ÄLYKÄS SEUTUKUNTA – VOIDAANKO TUNNISTAA? Teemu Haukioja, Ari Karppinen, Jari Kaivo-oja ja Saku Vähäsantanen 30.5.2018 Julkaistu Satakunnan talous -katsauksessa 31 http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus
Alueellinen älykäs erikoistuminen Euroopan Unionin menoista käytetään nykyään 46 % Älykkääseen ja erikoistuvaan alueelliseen kasvuun. Maatalouden osuus budjetista on 41 %. Älykkään erikoistumisen ominaisuuksia on kolme: Kunkin alueen tulisi erikoistua globaalissa kilpailussa suhteellisen etunsa mukaisesti. Vastatakseen myös äkilliseen ja rakenteelliseen muutokseen alueellinen elinkeinorakenne tulisi olla riittävän monipuolinen ja muutosjoustava. Aktiivinen aluekehittämisen tulisi hyödyntää yrittäjyyden globaalissa kilpailussa pärjääviä kokeilevia käytäntöjä ja uudenlaisia yhteistyöprosesseja. Merkittävin alueellinen globaalin kilpailun sektorissa (teollisuus) pärjäävä kokeileva ja verkostomainen yrittäjyys syntyy alueellisista agglomeraatioeduista. Tällainen alueellinen potentiaali on suurin teollisuusvaltaisilla alueilla. 31.12.2018
Kohti indikaattoreita Älykkään erikoistumisen mittaaminen on ongelmallista: Useissa älykkään erikoistumisen strategiahankkeissa on painotettu kvalitatiivisia indikaattoreita: mitkä ovat alueelliset älykkään erikoistumisen toiminnot? Kvantitatiivisia indikaattoreita on vasta kehitteillä. Tässä ensimmäisiä. Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja Satakunnan seutukuntien globaalin kilpailun alaisen sektorin (teollisuus) älykkään erikoistumisen keskeisiä piirteitä taloustieteeseen perustuvien tilastollisten indikaattoreiden avulla. Taloustiede: kilpailukyky perustuu alueen pitkäaikaisiin kasvutekijöihin perustuvaan menestykseen kilpailuilla markkinoilla. 31.12.2018
Tilastollinen aineisto Empiirinen aineisto perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan teollisuustoimialojen työllisyystilastoihin seutukunnittain TOL 2-luokitus LAU-1, Euroopan tilastotoimiston Eurostatin Suomen seutukunnista käyttämä tilastollinen jako. 70 seutukuntaa Aineisto koskee vuotta 2015. 31.12.2018
Kolme indikaattoria Satakunta on Suomen mittakaavassa globaalissa kilpailussa menestynyt teollisuusvaltainen ja vientimenestynyt maakunta. Globaalin kilpailun alaiseen teolliseen toimintaan liittyy kolme alueellisen älykkään erikoistumisen kannalta olennaista piirrettä: Muutosjoustavuus (taloudellinen resilienssi, kimmoisuus, HHI) sopeutua globaaleihin suhdanne- ja rakennemuutoksiin. Riittävä erikoistuminen pärjäämiseksi globaalissa kilpailussa (paljastettu suhteellinen etu, RRSI) ja Globaalisti kilpailevan sektorin työllistävyys (kilpailukykyistä yrittäjyyttä mittaava agglomeraatioetumitta, LIMI). Taulukossa (seur.sivu) on tarkasteltu 1. ja 2. indikaattoreita alueellisen agglomeraatioetumitan suhteen. LIMI-ääripäässä tumman vihreä merkitsee aluetaloudellisesti kilpailukykyistä globaalin yrittäjyyden potentiaalia ja punainen sen vähäistä alueellista merkitystä. 31.12.2018
“Traffic Light”-analyysi: Top 10 seutukunnat (70 seutukuntaa) Pieni Herfindahl-Hirschman indeksin arvo (HHI) merkitsee seutukunnan globaalin kilpailun alaisen elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Suuri relative regional specialisation indeksin arvo (RRSI) merkitsee seutukunnan globaalin kilpaillun sektorin alaisen elinkeinorakenteen merkittävää poikkeamaa koko maan vastaavasta elinkeinorakenteesta. Tumman vihreä merkitsee merkittävää kilpailukykyisen sektorin yrittäjyyspotentaalia seutukunnassa ja punainen vähäistä. Muut värit näiden ääripäiden välistä. 31.12.2018
Tuloksia (1): kaikki seutukunnat HHI & LIMI: Kuopion ja Turun seutukuntien teollisuuden rakenteet ovat monipuolisimpia ja Pietarsaaren seutukunta on 10. monipuolisin. LIMI-indeksin mukaan Kuopion seudulle globaalin kilpailun yrittäjyyden potentiaalin merkitys on suhteellisen vähäinen. Lounais-Pirkanmaa ja Pietarsaaren seutu ovat erikoistuneet ”älykkäästi”. RRSI & LIMI: Porvoon, Raahen, Vakka-Suomen ja Jämsän seutujen kilpailullisen sektorin elinkeinorakenteet poikkeavat maan elinkeinorakenteesta suhteellisen paljon ja samalla niiden globaali kilpailullinen sektori on suhteellisesti merkittävää (korkea LIMI-arvo). Tulkinta (1): alueet ovat onnistuneet globaalin kilpailun vaatimassa erikoistumisessa. Tulkinta (2): näiden alueiden erikoistumiseen liittyy riski, joka saattaa realisoitua voimakkaan ulkoisen erikoistumisalueeseen liittyvän shokin tapauksessa. 31.12.2018
Tuloksia (2): Satakunnan seutukunnat HHI-monipuolisuuden suhteen Porin seutukunta sijoittuu sijalle 8. (70 seutukuntaa) ja Pohjois-Satakunta 22. ja Rauman seutukunta sijalle 27. Porin seutukunnan teollisuus on erikoistunut ”älykkäästi” Teollisuusrakenne on resilientti ja työllistävä. Rauman seutukunta on hyötyjä koko maan harjoittamasta talous- ja teollisuuspolitiikasta vakaan kasvun olosuhteissa, koska sen globaalin kilpailun rakenne on hyvin lähellä muun Suomen (varsin yksipuolista) globaalin kilpailun alaista teollista rakennetta. 31.12.2018
Kiitos! Lisätiedot: www.satamittari.fi Teemu Haukioja, tutkijatohtori, TuKKK, Pori teemu.haukioja@utu.fi Jari Kaivo-oja, tutkimusjohtaja, TuTu, Tampere jari.kaivo-oja@utu.fi Ari Karppinen, projektitutkija, TuKKK, Pori ari.karppinen@utu.fi Saku Vähäsantanen, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto, etunimi.sukunimi@satakunta.fi 31.12.2018