taustaa: Kirkko kaikille - Suomen ev. lut

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yhteisöllisyys – utopiaa vai arjen tekoja
Advertisements

Työrukkaset heilumaan ja nuorisotyöttömyys kuriin.
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Lähipalveluhanke / Hämeenlinna (erityisesti Kalvola) Juva, Joroinen, Rantasalmi = JJR Porin yhteistoiminta-alue (Luvia,
Verkonkäytön ongelmat
10 vinkkiä voimaantumiseen
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
VAPAAEHTOISTYÖSSÄ JAKSAMINEN OSAAMINEN Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö
”katso meitä” Muuramen seurakunta, Petri Katko, Anna Maria Siljander, Simo Lampela, Jenni Havunen
Saavutettavuus on osallisuutta
Keravan seurakunta - matkakumppanisi
Veijo Nikkanen: Verkonkäytön mahdollisuudet Kaikille hyvä -seminaari Selko-e Verkonkäytön mahdollisuudet Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto.
TYÖHAKEMUS.
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Yleisohje Diasarja on jaettu kolmeen osaan esitettäväksi joko kokonaan tai soveltuvin osin: ensimmäisessä osiossa (diakuvat 1-7) tuodaan vammaisen samanarvoisuus.
Työntekijän kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta jalkautuvassa työssä
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Viestintäsuunnitelma
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
Koulutuksen työelämälähtöisyyden hyvät ja huonot puolet AMOK: APE6/2005, KTM Ismo Koponen MO16,
1Kehittämiskeskus Tyynelä Kokemuksia kolmikantayhteistyöstä Lähipalveluseminaari, RAY-talo Seppo Sulkko.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
taustalla YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimus EU:n vammaisstrategia Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015 viesti sama:
Vapaaehtoistoiminta Suomen Punaisessa Ristissä Tulijan tukena pikakoulutus.
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
Lähetysopetus rippikoulussa Esimerkkejä lähetysoppitunnilla käsiteltävistä asioista.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Perusopetus Osaamisen kehittäminen TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS - OPS 2016 Organisaation osaaminen – yhteisön osaaminen – yksilön osaaminen.
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Millaisen seurakunnan SINÄ HALUAT?
Katsaus YK:n vammaissopimukseen ja Yhdenvertaisuuslakiin
ERITYISTAIDEKASVATUS
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Nokian seurakunnan strategia
Yhteisöön kuulumisen etiikka
kansanedustajasi oikein ydinvoimasta?
Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Yksilön lyhyt historia
Mitä on Avoin ja mukaanottava yhteisöllisyys
Följyssä-toiminnan prosessin kuvaaminen
Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?
YHTEISTYÖLLÄ YHDENVERTAISUUTTA
Lähetysopetus rippikoulussa
Muutosseminaari Kimmo Kena, palvelumuotoilija, Kitchen
Hiljainen tieto Kala ei tiedä että se ui ,ennen kuin se joutuu vedestä pois Rutiininomaista, ohjaa kaikkea toimintaa Periaatteessa kaikki tieto ja osaaminen.
Kirsi Ylänne Johanna Koskela
Kristiina Kontiainen, ylitarkastaja, ESAVI
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS -TYÖPAJAN KOOSTE
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
Esitys Pirkanmaan pipliaseuran seminaarissa
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
Yhteinen keittiö -hanke
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla
Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatus
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Lähetysopetus rippikoulussa
Esityksen transkriptio:

