Avoimen tieteen koordinointia suunnittelemassa Avoimuus kukkii! Avoimen tieteen koordinointia suunnittelemassa

Avoimen tieteen kuulemistilaisuudet Neljä osa-aluetta Tiedeyhteisön avoimuus Oppimisen avoimuus Julkaisemisen avoimuus Datan avoimuus Osallistujat keskustelivat: Mikä motivoi avoimen tieteen ja sen osa-alueiden edistämiseen? Mitä haasteita eri osa-alueiden edistämisessä on? Miten avoimen tieteen kansallisen suunnittelun pitäisi käytännössä toimia?

1a) Mikä motivoi tiedeyhteisön avoimuuteen? Avoimuudella yhteiskunnallisia vaikutuksia Tutkimus paremmin päätöksenteon tukena Tutkimuksen käytännöllistäminen nopeutuu (yritysyhteistyö, terveydenhoito) Kansainvälinen vaikutus (kehittyvien maiden tutkimus) Avoimuus hyödyttää tutkimusta Tutkimustulosten uudelleenhyödyntäminen helpompaa Tulosten korjaaminen helpompaa Monialainen tutkimus helpottuu Avoimuus tieteen perusperiaate Läpinäkyvyys lisää luottamusta tieteeseen

1b) Mikä motivoi oppimisen avoimuuteen? Avoimuudella yhteiskunnallisia vaikutuksia Mahdollistaa kansalaisten elinikäisen oppimisen Avoimuus hyödyttää opetusta Vähentää päällekkäistä työtä Pitää opetuksen ajantasaisena Mahdollistaa oppimateriaalien jatkojalostamisen -> opetuksen laatu kasvaa Avoimuus ja saavutettavuus tieteen perusperiaate Ajantasaisin tieto aina saatavilla Avoimuus muuttaa opettajien roolia Opettajan näkyvyys kasvaa

1c) Mikä motivoi julkaisemisen avoimuuteen? Avoimuus hyödyttää tutkimusta Julkaisujen kustannukset vähenevät ja tulevat läpinäkyviksi Julkaisujen uudelleenkäyttö helpottuu Julkaisujen laatu paranee Avoimuudella yhteiskunnallisia vaikutuksia Tutkimustulokset nopeammin eri toimijoiden käytössä Kehittyvät maat pääsevät helpommin käsiksi tutkimustuloksiin Avoimuus muuttaa tutkijoiden roolia Tutkijan näkyvyys kasvaa Valmiiden julkaisujen sijaan tutkimuksen yhteisöllisen prosessin rooli korostuu Avoimuus ja tiedon saavutettavuus tieteen perusperiaate

1d) Mikä motivoi datan avoimuuteen? Datan avoimuus mahdollistaa sen jatkokäytön Tuotteistaminen Kansalaistiede Datan avoimuus auttaa tiedettä Vähentää päällekkäistä työtä Helpottaa tutkimustulosten verifiointia -> tieteen laatu paranee Tutkimusdata periaatteellisesti mahdollisimman avointa (esim. FAIR- periaatteet) Tutkijan rooli muuttuu - datan keräämisestä meritoituminen Datan avoimuus parantaa sen omaa laatua Avoimuus vaatii teknisesti parempaa dataa Datan kopioiminen lisää sen säilyvyyttä

2a) Mitä haasteita tiedeyhteisön avoimuudessa? Tutkijoiden sitouttaminen Miten saadaan tutkijoiden ääni kuuluviin? Miten viestitään tietoa koko tutkimuskentälle (mukaan lukien esim. säätiöt ja tutkimuslaitokset)? Miten sitoutetaan avoimuuteen tutkijat, joilla ei kiinteää yhteyttä johonkin organisaatioon (esim. apurahatutkijat)? Rahoitus Kansainvälisen kontekstin huomioiminen Tutkijoiden meritoituminen

2b) Mitä haasteita oppimisen avoimuudessa? Informaation jakaminen Oppimateriaalit Kokemukset: onnistumiset ja mokat Avoimen opetuksen suhde opettajien urakehitykseen Verkostoituminen Livetapaamiset Avoimen opetuksen ”tinder” Käytänteiden yhtenäistäminen ja kaikkien organisaatioiden sitouttaminen

2c) Mitä haasteita julkaisemisen avoimuudessa? Julkaisukulttuurin muuttaminen kaupallisesta avoimeksi Julkaisujen pitkäaikainen saatavuus varmistettava Tutkimusalojen ja julkaisumuotojen moninaisuus huomioitava Enemmän kansallista yhteistyötä Resurssien tehokas kohdistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen Tiedon tallennus ja löytyminen helpommaksi yhteisillä/yhtenäisillä käyttöliittymillä? Avoimen julkaisemisen painottaminen tutkijan meritoitumisessa Kansallinen avoimen julkaisemisen politiikka Tarvitaanko lainsäädännöllistä tukea? Tiedon jakaminen Kansallisia avoimen tieteen koulutuksia Vuorovaikutteinen tiedonjakofoorumi

2d) Mitä haasteita datan avoimuudessa? Koordinointi Päällekkäisyyksien karsiminen Yhteisten ongelmien löytäminen ja ratkaiseminen Ideoiden ja kokemusten jakaminen (esim. datan jatkojalostuksesta) Tiedon välittäminen Koulutukset Kaikki tieto yhdestä paikasta Tutkimuskulttuurin muuttaminen Mittarien määrittäminen Myös negatiiviset tutkimustulokset huomioitava meritoitumisessa Organisaatioiden sitouttaminen ja kehittäminen (esim. datatuen koulutus) Tutkijoiden osallistaminen ja motivoiminen

3(i) Suunnittelun yleiset periaatteet Avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys Suunnitteluryhmillä selkeät tehtävät ja tavoitteet Kielikysymys ratkaistavana – englanti, suomi vai molemmat? Millä kielillä avoimesta tieteestä viestitään? Millä kielellä suunnitteluryhmät toimivat? Yhteistyö olemassa olevien toimijoiden ja verkostojen kanssa Myös suomalaiset toimijat kansainvälisissä verkostoissa sitoutettava

3(ii) Avoimen tieteen plenaarit Kaksi kertaa vuodessa, toinen kerta muualla kuin Helsingissä Plenaareissa mahdollisesti myös englannin- ja ruotsinkielisiä esityksiä Ohjelma suunnitellaan yhteisöllisesti Kutsuesitelmien lisäksi mahdollisuus pitää lyhyitä esityksiä esimerkiksi omista hankkeista Plenaarien toisena päivänä suunnitteluryhmien tapaaminen Ryhmien toimintaan osallistuminen vapaaehtoista Ryhmät asettavat seuraavalle puolivuotiskaudelle selkeät tavoitteet, jota edistävät plenaarien välisenä aikana Ryhmän tulokset esitellään seuraavassa plenaarissa, jossa mahdollisuus keskustella ryhmän ehdottamista toimenpiteistä

3(iii) Viestintä Avoimen tieteen verkkosivut: Keskustelupalsta Tapahtuma- ja koulutuskalenteri Haettava hanketietokanta Säännöllinen uutiskirje, johon voi ehdottaa sisältöä Muita ehdotuksia viestinnästä: Some, etenkin Twitter Blogiportaali Avoimesti Avoimen tieteen lähettiläät Muita avoimen tieteen tapahtumia, kuten kesäpiknik Avoimen tieteen puhelin/chat-palvelu Yhteisellä ilmeellä toteutettuja markkinointimateriaaleja