Company matters: Goal- related social capital in the transition to working life Markku Jokisaari & Jan-Erik Nurmi Journal of Vocational Behavior 67 (2005)

Tutkimuksen taustaa •Ihminen pyrkii elämänhallintaan asettamalla päämääriä ja pyrkimällä niihin (mm. Brandtstädter, 1998). •Päämäärät ovat sosiaalisia ja suurin osa nuorista aikuisista kertoo päämääristään muille (Meegan & Berg, 2001) •Sosiaalisen pääoman teorian (mm. Bourdieu, 1983) mukaan yksilö hyötyy sosiaalisista verkostoista ja niiden tarjoamista resursseista (esim. informaatio, vaikutusvalta) •Päämäärät ovat erityisen tärkeitä elämänmuutoksissa (Nurmi, 1993) ja yksi tärkeimmistä elämänmuutoksista on siirtyminen opintojen parista työhön (Vondracek, 1998). •Tietynlaiset verkostot tarjoavat parempia resursseja. Verkostojen suhteen tärkeitä tekijöitä ovat ammatillinen arvovalta, sosioekonominen status (SES) (esim. DeGraaf & Flap, 1988) ja ’heikot siteet’ (weak ties/Granovetter, 1973)

Aikaisemmat tutkimukset 1/2 •Yksilön elämäntilanne ja siihen liittyvät sosiaaliset roolit vaikuttavat sosiaaliseen verkostoon (mm. Sollie & Fischer, 1988) •Korkean aseman (high SES) omaava henkilö verkostossa vaikuttaa ammatilliseen liikkuvuuteen (Lin, 1999) •Sosiaalinen pääoma vaikuttaa nuorten aikuisten valmistumisen jälkeiseen tulotasoon (Flap & Boxman, 2001) •Heikoilla siteillä on erityisen tärkeä rooli uuden työn löytymisessä (”the strenght of weak ties” Granovetter, 1973), koska ne luovat yhteyksiä uusiin sosiaalisiin verkostoihin ja lisäävät informaation tuomia etuja (em., 1995)

Aikaisemmat tutkimukset 2/2 •Suhde esimieheen on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen ja sopeutumiseen (mm. Gerstner & Day, 1997) •Uran alussa esimies voi tarjota enemmän työhön ja uraan liittyviä resursseja, haastavia työtehtäviä sekä työnohjausta (Ragins & Cotton, 1999) •Aikaisempi tuntemus organisaatiosta on yhteydessä työteon laatuun (Kammeyer-Mueller & Wanberg, 2003) •Negatiivinen sosiaalinen vuorovaikutus ja päämääriin liittyvä sosiaalinen estäminen vaikuttavat haitallisesti hyvinvointiin (mm. Rook, 1984) ja uraan (Gersick ym., 2000)

Tutkimuskysymykset 1.Millaisia työelämän henkilökohtaisiin päämääriin liittyviä sosiaalisia siteitä nuorilla aikuisilla on heidän kohdatessaan siirtymän opinnoista työhön? Miten nuo siteet muuttuvat siirtymän aikana? 2.Missä määrin sosiaalisten siteiden piirteet (mm. SES) ja niiden vahvuus liittyvät menestyksekkääseen työelämään siirtymiseen? 3.Missä määrin sosiaalisten siteiden piirteet, niiden vahvuus ja siteet organisaatiossa vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja irtisanoutumisen aikeisiin? 4.Missä määrin nuorten aikuisten sosiaalisissa siteissä ilmenevät päämäärien esteet (goal hindrance) vaikuttavat negatiivisesti työtyytyväisyyteen ja irtisanoutumisaikeisiin?

Fiktiivinen kyselylomake, Aika 1, n409

Taustatiedot: 1. Ikä 2. sukupuoli 3. työkokemus (vvkk) 4. opiskelemasi ala (liikkeenjohto, tekninen ala, terveydenhoito) 5. Työhön liittyvät päämäärät: Personal goal inventory “Ihmisillä on monenlaisia kiinnostuksen kohteita, projekteja ja päämääriä joita he ajattelevat, suunnittelevat ja pyrkivät toteuttamaan. Ajattele millaisia päämääriä sinulla on elämässäsi tällä hetkellä ja kirjoita ne alapuolella oleville riveille.” 1.________________________________________________ 2.________________________________________________ 3.________________________________________________ 4.________________________________________________

”Jos kirjoitit jonkun työhön tai uraan liittyvän päämäärän (77% vastaajista), merkitse se numeroineen seuraavalle riville. Jos mainitsit monta työhön tai uraan liittyvää päämäärää (15%), valitse niistä tärkein. Jos et ole vielä maininnut yhtään työaiheista päämäärää, yritä keksiä sellainen (8%) ja kuvaile sitä sekä kirjoita sen numero seuraavalle riville.” 5._________________________________________________

