Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Esitys aiheesta: "Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso"— Esityksen transkriptio:

1 Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

2 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsi kukassa Luomurypsille on kysyntää. Sekä öljyn, että puristeen tarve on huomattavasti nykyistä tuotantoa suurempi. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

3 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä 2009 rypsin viljelyala oli 2800 ha Nykyinen pinta-ala ei riitä kattamaan kotimaista kysyntää Viljelyä voidaan lisätä huomattavasti Luomurypsille on kysyntää. Sekä öljyn, että puristeen tarve on huomattavasti nykyistä tuotantoa suurempi. Kevätrypsin viljely onnistuu Suomessa aina kolmatta viljelyvyöhykettä myöten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevätrypsiä voidaan viljellä hyvin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaan rannikkoalueella aina Oulun korkeudelle saakka, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Rypsi vaatii runsaasti lämpöä ja pohjoiseen siirryttäessä kasvukauden lämpösumman laskiessa, viljelyn riskit lisääntyvät, eikä satotaso välttämättä yllä samaan kuin etelän hyvissä kasvuoloissa. Mikäli lämpösummakertymää ei kasvukaudella kerry riittävästi, näkyy tämä suoraan sadon korkeina lehtivihreäpitoisuuksina. Rypsin ja rapsin viljelyalue on levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi, mikä on lisännyt myös riskiä sille, että sadon lehtivihreäpitoisuus on liian korkea. Eviran tilastojen mukaan 2009 luomurypsin viljelyala nousi 1813 hehtaarista 2829 hehtaariin. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

4 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin esikasviarvo Esikasviarvo hyvä juuriston maata muokkaavan vaikutuksen vuoksi Juurieritteet puhdistavat maata viljojen taudeista Viljelykierrossa rypsiä joka 5. vuosi Rypsin esikasviarvo on hyvä juuriston maata muokkaavan vaikutuksen takia. Lisäksi juuristoeritteet puhdistavat maata viljojen taudinaiheuttajista. Rypsillä esiintyy monenlaisia tauteja, mutta vähintään neljän – viiden vuoden viljelykierto pitää ne kurissa. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

5 Rypsi viljelykierrossa
Paras paikka viljelykierrossa on suojaviljana loispistiäiset talvehtivat sängessä varisseet siemenet eivät aiheuta rikkakasviongelmaa täydennyslannoitus helppo toteuttaa keväällä myöhäisemmän kylvöajankohdan takia Rypsi suojaviljana on paras vaihtoehto myös luonnonmukaisen kasvinsuojelun kannalta. Apilanurmi rypsin aluskasvina varjostaa rikkakasveja kasvukauden loppuvaiheessa ja antaa suojapaikkoja rypsin tuholaisten luontaisille vihollisille. Puinnin jälkeen sänki säilyy koskemattomana. Se varmistaa rapsikuoriaisen tehokkaimman luontaisen vihollisen, loispistiäisen toukkien talvehtimisen. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

6 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Maalaji Hyväkuntoinen poutimaton lohko Parhaita kasvupaikkoja ovat hieta- ja hietamultamaat sekä hieta- ja aitosavet, joiden multavuus ja rakenne ovat kunnossa Myös multa- ja turvemaat soveltuvat hyvin kevätrypsin viljelyyn Öljykasvit soveltuvat useimmille maalajeille. Parhaita kasvupaikkoja ovat hieta- ja hietamultamaat sekä hieta- ja aitosavet, joiden multavuus ja rakenne ovat kunnossa. Multa- ja turvemaat soveltuvat myös hyvin kevätrypsin viljelyyn. Kosteuden sijasta näillä mailla kriittinen tekijä on lämpötila. Maa pitää lämmittää ennen kylvöä! Poudanarat hiesut ja hiesusavet soveltuvat huonosti öljykasvien viljelyyn, sillä kuivuuden lisäksi ne kuorettuvat herkästi, mikäli heti kylvön jälkeen saadaan runsaita sadekuuroja. Yleisenä ohjeena lohkovalinnalle voidaan sanoa, että suosi öljykasvien viljelyssä aurinkoisia, nopeasti lämpiäviä lohkoja. Hyviin satotasoihin pyrittäessä ovat öljykasvit vaativia kasveja ja huonoilta lohkoilta saadaan harvoin suuria satoja. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