saavu – Kirkon saavutettavuusohjelma on syntynyt kirkolliskokouksen aloitteesta taustaa: Kirkko kaikille - Suomen ev.lut. kirkon vammaispoliittisen ohjelman (2003) päivitys Yhteiskunnallisesti taustalla ovat YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimus, EU:n vammaisstrategia ja Suomen vammaispoliittisen ohjelma VAMPO 2010–2015. Niiden kaikkien viesti on sama: kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä sekä palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Saavutettavuus tarkoittaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta osallistua ja olla osallisina riippumatta heidän erilaisista ominaisuuksistaan. Se on yhdenvertaisuuden edistämistä. ohjelman lähtökohtana ovat teologiset perustelut osallisuudelle ja saavutettavuudelle saavu, Kirkon saavutettavuusohjelma tarkastelee saavutettavuutta erityisesti vammaisten henkilöiden sekä viittomakielisten kannalta. Samat periaatteet sopivat usein myös muiden kieli- ja kulttuurivähemmis­töjen, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden ihmisten kohtaamiseen. Saavutettavuusohjelma on suunnattu seurakuntalaisille, kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. Siihen sisältyy toimenpideosio, jonka toteutumista Kirkon vammaistyön neuvottelukunta seuraa. Toimenpide-ehdotukset on suunnattu seurakunnille, hiippakunnille ja kokonaiskirkolle.

Esitteeseen on koottu tiiviisti se, mistä saavu -ohjelmassa on kyse Vasemmalla on se, minkä pitää toteutua, että osallisuus olisi mahdollista Keskellä oleva on se, mistä kirkossa pohjimmiltaan on kyse: Voin kokea Pyhän kosketuksen, uskon. teologiset perustelut: Oikealla kerrotaan siitä, mitä osallisuus käytännössä tarkoittaa. Ihmiskäsitys vasta yhdessä, erilaisina olemme Jumalan kuva erilaisuus ei ole syntiä, mutta ihmisarvon kyseenalaistaminen on vammat eivät ole syntiä, mutta epätasa-arvoinen kohtelu on meidät on luotu elämään yhdessä olemme kokonaisia vasta suhteessa muihin Jumalan pelastava rakkaus Kristuksessa ei luokittele, syrji eikä aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan Kirkkokäsitys vain saavutettava kirkko on uskottava Kristuksen kirkko, kirkko on avoin kaikille työ Jumalan valtakunnan tulemiseksi: oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus – ”Rakastakaa Jumalaa ja toisianne!” Osallisuus kolmiyhteisestä Jumalasta saa kirkossa yhteisöllisen muodon, ruumiillistuu. Se merkitsee Jumalan luomistyön hyvyyksien jakamista, jotta kaikki pääsisivät niistä osalliseksi Kirkon tehtävä ja olemus kietoutuvat erottamatta toisiinsa!!! Jatkuva haaste suunnitella, järjestää, arvioida ja kehittää työtä niin, että mahdollisimman moni löytää uskon merkityksen ja oman paikkansa kirkon toiminnassa elämäntilanteensa mukaisesti. - Seurakuntalainen on vahva ja aktiivinen sana; miten moneen suuntaan se avautuu, väkevänä ja toimivana!

