EUROOPAN UNIONIN OIKEUS http://europa.eu/

Muut viranomaisen antamat EU-OIKEUS OSANA SUOMEN KANSALLISTA OIKEUTTA EUROOPAN UNIONIN OIKEUS SUOMEN PERUSTUSLAKI SUOMEN LAIT KANSAIN- VÄLINEN OIKEUS SUOMEN ASETUKSET JA SÄÄDÖKSET Muut viranomaisen antamat säädökset ja yksittäispäätökset

EU:n jäsenvaltiot Germany United Kingdom France Italy Spain Poland Romania Netherlands Greece Czech Republic Belgium Hungary Portugal Sweden Bulgaria Slovakia Denmark Austria Finland Ireland Lithuania Latvia Slovenia Estonia Cyprus Luxembourg Malta Kroatia

Euroopan Unionin tavoitteet?

EU-OIKEUDEN LUONNEHDINTAA Toistaiseksi ainoa olemassa oleva ylikansallinen oikeusjärjestelmä Sisältää säädöksiä vain niiltä aloilta, joilla Euroopan unionille on perustamissopimuksessa annettu valtuudet tehdä lainsäädäntöä Välitön oikeusvaikutus => jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman kansallisen parlamentin hyväksyntää Ensisijaista suhteessa kansalliseen oikeuteen

ENSISIJAISUUSPERIAATE Kansalliset lainsäädäntöelimet luovuttavat osan toimivallastaan unionin toimielimille Ristiriitatilanteessa kansallinen lainsäädäntö väistyy Jäsenvaltion lainsäätäjät sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset Kansallisten tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan EU-tuomioistuimen linjauksia

NELJÄ VAPAUTTA Tavaroiden vapaa liikkuminen Yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti markkinoitu tuote on päästettävä esteettä myös muiden jäsenvaltioiden markkinoille Työvoiman vapaa liikkuminen Yhteisömaiden kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet työskennellä kaikkialla yhteisön alueella Palveluiden vapaa liikkuvuus Unionin kansalaisen tai unionissa kotipaikkaansa pitävän yrityksen tuottamia palveluita voidaan myydä ja ostaa koko yhteisön alueella Pääoman vapaa liikkuminen Pääomien käyttöä, korkoa eikä liikkumista yhteisömaiden välillä säännöstellä

LIIKEKILPAILUN SÄÄNNÖKSET Unioni valvoo kilpailun toteutumista alueellaan Jäsenmaat velvoitettu huolehtimaan lainsäädännöllään kilpailua rajoittavien toimien estämisestä Yrityksiä velvoittavat kilpailusäännöt Valtion tukia ja julkisia hankintoja koskevat määräykset

EUROOPAN UNIONIN HISTORIAA 1952 – 2002 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) 1958 Rooman sopimus Euroopan talousyhteisö ETY, 1993 alkaen Euroopan yhteisö EY Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) 1993 Maastrichtin sopimus Euroopan unioni (EU) => Kolmen pilarin unioni 2009 Lissabonin sopimus Virallinen nimi: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta Pilarirakenne poistui, Euroopan yhteisö (EY) –käsitteen tilalle Euroopan unioni (EU)

Lissabonin sopimuksen vaikutukset (1): Sopimus muuttaa EU:n vanhoja perussopimuksia mutta ei korvaa niitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY-sopimus) nimi muuttui Sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta Unionista tuli oikeushenkilö Toimielinten toimivaltajaon selkeyttäminen: Parlamentille lisää valtaa kun yhteispäätösmenettelystä tuli ns. tavallinen lainsäätämismenettely Neuvostossa määräenemmistöpäätökset lisääntyvät Määräenemmistövaatimus vuodesta 2014 alkaen: 55% jäsenmaista ja 65% koko EU:n väestöstä Päätöksen estämiseen tarvitaan 4 maata

Lissabonin sopimuksen vaikutukset (2): Kansallisten parlamenttien aseman vahvistaminen Veto-oikeuden supistaminen Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitovaksi: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeudet Eurooppaneuvostolle pysyvä puheenjohtaja (EU:n ”presidentti”) Unionin aseman vahvistaminen kansainvälisellä näyttämöllä: EU:n ulkoasiainministeri Eurooppa-tiedotuksen esite: http://www.eurooppatiedotus.fi/public/download.aspx?ID=52013&GUID={40274C0D-106F-4EB9-939A-EFDDFF242409}

