päätteen -ovna, -(j)evna, esim. Anton+ovna, Nikola(i)+(j)evna http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja Sukunimeä käytetään aika harvoin. Naisen sukunimi päättyy yleensä a-kirjaimeen. Jos esim. miehen sukunimi on Popov, on hänen vaimonsa ja tyttärien sukunimin Popova. Koti- ja tuttavapiirin sisällä aikuisetkin käyttävät toisistaan puhuttelumuotoja: Anna=Anja, Irina=Ira, Maria= Maša, Tatjana=Tanja, Jelena=Lena, Nadezda=Nadja, Aleksandr=Saša, Boris=Borja, Viktor=Vitja, Vladimir=Vova/Volodja, Nikolai=Kolja. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja Metroissa, kaupoissa ja monessa muussakin paikassa on eri ovet ulos ja sisäänmenoon. Sisään: vhod – вход. Ulos: vyhod – выход. Venäläiset rakastavat datšojaan, kesämökkejään, kuten suomalaiset. Tyypillistä kuitenkin on, että venäläisellä kesämökillä on hyvin hoidettu kasvimaa, josta saa talven vitamiinit säilöttyä. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja Kuollutta omaisia muistetaan tiettyinä päivinä eli 9.. ja 40. päivänä kuolemasta ja vuosipäivänä. Tällöin pöytä katetaan, jossa on pikari poisnukkunutta varten. Hänen muistolleen kohotetaan malja, mutta maljoja ei saa kilistellä. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja Venäläiset menevät suhteellisen nuorina naimisiin. Avioliitto virallistetaan joko avioliittopalatsissa tai väestörekisteritoimistossa. Vieraat huutavat Gorko - горъко (on kitkerää), jolloin nuoripari joutuu ”makeuttamaan” viinin suutelemalla toisiaan ja sen jälkeen vieraat kohottavat maljan ja juovat sen pohjiaan myöten. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja Puhelimeen vastataan yleensä sanomalla vain ”allo - алло ”, ”da – да” tai ”kuuntelen – слушаю”. Harvemmin ilmoitetaan oma nimi. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että vessasta käynnistä ei tehdä numeroa ja jos ei tiedä, missä vessa sijaitsee, tavallista on tiedustella, missä voi pestä kätensä. http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/matk/3?vp=singlemodule&m_id=310199&sp=viewannounce&a_id=39218

Venäläisiä tapoja: Lahjojen antaminen Lahjojen antaminen venäläisille menestyksellisten neuvottelujen jälkeen on luonnollista ja korrektia. Lahjat annetaan julkisesti ja ne ovat virastolle tai laitokselle - oman firman pöytäviiri, kuva-albumi Suomesta tai jotakin muuta viraston kehukaappiin nähtäväksi. Lahja voi olla suuri suklaarasia, joka on tarkoitettu kestitykseksi kahvitilaisuuteen. Mitään henkilökohtaiseksi tarkoitettua ei neuvottelun päätteeksi voi julkisesti ojentaa, ellei sitten kaikille läsnäolijoille ole lahjoja. http://www.peda.net/img/portal/331559/tapakulttuuri.htm?cs=1115813037

Venäläinen kirjallisuus Venäläisen kirjallisuuden ja runouden kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin elivät runoilijat Aleksandr Puškin ja Mihail Lermontov ja kirjailijat Leo Tolstoi ja Fjodor Dostojevski. Venäjän kirjallisuuden hopeakaudeksi kutsutaan 1800-1900-lukujen taitetta, jolloin teoksiaan julkaisi runoilija Vladimir Majakovski. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kulttuuri

Venäjänkieliset Suomessa Suomen venäjänkielinen vähemmistö jakaantuu kahteen osaan: 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin tänne saapuneisiin ja viimeisten noin 15 vuoden aikana tänne tulleisiin. Ensimmäiseen ryhmään lukeutuvia kutsutaan emigranteiksi. Heitä on noin 5 000. Viime aikoina venäjänkielisiä on tullut Suomeen Neuvostoliiton hajottua - inkeriläisten paluumuuttajien rinnalla tai paluumuuttajina. http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1940

Ulkomaisten kielten puhujat Suomessa (2006) Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland?

Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland?. Age pyramid of Russian-speaking women and men in Finland 2006.

Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland?. Age pyramid of Finnish-speaking women and men in Finland 2006

Venäjänkieltä puhuvien lasten suhde muihin vieraiden kielten puhujiin Suomessa: Joka neljäs puhuu venäjää Säävälä, Minna. What do we know about Russians living in Finland?. Proportion of Russian speakers among foreing language speaking children in Finland 2005 .

Vuonna 2006 Suomessa asui 39.653 venäjänkielistä Sukupuoli Ikäluokat yhteensä - 14 15 - 64 65 - Miehet 15 178 3 079 11 415 684 Naiset 24 475 3 016 20 152 1 307 Sukupuolet yhteensä 39 653 6 095 31 567 1 991 Työllistymisen merkitys perheen hyvinvoinnin näkökulmasta – mahdollisuuksia ja esteitä . Anna Leskinen, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto. Venäläistaustaiset perheet suomalaisen yhteiskunnan voimavarana – seminaari, 7.11.2007.