Keskeisiä käsitteitä: oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, osallisuus, esteettömyys eli fyysinen saavutettavuus Seurakunnan tehtävänä on omassa toiminnassaan purkaa osallisuuden esteitä. Silloin saavutettavuus ja yhdenvertaisuus lisääntyvät. Sen pitäisi siis olla seurakunnan toiminnan pohjavire. Ohjelma antaa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden esteiden purkamiseen konkreettisia työvälineitä.   Asenteet ovat suurin este. Ne ovat myös vaikeimmin muutettavissa. - esteet voidaan raivata pois Fyysinen saavutettavuus eli esteettömyys muodostuu mm. liikkumisesta, näkemisestä ja kuulemisesta – vaivaton siirtyminen paikasta toiseen, valaistus riittävä ja häikäisemätön, jokainen työntekijä osaa käyttää induktiosilmukkaa Seurakuntalaisen tulee voida sanoa: Olen tässä! Olen ihan kokonaisena tässä. 3. Kommunikoinnin esteet muodostuvat siitä, että en näe, kuule tai ymmärrä. Ohjelma avaa käsikirjamaisesti erilaisia tapoja kommunikoida. Kakkien aistien käyttäminen on tärkeää. Monikanavaisuus auttaa, jotta en vain puhu, voin samalla piirtää tai tukiviittoa tarvittaessa. Selkokielestä hyödymme me kaikki, mutta erityisesti ne joilla on puheen tai kirjoitetun tekstin hahmottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, vaikka siksi että on juuri alkanut käyttää suomen kieltä. Konkretian ja selkeän puheen tarve on huutava monimutkaisen, abstraktin puheen kirkossa. 4. Strateginen työskentely on seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelun väline. Se tarvitsee pohjakseen teologista työskentelyä ja tietoa. Tässä luottamushenkilöt ovat avainasemassa, sillä saavutettavuusajattelu ja strateginen linjaaminen kattavat toiminnan suunnittelun ja toteutuksen, rekrytoinnin, toimitilat, hankinnat, henkilöstön kehittämisen ja luottamushenkilöiden kouluttamisen 5. Koulutus on tiedon jakamista, käytännön osaamisen lisäämistä ja asenteisiin vaikuttamista. Saavutettavuus ujuttautuu ajattelumalliksi olemassa oleviin kirkon ammatillisiin ja täydentäviin koulutuksiin. Mutta ensi sijaista on myös oman osaamisen jakaminen omassa tiimissä, työyhteisössä ja verkostoissa. 6. Kirkon suurin resurssi ja voimavara ovat ihmiset. Siksi saavutettavuuden eteenpäin meneminen on enemmän kuin mahdollista, sillä asenteet ovat muuttuvia, vaikka hitaasti, kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen ei vie rahaa, eikä teologinen työskentely tai vinkkien antaminen. Kaikkea ei mitata rahassa. Resurssien käytön lähtökohtana näky siitä, millainen ja mikä on osallisuuden yhteisö. 7. Paikallinen verkostoituminen on tärkeää. Paikalliset yhteistyökumppanit, vaikkapa vammaisyhdistykset, voivat tarjota kokemusasiantuntijoiden tärkeää tietoa yhteiseen hyvään. ME!!! Seurakunta ei ole nuo vaan me. Saavutettavuuskin haastaa työntekijät uuteen tapaan toimia. Yhdessä tekemiseen rinta rinnan tasaveroisina - coach!

Minulla on oma paikkani seurakunnassa Minulla on oma paikkani seurakunnassa! - Missä on minun paikkani kirkossa/seurakunnassa? Minua tarvitaan! - Mitä minulla on annettavaa yhteiseen jakoon? Voin antaa itsestäni! - Mitä kirkosta/seurakunnasta puuttuu, jos minun paikkani on tyhjä? saavutettavan seurakunnan rakentamisessa jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä on lupa olla, olla osallinen, olla yhdenvertainen, toimia, antaa ja vastaanottaa

Toimenpideosio: Ajatus on, että seurakunnan työyhteisön tutustuttua ohjelmaan ja työstettyä sen teologista pohjaa, seurakunta valitsee kohdan ja kohtia, joissa se haluaa nyt laittaa asioita kuntoon, hankkia tietoa ja edetä; mikä on nyt oleellisinta tai kiireellisintä Saavutettavuussivut: tieto ja käytännön ideat – kättä pidempää Ohjelma antaa tietoa ja jakaa toimivia tapoja parantaa saavutettavuutta. Toimintamallit on kerätty eri puolilta Suomea. Kirkon viittomakieliset verkkosivut, Usein ihmettelen, vaikeimmin kehitysvammaisten rippikoulukirja ja pistevirsikirja ovat esimerkkejä ohjelman myötä syntyvistä materiaaleista, jotka palvelevat seurakuntalaisia ja työntekijöitä. (tuleeko esimerkkejä?) kirkossa, hiippakunnissa ja seurakunnissa on paljon osaamista ja oikeaa asennetta – erityisesti tässä joukossa! tämän osaamisen jakaminen päättäjille ja eri toimijoille: luottamushenkilöille, esimiehille, kaikille työtovereille ei vain diakonian etuoikeus tai velvollisuus, saavutettavuus on koko seurakunnan asia diakoniassa on tietoa ja taitoa – älkää pitäkö sitä vain itsellänne!