7 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Muokkaus Tavoitteena kosteuden säästäminen ja riittävän hienon maakerroksen saaminen siemenen ympärille Luomuviljelyssä korostuu nopean taimettumisen merkitys  maan riittävä lämpötila kylvettäessä Tuholaisten takia kylvöä joudutaan siirtämään  savimailla kosteuden säilyttäminen Tärkeimmät tavoitteet muokkauksessa ovat kosteuden säästö itämistä ja taimettumista varten ja hienon maakerroksen saaminen siemenen ympärille. Maan pintakerros puolestaan saisi jäädä karkeahkoksi kuorettumisen ehkäisemiseksi. Rypsin ja rapsin kylvömuokkaus tehdään viljojen kylvömuokkausta matalampaan, vain noin 2-4 cm:n syvyyteen, ja sen tulee olla hienojakoisempi. Jos savimaa on jo kuivunut liikaa ja koko muokattu kerros on jäämässä karkeaksi, voidaan muokkaussyvyyttä hiukan lisätä. Liian märän maan muokkausta on myös syytä välttää, sillä se lisää rikkaruohoisuutta ja kuorettumisriskiä sekä nopeuttaa kuivumista kylvön jälkeen.  ”Kylmillä” mailla kultivoimalla tai kynnöllä lämmitetään maa kylvökuntoon. Multamailla muokkaus taas tulee helposti liian syväksi. Tällöin on syytä harkita jyräystä jo ennen kylvöä. Jyräys edistää myös maan pintakerrosten lämpenemistä ja nopeuttaa itämistä. Jyrää voidaan käyttää myös äkeen perässä kevyitä maita muokattaessa. Hikevillä mailla muokkaus ei yleensä tuota ongelmia. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

8 Rypsin kylvöajankohta
Lämpimässä maassa ( oC) taimettuminen ja rypsin kasvu on nopeaa Tuholaisille ja rikoille arka alkukehitysvaihe on lyhyt Tasausäestys estää maan nopean kuivumisen ja antaa mahdollisuuden lykätä kylvöä, kunnes maa on lämmennyt. Näin luodaan edellytykset tasaiselle ja nopealle taimettumiselle. Rypsi itää +5 C asteen lämpötilassa, mutta  vasta C asteessa niiden itäminen on nopeaa ja tasaista. Lämpimässä maassa rypsi tulee sirkkataimelle jo 3-5 vuorokaudessa, kun taas kylmässä maassa taimettuminen voi kestää jopa pari viikkoa. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

9 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin kylvö Kylvö lämpimään maahan kesäkuun alussa Karjanlanta levitetään ja mullataan maahan ennen kylvöä Eteläisessä Suomessa maa kuivuu muokkauskelpoiseksi monesti nopeammin kuin se lämpenee taimettumiselle sopivaan lämpötilaan. Silloin kylvöajankohta on valittava kompromissina maan kuivumisriskin ja  hitaan itämisen välillä. Yleensä myöhästetystä lämpimään maahan tehdystä kylvöstä kehittyy nopeasti ja aikaista kylvöä parempi kasvusto. Maan kosteus ja lämpötila määräävät öljykasvien kylvöajankohdan. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

10 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin kylvö Siemenmäärä 6-10 kg/ha Kylvösyvyys 2-4 cm Tasausäestys ja jyräys ennen kylvöä säästää ja lisää kosteutta Tavoitteena 300 kpl/m2 Lajikkeet luomuviljelyssä: Apollo, Hohto ja Valo Rypsin kasvuston tiheydellä on enemmän merkitystä rikkakasvien varjostamisessa kuin sadon tuottamisessa, sillä harvemmassa kasvustossa rypsi haaroittuu sekä muodostaa enemmän ja suurempia lituja. Tiheä kasvusto saattaa lakoontua helpommin. Reilusti tavanomaista suuremmalla siemenmäärällä 8-12 kg/ha tavoitellaan maan peittävää kasvustoa mahdollisimman nopeasti. Mikäli typpipitoista lannoitetta on käytettävissä, voidaan siemenmäärää alentaa. Jo yksilöä/m2 riittää tuottamaan hyvän sadon. Savi- ja hietamaissa itämiseen tarvittava kosteus säilyy kylvösyvyydessä vain matalaan muokatussa maassa. Jos maa on päässyt liiaksi kuivumaan, voidaan tilannetta parantaa kylvöä edeltävällä jyräyksellä. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

11 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin lannoitus Suojaviljana rypsi tarvitsee täydennyslannoituksen Vaihtoehtoina karjanlanta ja lihaluujauho Viivästetystä kylvöstä ja eloperäisistä lannoitteista johtuen rypsille maltillinen typpilannoitus Typpeä saa käyttää tukiehtojen rajoissa enimmillään kg/ha, maalajista riippuen. Viimeisimmät satoa nostavat typpikilot eivät nosta öljypitoisuutta vaan valkuaispitoisuutta öljypitoisuuden kustannuksella. Karjanlantaa ja lihaluujauhoa käyttämällä saadaan tarpeen mukainen lannoitus järjestettyä. Lannoitus voidaan tehdä etukäteen, jolloin ravinteet ehtivät liueta ajoissa nopeasti kehittyvälle rypsikasvustolle. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