Suomen venäjänkielisten työllisyys Venäjänkielisten työttömyysaste 35,3 % (Tilastokeskus 2004) Venäjän kansalaisten työttömyysaste 30 % (11 720:sta – TM 30.4.07) Työllistymisen merkitys perheen hyvinvoinnin näkökulmasta – mahdollisuuksia ja esteitä Leskinen, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto. Venäläistaustaiset perheet suomalaisen yhteiskunnan voimavarana – seminaari, 7.11.2007.   Anna Leskinen, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto. Venäläistaustaiset perheet suomalaisen yhteiskunnan voimavarana – seminaari, 7.11.2007

Esteet työmarkkinoille pääsemiseen vaikea rinnastaa ulkomailla suoritettua tutkintoa, erityisesti opistotasoista ei oteta huomioon entistä työkokemusta maahanmuuttajan kotimaassa vaaditaan kahden kielen taitoa (äidinkielen lisäksi) kielteiset asenteet Leskinen, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto. Venäläistaustaiset perheet suomalaisen yhteiskunnan voimavarana – seminaari, 7.11.2007.

Venäjänkieliset tiedotusvälineet Suomessa Suomessa ilmestyy v. 1998 venäjänkielinen kuukausijulkaisu Spektr ja toimii venäjänkielinen radiokanava Russkoje radio (entinen Radio Sputnik).

Ulkomaiset matkailijat Vuonna 2007 ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen rahaan 1,6 miljardia euroa. Eniten rahaa kuluttivat Venäjältä tulleet matkustajat, joiden tuoma rahamäärä oli yhteensä 470 miljoonaa euroa, lähes kolmannes ulkomaisten matkustajien kokonaiskulutuksesta. 70 % venäläismatkailijoiden kulutuksesta meni ostoksiin Suomessa. Venäläiset shoppasivat Suomessa 470 miljoonalla — Uusi Suomi Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen rahaa viime vuonna kaikkiaan noin 1,6 miljardia euroa, yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. www.uusisuomi.fi/raha/27658-venalaiset-shoppasivat-suomessa-470-miljoonalla - 60k - Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen vuoden 2007 Rajahaastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin noin 40 200 Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa Suomen vilkkaimmissa rajanylityspisteissä.

Venäläiset asiakkaat 1. Tarvitaanko venäläisiä palvelemaan venäläisiä? 2. Venäläiset matkailijat - kuka heitä palvelee parhaiten?   - venäläisten ajatusmaailman taustoja - venäläisen matkailijan ominaispiirteitä - venäläisen asiakkaan odotukset / toiveet Suomessa

Lähteet Grimberg, Carl. 1983. Kansojen historia 15: Venäjä ja Puola. 3. laitos. WSOY: Porvoo. Kurkinen, Pauli. Venäläiset Suomessa 1809–1917 Luntinen, Pertti. 1995. Pietari ja Suomen sotilaspoliittinen asema. Teoksessa Suomi & Pietari (toim. Maija Lapola). WSOY: Juva. Nevalainen, Pekka: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä – Venäjän pakolaiset Suomessa 1917–1939.

Linkit Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto eli FARO ry www.faror.com; faro@kolumbus.fi Spinnu: Kohdennettua nuorisotyötä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille 12-15v nuorille ja heidän perheilleen.

Linkit Eremitaasi: Pietarissa sijaitsevan Eremitaasin kotisivut. Tretjakovin galleria: Moskovassa sijaitsevan kuvataiteita esittelevän kansallismuseon kotisivut. Venäläisen taiteen museo. Pietarissa sijaitsevan venäläistä taidetta esittelevän museon sivut. Venäläisiä keksintöjä: uusimpia venäläisiä keksintöjä RBK:n markkinatutkimuksia: Löydettävissä satoja tutkimuksia kaikilta toimialoilta ja Venäjän alueilta. Suurin osa tutkimuksista maksullisia. Kaukoidän valtionyliopisto Yliopistosta: uutisia, palvelut, historia, konferensseja, kansainvälisyysohjelmat, henkilökunta, projektit, urheilu, pääsyvaatimukset. Yleistietoa Primorjen aluepiiristä. http://www.finruscc.fi/index.phtml?s=45

Linkit Venäläiset hakukoneet ja hakemistot: Aport Yandex Rambler List.Ru  Euroseek  List of Russian Web-servers Kulttuuri ja historia: Russkaja virtual'naja biblioteka (RVB) Elektronnye resursy po istorii History.Ru Russian Culture Navigator  Materialy russkoj istorii Bucknell Universityn "Chronology of Russian History" Bucknellin "Russian History" -sivu Bucknellin "Related chronologies" www.history.ru ja "Resursy www po istorii" Matti Wuorikosken suomenkielinen katsaus Venäjän historiaan The Face of Russia: Timeline Russia.Net -palvelimen "History" Funetin "Chronology of Russian History" Romanovien dynastian www-tietosanakirja (ven.) http://www.slav.helsinki.fi/studies/huttunen/mosaiikki/linkit.htm

Linkit Venäjä-tutkimus Ruthenia Rusistiikka internetissä Sovlit Tutkimuslaitokset (Aleksanteri-instituutin luettelo) Poliittiset linkit (Aleksanteri-instituutin luettelo) Katalog Russkij zhurnal ReesWeb Slavophilia Moskovan yliopiston linkit Russia On the Net (www.ru) http://www.slav.helsinki.fi/studies/huttunen/mosaiikki/linkit.htm

Linkit RussianCulture.ru VANGOGH.RU - russian art Contemporary Russian Poets Database Contemporary Russian Poets in English translation Russian Culture: Internet resources Suomi-Venäjä-Seura, www.venajaseura.com, Helsingin yliopiston Slavistiikan ja baltologian laitos, www.slav.helsinki.fi   http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_culture