6. Päämääriin liittyvä sosiaalinen pääoma: Goal-network inventory ”Ihmiset keskustelevat usein päämääristään ja niihin liittyvistä asioista muiden kanssa. Näitä keskusteluita käydään esimerkiksi koulun tai työpaikan henkilökunnan, ystävien ja sukulaisten kanssa. Jos muistelet viimeksi kuluneita kuutta kuukautta, keiden kanssa olet keskustellut tärkeistä henkilökohtaisiin työaiheisiin päämääriin liittyvistä asioista? Kirjoita seuraavaksi kolmen (83%) tällaisen henkilön etunimet tai nimikirjaimet. Kuvaile sitten jokaisen kohdalta heidän suhteensa sinuun (esim. puoliso, pomo) sekä ammattinsa.” 1.______________________________________________ 2.______________________________________________ 3.______________________________________________

4. Arvioi seuraavaksi kunkin mainitsemasi henkilön kohdalta missä määrin he ovat auttaneet sinua saavuttamaan päämääräsi (goal support)? 5. Entä missä määrin he ovat estäneet sinua saavuttamasta päämäärääsi (goal hindrance)? 6. Kuinka läheinen olet kunkin mainitsemasi henkilön kanssa? (strenght of the tie) (4-6 käytössä 7-portainen asteikko, 1=ei yhtään, 7= hyvin paljon)

From Wikipedia, the free encyclopedia: White-collar worker is an idiom referring to a salaried professional or a person whose job is clerical in nature, as opposed to a blue-collar worker whose job is more in line with manual labor. White-collar work is an informal term as there is no accepted enumeration of white-collar jobs to the extent that it is typically defined as any job that is not blue-collar.blue-collar worker The phrase "white-collar crime" was coined in 1939 during a speech given by Edwin Sutherland to the American Sociological Society. Sutherland defined the term as "crime committed by a person of respectability and a high social status in the course of his occupation.” collar_crime#White-Collar_Crime:_an_overview

7. Työn etsimis-käyttäytyminen (job search behaviour) Kuinka usein olet pyrkinyt etsimään töitä viimeisen kuuden kuukauden kuluessa (esim. lähettänyt ansioluetteloita mahdollisille työnantajille)?  7 kohtaa liittyen valmistautumiseen työn etsimistä varten (preparatory job search behaviour)  6 kohtaa liittyen aktiiviseen työn etsintään (active job search behaviour) 5-portainen asteikko: 1= ei koskaan, 2= harvoin (1-2 krt.), 3= toisinaan (3-5 krt.), 4= usein (6-9 krt.), 5= hyvin usein (ainakin 10 krt.) Kuinka paljon vaivaa olet nähnyt löytääksesi töitä viimeisen kuuden kuukauden kuluessa?  kaksi kohtaa yleisen työn etsinnän asteikosta (general job search scale) 5-portainen asteikko

8. Työllisyystilanne (employment status) Onko sinulla työpaikka valmistumisen jälkeen? 3-portainen asteikko: 1=ei ole, 2= tilapäistyö, 3= vakituinen työ 9. Negatiiviset tunteet (negative affect)  10 kohtaa koskien vastaajan kokemia negatiivisia tunteita viimeisen kuukauden aikana 5-portainen asteikko: 1= en yhtään, 5= hyvin usein

Fiktiivinen kyselylomake, Aika 2, n343

1. Työhön liittyvät päämäärät: Personal goal inventory “Ihmisillä on monenlaisia kiinnostuksen kohteita, projekteja ja päämääriä joita he ajattelevat, suunnittelevat ja pyrkivät toteuttamaan. Ajattele millaisia päämääriä sinulla on elämässäsi tällä hetkellä ja kirjoita ne alapuolella oleville riveille.” 1._________________________________________ 2._________________________________________ 3._________________________________________ 4._________________________________________ ”Jos kirjoitit jonkun työhön tai uraan liittyvän päämäärän (77% vastaajista), merkitse se numeroineen seuraavalle riville. Jos mainitsit monta työhön tai uraan liittyvää päämäärää (15%), valitse niistä tärkein. Jos et ole vielä maininnut yhtään työaiheista päämäärää, yritä keksiä sellainen (8%) ja kuvaile sitä sekä kirjoita sen numero seuraavalle riville.” 5._________________________________________

2. Päämääriin liittyvä sosiaalinen pääoma: Goal-network inventory ”Ihmiset keskustelevat usein päämääristään ja niihin liittyvistä asioista muiden kanssa. Näitä keskusteluita käydään esimerkiksi koulun tai työpaikan henkilökunnan, ystävien ja sukulaisten kanssa. Jos muistelet viimeksi kuluneita kuutta kuukautta, keiden kanssa olet keskustellut tärkeistä henkilökohtaisiin työaiheisiin päämääriin liittyvistä asioista? Kirjoita seuraavaksi kolmen (83%) tällaisen henkilön etunimet tai nimikirjaimet. Kuvaile sitten jokaisen kohdalta heidän suhteensa sinuun (esim. puoliso, pomo) sekä ammattinsa.” 1.______________________________________________ 2.______________________________________________ 3.______________________________________________

4. Arvioi seuraavaksi kunkin mainitsemasi henkilön kohdalta missä määrin he ovat auttaneet sinua saavuttamaan päämääräsi (goal support)? 5. Entä missä määrin he ovat estäneet sinua saavuttamasta päämäärääsi (goal hindrance)? 6. Kuinka läheinen olet kunkin mainitsemasi henkilön kanssa? (strenght of the tie) (4-6 käytössä 7-portainen asteikko, 1=ei yhtään, 7= hyvin paljon)