12 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin rikkaäestys 1/2 Rikkaäestys tehdään varovasti rikkojen ollessa pieniä 1-2 cm mittaisia taimia Rypsikylvöksen rikkaäestys on mahdollinen aikaisessa taimivaiheessa ja se onkin hyvin suositeltavaa kuorettumisherkillä mailla. Äestys tehdään 1-2 cm syvyyteen. Rikkaäes säädetään maalajista riippuen siten, ettei se revi rypsin taimia irti. Runsasmultaisilla lohkoilla tai maan ollessa kylmää on hyvä tehdä rikkaäestys kylvön jälkeen ennen taimettumista. Matalaan tehdyllä sokkoäestyksellä tasataan maanpinta ja torjutaan ensimmäiset rikat. Näin tehden rikat eivät ehdi kasvaa liian isoiksi ennen seuraavaa rikkaäestystä. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

13 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin rikkaäestys 1/2 Nurmen kylvö rypsikasvustoon tehdään toisen rikkaäestyksen yhteydessä Nurmisiemenseoksen kylväminen ja multaaminen rikkaäestyksen yhteydessä on erinomainen keino välttää apilakasvuston läpikasvu. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

14 Kestorikkojen torjunta
Koko viljelykierron ajan Puhtaat kasvustot onnistuvat myös luomussa Rypsilohkon tulisi olla mahdollisimman puhdas juolavehnästä, ohdakkeesta ja valvatista. Kestorikkakasvien torjunta on tehtävä ennen rypsin kylvövuotta, keväällä keskitytään siemenrikkojen torjuntaan. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

15 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Tuholaiset Tärkein keino on varmistaa kasvuston nopea kehitys keväällä Viivästetty kylvö auttaa kuoriaisten torjunnassa Tarvittaessa kasvusto käsitellään sallituilla torjunta-aineilla Suositaan rapsikuoriaispistiäistä: rypsi suojaviljana ja seuraavana vuonna rypsi kylvetään viereiselle lohkolle Kirpat vioittavat pahiten sirkkataimivaiheessa olevia kasveja syöden lehtiin koloja ja reikiä ja kasvien haihdunnan lisääntyessä etenkin sirkkataimet voivat nuutua kokonaan. Kun rypsillä on muutama kasvulehti, selviää se kirppojen vioituksesta. Kirppoja voi torjua bioruiskute S-käsittelyllä, mikäli niitä on runsaasti, 1 kuoriainen/ kasvi sirkkalehtivaiheessa. Kasvuston nopea kehittyminen on tärkein torjunta menetelmä Rapsikuoriainen. Varhaisesta nuppuvaiheesta lähtien aikuiset vioittavat nuppuja nakertamalla niihin reikiä, toukat vioittavat kukinto-osia. Runsaina esiintyminä voi satotaso romahtaa, joten niitä voi torjua Bioruiskute S-valmisteella jos varhaisessa nuppuvaiheessa on 1 kuoriainen/kasvi, myöhemmin 2-3 kuoriaista/kasvi. Kukintavaiheessa ei ruiskutuksia enää saa tehdä. Myöhästetyssä kylvössä pahin tuholaispaine ehtii mennä ohi. Rapsikuoriaisen tärkein luontainen vihollinen on rapsikuoriaispistiäinen, joka loisii rapsikuoriaisen toukkia. Pistiäinen talvehtii rypsipellossa maan pintakerroksessa, ja lähtee liikkeelle seuraavana kesänä lämpösumman ollessa n. 300-astetta. Pistiäistä voi suosia välttämällä muokkausta ennen seuraavan vuoden kesäkuun loppua => rypsi suojaviljana. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

16 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Taudit Rypsillä esiintyy useita tauteja Möhöjuuri Pahkahome Vähintään 4-6 vuoden viljelykierto pitää ne hallinnassa Maan hyvä viljelykunto ja ilmava kasvusto vähentävät tautipainetta Taudit leviävät pääasiassa maassa talvehtivien itiöiden välityksellä, joiden lepomuodot säilyvät maassa elinkykyisinä useita vuosia. Vähintään neljän – kuuden vuoden viljelykierto pitää ne kurissa. Möhöjuuri on pahin ja melko yleinen tauti. Sitä torjutaan viiden vuoden viljelykierrolla ja riittävällä kalkituksella. Myös maan hyvä viljelykunto ja ojitus vaikeuttavat maalevintäisten itiöiden elinoloja. Pahkahome vioittaa täysikasvuista rypsiä vasta kukinnan jälkeen. Sen aiheuttama haitta kohdistuu litujen täyttymiseen, jonka vuoksi se luetaankin pahimpiin rypsin satoa alentaviin tauteihin. Luomutuotannossa pahkahomeen torjuntaan tehoaa parhaiten riittävän pitkä viljelykierto ja ilmava kasvusto. Pahkahomeelle alttiita välikasveja tulisi myös välttää rypsinviljelyssä. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

