III Miten Euroopan unioni toimii?

Esitys aiheesta: "III Miten Euroopan unioni toimii?"— Esityksen transkriptio:

1 III Miten Euroopan unioni toimii?

2 7 Kuka päättää, mistä ja miten?

3 EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat:
1) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 2) Euroopan parlamentti 3) Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto 4) Euroopan komissio muut toimielimet valvovat, antavat neuvoja ja valmistelevat edellisten toimintaa

4 1) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous
jäsenmaiden hallitusten pääministerit ja joidenkin maiden valtionpäämiehet koolla muutaman kerran vuodessa kokoontuu Brysselissä tai EU:n puheenjohtajamaassa antaa poliittiset linjaukset Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on EU:n ”presidentti”, jonka toimikausi 2½ vuotta

5 2) Euroopan parlamentti
751 jäsentä eli europarlamentaarikkoa (meppiä) kaikista jäsenmaista kokoontuu Strasbourgissa Ranskassa ja Brysselissä Belgiassa jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla istuntokausi 5 vuotta edustajien määrä suhteessa maan väkilukuun; Suomella 13 edustajaa

6 mepit kuuluvat europuolueisiin omien kansallisten puolueidensa mukaan
työskentelymuotoja täysistunnot ja 20 valiokuntaa säätää asetukset, direktiivit ja unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa valvoo päätösten toimeenpanoa valvoo demokratian toteutumista: oikeus valita komission jäsenet oikeus erottaa komissio epäluottamuslauseella

7 3) Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto
28 jäsentä eli jäsenmaiden hallitusten ministerit yhdeksän eri kokoonpanoa: kunkin toimialan ministerit muodostavat oman kokoonpanonsa (esim. maatalousministerit) päätöksenteko: painotetut äänimäärät suhteessa maan väkilukuun; Suomella 7 ääntä eniten valtaa ja ylin päätöksentekijä EU:ssa

8 säätää lait (asetukset ja direktiivit) yhdessä parlamentin kanssa
solmii EU:n kansainväliset sopimukset kolmansien maiden (eli unioniin kuulumattomien valtioiden) kanssa kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa päätökset tehdään joko: 1) yksimielisesti, 2) enemmistöpäätöksellä tai 3) määräenemmistöllä (joko 73,9% neuvoston äänistä tai 62% unionin väestöstä päätöksen takana)

9 4) Euroopan komissio 28 jäsentä eli komissaaria, kausi 5 vuotta
jäsenmaista riippumaton ylikansallinen elin ajaa koko unionin etua aloiteoikeus lainsäädännössä valvoo päätösten toimeenpanoa, EU:n varojen käyttöä ja perussopimusten noudattamista kiistanalainen: käyttää suurta valtaa, mutta ei ole kansalaisten valitsema

10 Täydentäviä toimielimiä
valvontatehtävissä Euroopan unionin tuomioistuin tilintarkastustuomioistuin Euroopan oikeusasiamies neuvontatehtävissä talous- ja sosiaalikomitea alueiden komitea Euroopan keskuspankki ja investointipankki

11 Euroopan unionin tuomioistuin
sijaitsee Luxemburgissa, yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta tuomiovalta asioissa, joista unioni päättää huolehtii, että eurooppaoikeutta tulkitaan, sovelletaan ja noudatetaan samoin koko Euroopan unionin alueella kansalaiset voivat tehdä tuomioistuimelle kanteluja EU:n toimielinten menettelystä

12 Tilintarkastustuomioistuin
tarkastaa unionin talousarviota varmistaa, että varoja on hallinnoitu moitteettomasti oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsitelleiden organisaatioiden tilit voi tarvittaessa viedä asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

13 Täydentävien toimielinten tehtäväkentät
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia Euroopan unionin alueiden komitea edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä Euroopan keskuspankki vastaa euroalueen rahapolitiikasta ja määrää ohjauskorot

14 Euroopan investointipankki Euroopan oikeusasiamies
rahoittaa EU:n investointihankkeita Euroopan oikeusasiamies suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisilta epäkohdilta Lisäksi Euroopan unionilla on 19 erillisvirastoa ja –laitosta, jotka hoitavat tiettyjä tieteellisiä, teknisiä tai hallinnollisia tehtäviä.

15 Päätöksenteko Euroopan unionissa
komissio valmistelee ja tekee lakialoitteet lakialoitteen voivat tehdä myös unionin kansalaiset (kansalaisaloitteella oltava 1 miljoona allekirjoittajaa ¼ jäsenvaltioista) ministerineuvosto ja parlamentti säätävät lait (vrt. ero Suomen lainsäädäntöön) ehdottaessaan uutta lakia komissio valitsee päätöksentekotavan (3 vaihtoehtoa):

16 Lain säätäminen EU:ssa
1) kuulemismenettely = parlamentti antaa vain lausunnon laista ministerineuvosto päättää 2) hyväksyntämenettely = ministerineuvoston saatava parlamentin suostumus käsiteltävään lakiin parlamentti voi hyväksyä tai hylätä lain sellaisenaan, mutta ei saa muuttaa lain sisältöä

17 3) tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely )
parlamentti ja ministerineuvosto päättävät yhdessä, 1- 3 käsittelyä yhteispäätösmenettely vahvistaa parlamentin asemaa parlamentti voi hylätä neuvoston päätökset