LISSABONIN SOPIMUKSEN PERUSSOPIMUKSIEN MUUTOSPROSESSI TAUSTAA PERUSSOPIMUKSIEN MUUTOSPROSESSI Tavoite Euroopan perustuslaista HVK 18.6.2004: Sopimus Euroopan perustuslaiksi Jäsenvaltiot allekirjoittivat sopimuksen Roomassa 29.10.2004 Edellytys sopimuksen voimaanastumiselle 2006 olisi ollut sen ratifiointi jokaisessa jäsenmaassa Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksissään 2005 => Pohdintatauko, aikaisempien sopimusten voimassaolo jatkui LISSABONIN SOPIMUS Eurooppaneuvoston kokous Brysselissä 23.6.2007: Ehdotus perussopimuksiin tehtävistä muutoksista Asetettiin HVK tekemään ehdotus uudeksi sopimukseksi 2007 loppuun mennessä 13.12.2007 EU:n jäsenvaltioiden päämiehet allekirjoittivat sopimuksen Lissabonissa Suomi ratifioi sopimuksen 30.9.2008 Lissabonin sopimus ratifioitiin lopulta viimeisimmässäkin jäsenvaltioissa ja se astui voimaan 1.12.2009 nimellä Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (Lähde: http://www.vn.fi/eu/teemoja/perustuslaki/fi.jsp, viitattu 19.1.2007, 30.9.2007)

EU-OIKEUDEN LÄHTEET Ensisijainen oikeus Johdettu oikeus Jäsenvaltioiden ratifioimat perussopimukset Jäsenvaltioiden liittymissopimukset Johdettu oikeus Asetukset Direktiivit Päätökset Suositukset EU-tuomioistuimen ratkaisut Kansainväliset sopimukset

EU-OIKEUS KANSALLISENA OIKEUSLÄHTEENÄ Suoraan sovellettavaa oikeutta Jäsenvaltioiden väliset sopimukset SUOMEN OIKEUS Asetukset Direktiivit Päätökset Suoraan sovellettavaa oikeutta Modified from: Kivelä, H. – Nordell, R. 2003. Yrittäjän oikeutta p. 16. Helsinki: WSOY

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELIMET Eurooppa-neuvosto (”Huippukokous”) Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto Euroopan komissio Euroopan unionin tuomioistuin (”EU-tuomioistuin”) Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan keskuspankki

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄNJAKO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISSA EUROOPPA-NEUVOSTO Poliittiset suuntaviivat EUROOPAN KOMISSIO Valmistelu ja aloitteen- teko Lausunto- pyyntö Lausunto- pyyntö Lausunto Lausunto TALOUS- JA SOSIAALI- KOMITEA ALUEIDEN KOMITEA Eh- do- tus EUROOPAN PARLAMENTTI Lausunto- pyynnöt EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Päätöksenteko Pysyvien edustajien neuvosto COREPER Päätös Työryhmät EUROOPAN KOMISSIO Toimeenpano ja valvonta © Satu Pitkänen 2010

Eurooppa-neuvosto Jäsenet: valtion- tai hallitusten päämiehet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja komission puheenjohtaja Työskentelyyn osallistuu myös unionin ”ulkoministeri” Määrittelee unionin yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet Valitsee puheenjohtajansa kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi Kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa Puheenjohtaja Donald Tusk (1.12.2014 alk.)

Euroopan parlamentti Enintään 754 jäsentä ”MEPpiä” Edustaa Eu-kansalaisia, valitaan 5 vuodeksi kerrallaan Toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä Huolehtii poliittisesta valvonnasta Valitsee Komission puheenjohtajan

Euroopan unionin neuvosto Toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä Muodostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista Kokoontuu eri kokoonpanoissa Jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (COREPER) huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta Tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä 1.11.2014 alkaen vähintään 55 prosenttia neuvoston jäsenistä ja vähintään viisitoista jäsentä, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä Päätöksen estämiseen tarvitaan vähintään neljä neuvoston jäsentä

Euroopan komissio Ajaa unionin yleistä etua Valvoo unionin oikeuden soveltamista Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa Valvoo erityisesti kilpailun vapauden toteutumista Toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia Huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta Tekee lainsäätämisaloitteet Komission jäsenet valitaan 5 vuodeksi jäsenvaltioiden esitysten perusteella Toistaiseksi 1 komissaari kustakin jäsenvaltiosta Jäsenet edustavat EU:n, eivät jäsenvaltioiden intressejä Komissio vastuussa Euroopan parlamentille

Euroopan unionin tuomioistuin Huolehtii siitä, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia Koostuu Unionin tuomioistuimesta Unionin yleisestä tuomioistuimesta Erityistuomioistuimista  Yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta, valitaan 6 vuodeksi Tuomareita avustavat julkisasiamiehet

VETOAMINEN EU-TUOMIOISTUIMEEN SUORA: EPÄSUORA: TUOMIO EU- TUOMIOISTUIN 1. Komissio Lausunto 2. Jäsenvaltiot Unionin yleinen tuomioistuin 3. Yksityiset asianosaiset: Kanteet EU:n toimielimiä vastaan Kansalliset tuomioistuimet TUOMIO Yksityiset asianosaiset © Satu Pitkänen 2010

ONKO EU ONNISTUNUT TAVOITTEISSAAN? EU:N MAHDOLLISUUDET JA UHAT?