17 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin puinti Aloitetaan kun kasvusto on tasaisesti tuleentunut Puimuri säädetään rypsinpuintiin Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

18 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Siementen kypsyyskoe Riipimällä näyte lituja Hierotaan siemenet irti Puhalletaan roskat pois Murskataan siemenet Sisuksen väri ratkaisee Keltainen = kypsä Vihreä = raaka Puintiajankohta määritetään ns. pullokokeella eli murskaamalla siemeniä valkoiseen paperiin esim. lasipullolla kovan alustan päällä. Koenäytteet kerätään kasvustosta kattavasti, myös kasvin alaosista. Kaikkien siementen pitää olla keltaisia. Jos mukana on vihreitä siemeniä, niin puintiajankohtaa siirretään. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

19 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin puinti Hellävarainen puinti: Suuri puintiväli ja pienet kierrokset  Vain valmiit siemenet säiliöön Riittävä ilmamäärä varmistaa seulaston toiminnan Puimurin perussäädöt tehdään laitteen valmistajan ohjeiden mukaan. Säätöjen perusideana on saada rypsikasvusto hellävaraisesti puintikoneiston sisään. Syöttöruuvin ja pöydän väli 20 – 40 milliä. Jakolaite säädetään mieluummin kasvustoa alaspäin painavaksi kuin tyviosasta väkivalloin jakavaksi. Kaatokelan kehänopeus saa olla vain aavistuksen verran ajonopeutta suurempi ja kela pyörii lähellä syöttöruuvia. Kelan piikit säädetään osoittamaan lievästi ajosuuntaan. Puintikoneiston säädöissä ovat tärkeitä riittävän suuri puintiväli ja puintikelan alhainen kierrosnopeus. Kypsät siemenet irtoavat helposti ja vihreitä lituja ei kannata puida säiliöön. Jyvien irtipuintia on hyvä seurata aluksi kohlimille tulevasta massasta. Puhaltimen ilma ja seulojen välys säädetään hieman viljoja pienemmäksi kuivissa oloissa. Kasvuston ollessa kosteampaa, ilmamäärää täytyy lisätä. Ajonopeudella pyritään saamaan riittävä ja tasainen massa seulaston toiminnan turvaamiseksi. Liian pieni ilmamäärä on yleinen virhe. Seulaksi suositellaan kiinteää 4 – 8 mm seulaa. Kiinteällä seulalla lidunpalat vähenevät huomattavasti puidussa sadossa. Seulaston ja viettopinnan puhtautta on tarkkailtava puinnin aikana, etenkin jos rikkoja on kasvustossa runsaasti. Kuva Reijo Käki 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

20 Reijo Käki Kevätrypsin viljely
Rypsin kuivatus Erä kuivurille heti puinnin jälkeen Savikka lähtee esipuhdistajalla kuivaamattomasta puintierästä Kuivauksen edistyessä säädä puhdistinta pienemmälle Pienennä tarvittaessa ilmamäärää ulospuhalluksen estämiseksi Lisää kiertonopeutta Vahdi lämpötilaa! Loppukosteus 7-9 % Sato kuivataan heti puinnin jälkeen, siemeniä ei saa päästää lämpenemään kuormassa. Kuivaus onnistuu kaiken tyyppisissä kuivureissa. Siilokuivurissa ilmamäärä pienennetään alle 1/3:n, etteivät siemenet lennä poistoputkeen ja kiertonopeus suurennetaan mahdollisimman suurelle. Lämpötila saa olla enintään 50 astetta, koska korkeammalla lämmöllä öljyyn tulee makuvirheitä. Jos lämpötilaa ei saa rajoitettua, niin käsisäädöllä voi pitää poltinta päällä sen aikaa, että lämpö ehtii nousta ylös ja antaa sitten jäähtyä välillä. Varo kuivaamasta liian kuivaksi. Kuivasta siemenestä öljyä ei enää irtoa samaa määrää. Esipuhdistaja säädetään niin pienelle, ettei rypsi lennä pois, mutta savikan siemenet ja muut rikat lähtevät pois. Jos rikkoja on paljon anna pyöriä ilman lämpöä, kunnes ulos ei tule enää lennä savikkaa. Kuivauksen edetessä esipuhdistajaa joutuu säätämään pienemmälle, etteivät kuivaneet rypsin siemenet lennä ulos. Kosteutta on hyvä mitata jauhavalla mittarilla, koska sillä saadaan varmin tulos. 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely

21 Millaiselle tilalle rypsi sopii?
2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely