SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY

Esitys aiheesta: "SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY"— Esityksen transkriptio:

1 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Projektitutkija SAKU VÄHÄSANTANEN Projektitutkija ARI KARPPINEN Tutkija JANI-PETRI LAAMANEN

2 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Kilpailukyky on asia, jota yhteiskunnissa on ratkottu satoja vuosia. Sen parempaa ymmärrystä on pidetty keskeisenä parannettaessa niin koko yhteiskunnan kuin myös sen erillisten toimijoiden – ennen muuta yritysten – taloudellisen menestyksen edellytyksiä kestävällä tavalla. Tästä huolimatta kilpailukyvyllä ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä sisältöä, varsinkaan alueellisella tasolla. Tutkimuksellisesti kilpailukyky on siis jatkuvan mielenkiinnon kohteena, vaikkakin kilpailukyvyn alueellisista ulottuvuuksista alan tutkimuskentässä on ryhdytty puhumaan vasta varsin hiljattain. Usein näyttää siltä, että kilpailukykytutkimus synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa täsmällisiä vastauksia.

3 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa Satakunnan keskeiset taloudellisen kilpailukyvyn vahvuudet ja heikkoudet, analysoida satakuntalaisten yritysten selviytymistä kovenevassa kilpailussa sekä tarkastella alueellisten kilpailukykytekijöiden ja yritysten kilpailukykyedellytysten keskinäisiä vaikutuksia Satakunnassa. Tässä tutkimuksessa on keskitytty Satakunnan kilpailukykyedellytysten etsimiseen yritys- ja aluetasoilla. Kyseessä lienee ainutlaatuinen selvitys, jossa jonkin maakunnan kilpailukykyedellytyksiä arvioidaan samanaikaisesti yritys- ja aluetasolla varsin kattavalla toimialajaotuksella ja indikaattoristolla poikkitieteellisesti.

4 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Tutkimuskysymyksiä on kolme: (1) Mitkä ovat Satakunnan nykyiset keskeisimmät alueelliset kilpailukykyresurssit, kun niitä verrataan koko maan keskimääräiseen kehitykseen? (2) Millaiset kilpailukykyedellytykset satakuntalaisilla yrityksillä on suhteessa saman toimialan yrityksiin maassamme tai suhteessa joihinkin yleisiin vertailuarvoihin? (3) Millaisia yhtymäkohtia voidaan löytää alueellisen – erityisesti Satakunnan – kilpailukykyresurssien ja yritystason aineistosta esiin tulevien menestys- ja uhkatekijöiden välille?

5 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Alueellisen kilpailukyvyn muuttujat on jaettu inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, alueellisen keskittymisen ja saavutettavuuden luokkiin, joissa kussakin kilpailukykytekijöitä on mitattu usealla eri indikaattorilla. Indikaattoristo täydentää uusimpien suomalaisten empiiristen kilpailukykytutkimusten (Huovari, Kangasharju ja Alanen 2001 ja Piekkola 2006) mittareita Satakuntaa koskevilla muuttujilla ja tuoreimmilla tilastohavainnoilla. Yritystason aineistoon perustuva toimialoittainen kilpailukyky-tarkastelu on tehty perinteisen tilinpäätösanalyysin ja yrityshaastattelujen avulla. Satakunnan päätoimialojen kilpailukykyä arvioitiin lisäksi liikevaihdon ja työllisyyden (henkilöstön määrällä mitattuna) kehityksen 1995–2005/2006 avulla vertaillen niitä koko maan vastaavaan kehitykseen. Tutkimusotetta voidaan luonnehtia poikkitieteelliseksi, koska siinä yhdistyvät kansantaloustieteen ja laskentatoimen menetelmät.

6 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Keskeiset tulokset ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta ”Mitkä ovat Satakunnan nykyiset keskeisimmät alueelliset kilpailukykyresurssit, kun niitä verrataan koko maan keskimääräiseen kehitykseen” liittyvät Satakunnan suhteellisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Suhteellisia vahvuuksia Satakunnassa ovat saavutettavuus (erityisesti vientimenestys ja osin maantie- ja lentoliikennesaavutettavuus), mm. väestötiheydellä mitatut agglomeraatioedut (keskittymisedut) sekä oman ja ympäröivän alueen väestöpohjan laajuus ja osin myös inhimillisen pääoman luokkaan kuuluva keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä. Keskeisiä alueellisia heikkouksia Satakunnassa ovat t&k-menot/arvonlisäys(/asukas) -taso ja -kehitys 1995–2005, väestön ikääntyminen ja inhimillisen pääoman luokassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä.

7 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Toisen tutkimuskysymyksen (Millaiset kilpailukykyedellytykset satakuntalaisilla yrityksillä on suhteessa saman toimialan yrityksiin maassamme tai suhteessa joihinkin yleisiin vertailuarvoihin?) osalta havaittiin, että satakuntalaisten yritysten liikevaihdolla ja työllisyydellä tarkasteltu kilpailukyvyn kehitys vuosina 1995–2005 suhteessa koko maahan on toimialoittain varsin vaihtelevaa. Liikevaihdon ja työllisyyden kehityksellä tarkasteltuna kilpailukyky on vuosina 1995–2005 ollut Satakunnassa koko maata parempaa molempien muuttujien osalta vain yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalialan palveluissa. Erityisesti työllisyyskehityksellä mitattuna kilpailukykyisiä ovat olleet koneiden ja laitteiden valmistus, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ja elintarvike-teollisuus (tosin sen työllisyys on kokonaisuudessaan laskenut). Pelkästään liikevaihdon kasvattamisessa ovat suhteellisesti pärjänneet Satakunnassa kemianteollisuus, metsäteollisuus ja elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Metallituotteiden valmistuksen (pl. koneet ja laitteet), rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemispalveluiden sekä liike-elämän palveluiden liikevaihdon ja työllisyyden avulla mitattu kilpailukyky on koko maan vastaavia toimialoja heikompaa Satakunnassa. Metallituotteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvu Satakunnassa on ollut kuitenkin 73 % ja henkilöstö on kasvanut lähes 25 %.

8 LIIKEVAIHDON JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS 1995-2005
SATAKUNTA VS. KOKO MAA Liikevaihdon kehitys Satakunnassa verrattuna maahan keskimäärin *= liikevaihdon kokonaismuutosero on merkittävä (10–20 % -yksikköä) ja ** = kokonaismuutosero on erittäin merkittävä (> 20 % -yksikköä) parempaa keskimääräistä heikompaa Henkilöstö-määrän kehitys Satakunnassa verrattuna maahan keskimäärin § = henkilöstö-määrän kokonais-muutosero on merkittävä (5-15 % -yksikköä) ja §§ = kokonais-muutosero on erittäin merkittävä (>15 % -yksikköä) Kehitys on keskimääräiseksi, mikäli kokonaismuutos-ero on ollut ± 5 %-yksikköä Yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalialan palvelut (TOL N) Elintarviketeollisuus (TOL 15)§ Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29)*§ Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut TOL O)** §§ Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (TOL 24,25)** Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne** (TOL I) Metsäteollisuus (TOL 21,22)§ Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus**§§ (TOL 30-33) Metallien jalostus (TOL 27) §§ Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) (TOL 28)*§ Rakentaminen (TOL F)**§§ Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G)**§ Majoitus- ja ravitsemisala (TOL H)**§§ Liike-elämän palvelut (TOL K)**§§

9 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Liikevaihdon ja työllisyyden kehityksen lisäksi toimialojen kilpailukykyä tarkasteltiin myös tilinpäätösanalyysien ja yrityshaastatteluiden avulla. Niitä on tehty seuraavilla toimialoilla: automaatioala, meritekninen teollisuus, metalli-tuotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet), kodinkoneiden, vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa, muut lääkäripalvelut, hammashoito-, elämys-, mainos- ja tietojenkäsittelypalvelut sekä sahaus, höyläys ja kyllästys -toimiala. Toimialoiksi valittiin kehittyviä ja uuden kasvun luomisen kannalta keskeisiä aloja, joiden toimintaedellytyksiä ei Satakunnassa vielä hyvin tunnettu sekä perinteisiä, maakunnalle merkittäviä toimialoja. Tilinpäätösanalyysit on laadittu opinnäytetöinä.

10 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Tilinpäätösanalyysien perusteella havaittiin, että kannattavuus ja vakavaraisuus ovat vuosina 2000–2003/4 valtaosalla tarkastelluista satakuntalaisista toimialoista varsin hyvät verrattuna koko maan vastaaviin toimialoihin tai Yritystutkimusneuvottelukunnan ohjearvoihin. Toimialoista suuri osa on selkeästi tyydyttävässä tai hyvässä luokassa ja valtaosalla toimialojen mediaaniluokkaan kuuluvista yrityksistä kilpailukykykehitys on tarkasteluperiodilla joko molempien muuttujien tai vähintään toisen osalta ollut parempaan suuntaan. Poikkeuksen muodostavat sahaus, höyläys ja kyllästys -toimiala sekä elämyspalvelut vakavaraisuuden osalta.

11 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Tehtyjen yrityshaastatteluiden perusteella havaittiin, että kriittisten menestystekijöiden ja mahdollisten epävarmuus-tekijöiden joukko vaihtelee merkittävästi toimialoittain. Kotimarkkinoille ja Satakuntaan suuntaavat toimialat valtaosaltaan korostivat kriittisinä menestystekijöinään toimintaympäristössään olevia kysyntätekijöitä (riittävä ostovoima, johdettu kysyntä muiden alueellisten toimijoiden taholta ja suhdannetekijät) ja paikallisissa verkostoissa toimimisen tärkeyttä. Tosin poikkeuksen tekivät muut lääkäripalvelut ja elämyspalvelut, joissa koettiin tärkeiksi valtaosaltaan yrityksen resurssitekijät (henkilökunnan riittävä osaaminen ja ammattitaito) ja puhtaasti liiketoimintaosaamiseen liittyvät asiat. Suurella osalla paikallista yritystoimintaa suurimpana epävarmuustekijänä nähtiin ulkomaisen ja kotimaisen kilpailun kiristyminen.

12 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Kasvaville ja globaalisti kilpaileville (teollisuus)toimialoille luonteenomaista on se, että kriittiset menestystekijät liittyvät niiden omiin resurssitekijöihin: osaaminen, innovatiivisuus – erityisesti t&k-toiminta – ja inhimillinen pääoma yleensä ja puhtaat liiketoimintaosaamiseen liittyvät tekijät. Globaalin kilpailun puristuksessa toimivat alat puolestaan korostivat suurelta osin kustannustehokkuutta ja jalostusasteen nostamista erikoistumisen tai vaikkapa massaräätälöinnin avulla. Teollisuustoimialojen epävarmuustekijät liittyivät valtaosaltaan globaaleihin tai kansallisiin tekijöihin: koveneva globaali kilpailu, kiinailmiö, valmistus ulkomailla ja tuonti, valuuttakurssikehitys, päästökauppa sekä raaka-aineiden ja sähkön hintakehitys.

13 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
Kolmannen tutkimuskysymyksen (Millaisia yhtymäkohtia voidaan löytää alueellisen – erityisesti Satakunnan – kilpailukykyresurssien ja yritystason aineistosta esiin tulevien menestys- ja uhkatekijöiden välille?) osalta havaittiin, että kasvavien globaalien alojen kriittisten menestystekijöiden kannalta Satakunnan heikohko innovaatioaktiivisuus ei tukenut toimialoja, mutta inhimillisen pääoman suhteelliset vahvuudet (keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus sekä kokemus, ammatillinen ja muu inhimillinen pääoma) tukivat alojen kehitystä ja erityisesti Satakunnan hyvä vientisaavutettavuus antaa hyvän alueellisen sopeutumissuojan globaalia kilpailua vastaan suhteessa maahan kokonaisuudessaan. Satakunnan mitatuksi suhteelliseksi vahvuudeksi paljastunut väestötiheys ei ilmennyt yrityshaastatteluiden kriittisissä menestystekijöissä ja toisaalta maantie- ja lentoliikennesaavutettavuutta pidettiin alueellisen kilpailukyvyn mittaustulosten vastaisesti useammalla toimialalla epävarmuustekijänä toimimiselle Satakunnassa.

14 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
SUMMA SUMMARUM: Alueelliseen innovaatioaktiivisuuteen liittyvät tekijät (esim. t&k-toiminta ja korkeasti koulutettu työvoima) tukisivat lähes kaikkien kasvualojen menestystekijöitä, mutta Satakunta on tämän alueellisen kilpailukykyresurssin suhteen keskimääräistä heikommin kehittynyt. Satakunnan keskeisten teknologiateollisuustoimialojen kriittistä osaamiseen liittyvää menestystekijää tukee Satakunnassa alueen suhteellinen vahvuus keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa väestöstä. Maantie- ja lentoliikennesaavutettavuus ovat Satakunnan suhteellisia vahvuuksia, mutta yrityshaastatteluissa ilmeni, että useilla toimialoilla tätä pidettiin myös Satakuntaan sijoittuneen toimialan/yrityksen heikkoutena.

15 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
SUMMA SUMMARUM: Satakunnan erinomainen ulkomaankauppasaavutettavuus tukee selvästi niiden toimialojen kriittisiä menestystekijöitä, jotka ovat ulkomaankauppaan suuntautuneita. Lisäksi se antaa niille myös erityisen alueellisen sopeutumisedun useita haastatteluissa esiin tulleita tulevaisuuden epävarmuustekijöitä vastaan. Keskittymismuuttuja (agglomeraatioedut) on väestötiheydellä ja keskittymisestä hyötyvien toimialojen työllisyysosuudella mitattuna Satakunnan suhteellinen vahvuus. Näille oli kuitenkin tyypillistä, että niitä vastaavia kriittisiä menestystekijöitä ei yrityshaastatteluissa juuri löytynyt. Toisaalta tutkimuksessa ei mitattu suoraan toimialojen sisäisiä verkostoetuja keskittymiskategoriassa. Samalla lähes kaikilla toimialoilla löytyi sellaisia kriittisiä menestystekijöitä, joita verkostoeduista nauttiva alue tukisi talousteorian mukaan. Nämä potentiaaliset edut saattavat siis lisätä satakuntalaisten yritysten taloudellista menestystä.

16 SATAKUNNAN ALUEELLISET KILPAILUKYKYRESURSSIT JA YRITYSTEN KILPAILUKYKY
LISÄTIETOJA: Projektitutkija SAKU VÄHÄSANTANEN, Projektitutkija ARI KARPPINEN, Tutkimus ladattavissa osoitteessa