Maissin mahdollisuudet Pohjois-Savossa Kasvi-Taito –hanke

Esitys aiheesta: "Maissin mahdollisuudet Pohjois-Savossa Kasvi-Taito –hanke"— Esityksen transkriptio:

1 Maissin kasvu kenttäkokeissa ja kokeiluissa - johtopäätelmiä suomalaisista koetuloksista -
Maissin mahdollisuudet Pohjois-Savossa Kasvi-Taito –hanke Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

2 Johtopäätelmiä Suomessa tehtyjen MTT:n / Luken maissikokeiden ja –kokeilujen tuloksista
Satotasot Lämpösumman vaikutus Lajikevertailut N-satovasteet N-taseet Maissin typentarpeen ajoittuminen ja lannoitus Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

3 MTT Maaningan maissikokeilut
Eri lajikkeita, ei ”ammattimaista” viljelyä alkuvuosina 2004 – 2008 N-lannoitus riittämätön Suuri vaihtelu satotasossa vuosien välillä Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

4 MTT Maaningan maissikokeilut -mikä EI ole vaikuttanut satoon?
Lämpösumma ja sato Pituus ja sato N-lannoitus ja sato  ei ole yhtenäinen ”aineisto” Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

5 MTT Maaningan maissikokeilut -mihin lämpösumma ON vaikuttanut?
Liittyvät toisiinsa – korkea tähkän osuus lisää sulavia hiilihydraatteja (tärkkelystä) ja nostaa siksi D-arvoa Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

6 Huomaa lämpösumman erilainen vaikutus maissilla ja nurmiheinillä/apiloilla
Lämpösumma ja D-arvo Maissi Nurmiheinät ja puna-apila Maissilla sulavuus paranee tärkkelyksen lisääntyessä Nurmilla sulavuus laskee sulamattoman kuidun lisääntyessä Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

7 Jos sittenkin oikea kenttäkoe… Saksalaisten lajikkeiden vertailua kolmella paikkakunnalla
Maaninka, Ruukki, Ylistaro Vuodet 2010 ja 2011 N-tasot 0, 50, 100, 150 ja 200 kg N/ha Lajikkeet Kentaurus, Kougar ja Kreel Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

8 Satotasot vuosittain ja paikkakunnittain (N-tasot yhdistetty)
Vuodet eivät ole veljeksiä… mutta eivät ole lajikkeetkaan Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

9 Satotasot N-lannoitustasoittain ja paikkakunnittain (lajikkeet yhdistetty)
Ruukissa ja Ylistarossa N-lannoituksen satovaste epämääräinen – taustalla maan runsaat N-varat? Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

10 N-satovaste Kuinka monta kg ka/ha saadaan lisää satoa, kun annetaan 1 kg lisää typpeä? Vertailu: Maaningan N-lannoituskokeen aineistot Maissilta Säilörehunurmelta (timoteivaltainen heinänurmi) Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

11 N-lannoitusvasteet Maaningalla
N-satovaste on todellisuudessa polynominen (2. asteen regressioyhtälö), mutta tässä tuloksiin on yksinkertaisuuden vuoksi sovitettu lineaarinen regressio Heikkonakin vuonna maissin N-satovaste on samaa luokkaa kuin hyvän heinänurmen! Onnistuessaan maissin N-satovaste on huippuluokkaa Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

12 Maissin N-taseet eri koepaikoilla, v. 2010
Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

13 Maissin N-taseet eri koepaikoilla, v. 2011
Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

14 N-taseiden kertomaa Maissi tarvitsee ja ottaa varsin kovia N-määriä
Typpilannoitus pystyy nostamaan maissin valkuaispitoisuutta suomalaisilla N-lannoitusmäärillä vain vähän (noin 16 g/kg ka, kun N 0  200 kg) maissi käyttää typen kasvuunsa, jos sitä on saatavilla Myös sr-nurmen N-taseet ovat helposti negatiivisia, mutta huomattavasti pienempiä kuin maissilla (esim. Maaningalla noin -30…-50 kg N/ha/v) Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

15 Kasvien typentarpeen ajoittuminen
Kasvit käyttävät ottamansa typen eri kohteisiin kasvun ja kehityksen eri vaiheissa Lehdet ja lehtitupet Sivuversonta Korrenkasvu Kukinnon aihe, siemen- tai mukula-aiheet Kukinnon osien kasvu Siementen tai mukuloiden täyttyminen Tuleentuminen Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

16 Maissin typentarpeen ajoittuminen
Grain = jyvä Cob = tähkä Shank = tähkälapakko Silks = luottikarvat Husk = tähkän suojuslehti (akana) Stalk = varsi Tassel = hede Leaf sheath = lehtituppi Leaf = lehti(lapa) Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

17 Maissin pituuskasvu Suomessa
Yöt pitenevät ja pimenevät  maissi alkaa kasvaa Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

18 Milloin typpi maissille?
Maissi hyötyy kesällä maasta vapautuvasta orgaanisesta typestä Lannan N, maan N N-väkilannoituksen jakaminen erittäin suotavaa! Osa kylvön yhteydessä Osa öiden alettua pidentymään ja maissin ollessa vielä järkevän pituista Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

19 Yhteenveto Maissilajikkeiden välillä isoja eroja
Lämpösumma sanelee enemmän rehuarvoa kuin satomäärää Maissin N-vaste on nurmiheiniä parempi Maissin N-taseet ovat negatiivisia  vaikutus maahan? Luultavasti myös P- ja K-taseet negatiivisia N-lannoitustasot Suomessa riittämättömiä Parhaaseen lopputulokseen pääsee käyttämällä karjanlantaa, täydentämällä väkilannoitteilla ympäristökorvauksen maksimimäärään saakka ja antamalla osan typestä korrenkasvuvaiheessa? Kasvi-Taito / Kirsi Mäkiniemi, Savonia-amk

20