Erittäin tiivistynyt savimaa 15.4.2019 Erittäin tiivistynyt savimaa

Kohtuullisen tiivistynyt savimaa 15.4.2019 Kohtuullisen tiivistynyt savimaa

Kumina savimaalla viiden nurmivuoden jälkeen 15.4.2019 Kumina savimaalla viiden nurmivuoden jälkeen

15.4.2019

SYYSVEHNÄ 2015 Zoom 1,5 l/ha, kuva 2 vrk ruiskutuksesta Esikasvina 15.4.2019 SYYSVEHNÄ 2015 Zoom 1,5 l/ha, kuva 2 vrk ruiskutuksesta Esikasvina kevätvehnä Esikasvina kumina

Viljanviljely on nyt kolme perusasiaa hyvien satojen tuottamiseen. 1 Viljanviljely on nyt kolme perusasiaa hyvien satojen tuottamiseen 1. maan rakenne 2. viljelykierto 3. kalkitus

Viljanviljelyn kannattavuus edelleen heikentynyt 15.4.2019 2016 Viljanviljelyn kannattavuus edelleen heikentynyt

Viljanviljely on nyt viljanviljely on nyt valitettAvan kannattamatonta mitä kannattaa viljellä? 1. erikoiskasveja 2. huonokuntoisille lohkoille pellon kunnostus ja nurmiviljely

Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä. 1. erikoiskasveja Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä? 1. erikoiskasveja - kevätrapsia ja -rypsiä - härkäpapua - hernettä - kuminaa - öljypellavaa

15.4.2019

Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä. 2 Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä? 2. huonokuntoiselle lohkoille pellon kunnostus ja nurmiviljely

Apila-sinimailaisnurmi tiivistyneille maille, jatkona syysrapsi 15.4.2019 Apila-sinimailaisnurmi tiivistyneille maille, jatkona syysrapsi

pellon rakenne kuntoon 15.4.2019 pellon rakenne kuntoon Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla Tarvittaessa lisäojitusta ja pellon muotoilua sekä KALKITUS Nurmen lopetuksen jälkeen syyskasvikierto 1. vuosi syysrapsi 2. vuosi ruis tai syysvehnä 3. vuosi kuminan perustamisvuosi 4. vuosi I kuminan satovuosi 5. vuosi II kuminan satovuosi 6. vuosi ruis tai syysvehnä

Viljelykierron monipuolistamisen vaikutus viljelyn kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu – miksi? Pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta Satotasojen on noustava ”Ylijäämäviljasta” pois  Tuotetaan käyttötarkoituksen mukaan  Viljelyn kannattavuus paranee  Hyötyjä pitkällä tähtäimellä

Öljy- ja palkokasveilla sekä muilla erikoiskasveilla viljoja parempi tulos (Kate A) Syysvehnä 4950 kg/ha (142 e/tn), kevätvehnä 3920 (165/142), ruis 3440 (200), rehuohra 3 460 (141), mallasohra 3 800 (156), kaura 3470 (131), rypsi 1300 (358), rapsi 1830 (358), härkäpapu 2320 (200), rehuherne 2080 (200), kumina 760 (0,90) Luken ennakkosato 26.11.2015 Hinnat 11/2015, mutta ruis 200 €/tn Lähde: Ennakkotulokset 2015, ProAgria Lohkotietopankki

Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso tämän hetken hintasuhteilla? Hinta €/tn Satovaatimus v. 2016 kg/ha Satovaatimus* v. 2017 kg/ha Syysvehnä 125 7 500 7 000 Kevätvehnä 145 6 000 5 700 Ruis 160 5 200 4 900 Rehuohra 115 6 700 6 300 Mallasohra 155 5 300 5 000 Kaura 6 200 5 900 Rypsi/rapsi 385 1 850 1 700 Satotasolla on suuri merkitys. Nykyisellä hinta- ja kustannustasolla vaaditaan 5:llä tai 6:lla alkavia satoja (muutama vuosi sitten vastaava vaatimus oli 4 500 kg/ha). HUOMAA öljykasveilla (ja palkokasveilla) ”riittää” keskisato kannattavan tulokseen. Kannattava tulos > ollaan juuri plus miinus nollassa tai vähän yläpuolella *) lannoituskustannus pienenee Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Valtakunnan keskisato viljoilla on noin 3 600 kg/ha, öljykasveilla 1 450 kg/ha

Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017 Kannattavuutta haettava satotasojen nostolla ja viljelyn monipuolistamisella Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017 Vehnä 50 ha 5 000 kg/ha 145 €/tn Rehuohra 32 ha 4 500 kg/ha 115 €/tn Härkä papu 8 ha 2 300 kg/ha 177 €/tn LHP-nurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskimääräinen kate A = 722 €/ha/v

Esimerkki: monipuolinen viljelykierto 2017 Vilja-alaa vähennetty 82 ha > 50 ha, tulos paranee noin 7 600 euroa/tila näillä hintasuhteilla Vehnä 30 ha 5 000 kg/ha 145 €/tn Härkä-papu 10 ha 2 300 kg/ha 177 €/tn Kumina 10 ha 800 kg/ha 900 €/tn Rehuohra 20 ha 4 500 kg/ha 115 €/tn Rapsi 20 ha 1 900 kg/ha 385 €/tn LHP-nurmi 10 ha + 7 600 €/tila/v Ero = Ilman kuminaa: muuten pinta-alat samat, mutta kevätrapsi 25 ha, härkäpapu 15 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Ilman kuminaa ero 4 300 €/tila/v Koko viljelyalalle keskim. kate A = 798 €/ha/v Jos viljan hinta nousee 20 €/tn, ero on vieläkin 4 600 €/tila/v monipuolisen viljelykierron hyväksi

Miksi vaihtoehtoja viljalle 15.4.2019 Miksi vaihtoehtoja viljalle Viljakasvien heikko kannattavuus Viljaa tuotetaan yli oman tarpeen Pellon kasvukunnon kohentaminen Valkuaiskasvien alhainen omavaraisuusaste Työhuippujen tasaaminen Tilan kannattavuuden parantaminen

KANNATTAA VILJELLÄ USEITA KASVEJA 15.4.2019 KANNATTAA VILJELLÄ USEITA KASVEJA

PELLON RAKENNE KUNTOON 15.4.2019 PELLON RAKENNE KUNTOON Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla Tarvittaessa lisäojitusta ja pellon muotoilua sekä kalkitusta Nurmen lopetuksen jälkeen syyskasvikierto - ensin syysrapsi, joka vielä parantaa rakennetta - syysrapsin jälkeen ruis tai syysvehnä

Hyvä sato tuo tilalle kannattavuutta ja on myös ympäristöteko 15.4.2019 Hyvä sato tuo tilalle kannattavuutta ja on myös ympäristöteko

TUREX TEHOAA KUMINAKOIHIN 15.4.2019 TUREX TEHOAA KUMINAKOIHIN VOISIKO OLLA TULEVAISUUDEN KUMINAKOIN TORJUNTA-AINE? Edessä Turex takana käsittelemätön

MIKSI 2016 KUMINASATO JÄI ODOTETTUA PIENEMMÄKSI? 15.4.2019 MIKSI 2016 KUMINASATO JÄI ODOTETTUA PIENEMMÄKSI?

KUKINTA RUNSASTA – SIEMENIÄ EI KEHITTYNYT 15.4.2019 KUKINTA RUNSASTA – SIEMENIÄ EI KEHITTYNYT Kuminan siementen muodostumista kukinta-aikana vähentää: Helteiset aurinkoiset säät Sateet ja pilvisyys Vuonna 2016 kukinta-aikana oli suotuisaa säätä Mistä ongelma johtui? Voisiko syynä olla lannoituksen yksipuolisuus? Satovuosina kuminaa lannoitetaan pelkällä typellä 2017 tehdään moniravinne- lannoituskokeita sekä kylvövuoden että satovuoden kuminalle

15.4.2019 Kiitos!