3. Työllisyystilanne (employment status) Mitä pääasiassa teet nykyään? Valitse sopivin vaihtoehto. 1. palkansaaja (kokopäivätyö) 2. palkansaaja (osa-aikatyö) 3. yrittäjä 4. työtön 5. opiskelija 6. äitiys/isyyslomalla 7. muu Jos valitsit jonkun vaihtoehdoista 1-3, kuinka vakituinen nykyinen työsi on? 1. tilapäistyö, työsopimuksen kesto alle vuoden 2. tilapäistyö, työsopimuksen kesto yli vuoden 3. vakituinen työ Jos valitsit jonkun vaihtoehdoista 1-3, missä määrin työsi vastaa koulutustasi? 1. vastaa koulutusta 2. vastaa jossain määrin koulutusta 3. ei vastaa koulutusta

4. Työn laatu (employment quality) 1. Olen tyytyväinen työhöni.  3 kohtaa liittyen työtyytyväisyyteen 2. Ajattelen usein irtisanoutuvani työstäni.  3 kohtaa liittyen irtisanoutumisaikeisiin 5-portainen asteikko: 1= vahvasti eri mieltä, 5= vahvasti samaa mieltä 5. Nykyisen työsi kesto (vvkk)

Tulokset •Sosiaaliset suhteet: Useimmin nimettiin äiti, puoliso ja ystävät. Työnjohtajat ja kollegat mainittiin useammin toisella mittauskerralla •Sosiaalinen pääoma ja työn saanti: Korkean SES:n ja/tai ’heikon siteen’ kontakti ajalla 1 vaikutti kokoaikaisen, opintoja vastaavan työn tekemiseen ajalla 2. Sosiaalinen pääoma ei vaikuta tilapäistöiden/opintoja vastaamattomien töiden saantiin •Sosiaaliset suhteet ja työnteon laatu: korkea sosiaalinen (päämäärien saavuttamisen) estäminen liittyy matalaan työtyytyväisyyteen. Sosiaalinen kontakti työnjohtajaan vaikutti positiivisesti työtyytyväisyyteen ja negatiivisesti irtisanoutumisaikeisiin. Mitä enemmän sosiaalista estämistä sitä enemmän irtisanoutumisaikeita •Sukupuoli ei vaikuttanut tuloksiin

Tutkimuksen anti •Tukee aiempaa tutkimusta, teoriaa, kirjallisuutta •Toinen tutkimus sosiaalisen pääoman vaikutuksesta työelämään siirryttäessä •Tarjoaa tietoa käytännön seurauksia ajatellen muun muassa työn etsinnän harjoitusohjelmien ja ammatinvalinnan ohjauksen aloille

? ”Third, only one name generator concerning young adults social ties was used, i.e., that related to personal goals…there is nonetheless a need to deploy multiple name generators to examine a wider array of social ties and related network structures.”

Kritiikkiä 1/2 •Työhön liittyvistä päämääristä kysyttäessä, (aika 1) kaikkia vastaajia pyydettiin tuottamaan jokin työhön liittyvä päämäärä (kohta 5) mikäli he eivät sitä ’luonnollisesti’ olleet tuottaneet -> Herää kysymys tällaisten päämäärien tärkeydestä vastaajille, vastaajien motivoituneisuudesta ja tästä johtuen esimerkiksi työn laadun (aika 2, kohta 4) tutkimuksen kannalta relevanttiin arviointiin •Sosioekonomisen statuksen muuttujan luokittelu epäselvä. Minkä mukaan ammatit jaoteltiin eri ryhmiin? •Sosiaalisten siteiden vahvuutta laskettaessa huomioitiin kaikki vastaajan mainitsemat siteet vaikka vain korkeimman SES:n kontakti osoittaa sosiaalisia resursseja. Voidaanko päätellä mitään siitä, onko em. korkean SES:n kontaktilla heikko vai vahva side? Mitä merkitystä muiden siteiden vahvuudella on tutkimuksen kannalta?

Kritiikkiä 2/2 •Työllisyystilanteesta luotiin muuttuja jossa vastakkainasettelu: vastaajalla on vähintään vuoden työsopimus kokoaikaiseen työhön joka vastaa opintoja tai ei ole. Tämä antaa ymmärtää että jokainen vastaaja pyrkii hankkimaan em. työn ja että muu työllistyminen ei ole tutkimuksen kannalta relevanttia -> ts. arvokasta, tyydyttävää tai motivoituneen päämäärätietoisen henkilön aktiivisten pyrkimyksien kohde •Kaikkien muuttujien luomisprosessia ei selitetty, esim. työnteon laatu-muuttuja •Testatessa kuinka päämääriin liittyvät sosiaaliset suhteet ajalla 1 vaikuttavat pitkä-aikaiseen työhön ajalla 2, aineistoon hyväksyttiin ilmeisesti nekin jotka ilmoittivat opiskelevansa ajalla 2

Metro,