18 Eurooppalainen kansalaisaloite
Pyydetään Euroopan komissiota tekemään halutusta aiheesta lakialoite. Väh allekirjoittajaa ¼ jäsenmaista

19 https://www. youtube. com/watch
F9P8&index=2&list=PLPDrO813wNFTX-- axyVo9SkLdsoNOSjuE Kansalainen ja Eurooppa

20 Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös
Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös. Miten kukin niistä vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön? (Yo-tehtävä, kevät 2006)

21 EU:n säädöstyypit 1) asetus tulee voimaan sellaisenaan koko unionin
alueella asetuksen kanssa ristiriidassa oleva kansallinen laki on kumottava huom. ero Suomen lainsäädäntöön: Suomessa asetus = lakia tarkentavat ohjeet lain täytäntöönpanoa varten

22 2) direktiivi lainsäädäntöohje pyrkimys yhdenmukaisiin lakeihin EU:ssa kansalliset lait muutettava direktiivin mukaisiksi määräajan sisällä 3) päätös sitoo kaikkia, joille se on tarkoitettu, esim. jäsenvaltio tai yritys sitoo vain vastaanottajaa

23 muita edellisiä vähemmän sitovia EU:n säädöstyyppejä:
suositus lausunto tiedonanto ilmoitus

24 EU:n talous unionin budjetti oli 141,5 miljardia 2010 (vrt. Suomen valtion budjetti 2010: 49,9 mrd.) unioni rahoittaa toiminnastaan yli 60% jäsenmailta kerättävistä jäsenmaksuista määräytyvät bkt:n ja väkiluvun mukaan toinen tärkeä tulonlähde tuontitullit unionin ulkopuolisista maista tuotavista tuotteista pyritään vähentämään, jotta kehitysmaiden tuotteet pääsisivät Euroopan markkinoille

25 unionimaat jakautuvat nettosaajiin ja nettomaksajiin
nettomaksaja maksaa EU:lle jäsenmaksuja enemmän kuin saa sieltä tukiaisia yleensä vanhat ja pohjoiset jäsenmaat ovat nettomaksajia uudet ja eteläiset maat usein nettosaajia Iso-Britannialla erityisasema: jäsenmaksuhuojennukset luvulta; muut maksavat brittien puolesta

26 Euroopan unionin menot 2010

27 EU:n talouden haasteita
laajentuminen lisännyt kustannuksia lähes 80% EU:n kuluista maatalous- ja aluetukiin, jotka lisäävät vain vähän kilpailukykyä tietoyhteiskunta vaatii kilpailukykyä: tarve investoida koulutukseen, tutkimukseen ja liikenteeseen kestävä kehitys vaatii lisäinvestointeja EU:n globaali toiminta vaatii lisäkuluja

28 Uskottavuusvaje Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet:
a) uskottavuusvaje, b) demokratiavaje ja c) vallan legitimiteettiongelma? Mitä tarkoittaa EU:n toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaate? Tarkastele äänestysaktiivisuusasetelmaa s Analysoi maiden välisiä eroja ja pohdi selityksiä äänestysaktiivisuuden eroille.

29 EU:n uskottavuusongelma
EU kärsii monien kansalaistensa mielestä uskottavuusvajeesta kansallisten ja unionin etujen välillä ristiriitoja ristiriidat näkyvät myös parlamentissa, jossa useita unionin vallan kaventamista vaativia ryhmiä muutamat ryhmät ajavat maansa eroa EU:sta vain Grönlanti eronnut yhteisöstä 1982

30 Demokratiavaje demokratiavaje = vallan legitimiteettiongelma eli vallan oikeutuksen ongelma: onko koko EU tarpeellinen? moni unionin kansalainen kokee, että EU:lla ei ole mitään annettavaa eikä unionin päätöksentekoon voi mitenkään vaikuttaa tämä näkyy laimeana osallistumisena EU-vaaleihin; äänestysprosentti yleensä alle 50%

31 EU-kielteisyyden perusteita
maiden oma kansallinen itsemääräämisoikeus (suvereenius) kaventuu EU hyödyttää vain Brysselin herroja ja euroeliittiä, ei tavallista kansaa unioni olemassa vain, jotta suuryritykset voivat kahmia voittoja sisämarkkinoilla yhteinen rahapolitiikka ja valuutta eivät sovi kaikille unionimaille

32 Tulkitse kuvaa!

33 EU-myönteisyyden perusteita
sisämarkkinat ja niiden tuomat edut laajenevat taloudet ja markkinat unionin alueella euron tuoma taloudellinen vakaus laaja yhteistyö ja vuorovaikutus EU:n sisällä laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kansalaisille (4 vapautta, Schengenin sopimus) turvallisuus

34

35 Erilaisia tapoja suhtautua unioniin
1) eurofiilit tavoitteena Euroopan federalistinen liittovaltio, joka lopettaa kansallisvaltioiden ristiriidat 2) euroskeptikot yhdentymisen tausta oli kylmässä sodassa Neuvostoliiton hajottua yhdentymiselle ei nykyään enää tarvetta

36 3) euro-optimistit henkinen ilmasto Euroopassa valmis yhdentymiselle integraatio hyödyttää talouselämää ja yritystoimintaa 4) europessimistit korostavat nationalismia, kansallista kulttuuria ja taloutta kannattajia etenkin uusissa EU-maissa eivät usko ”kansalaisten Eurooppaan”

37 Toimielimet Selvitä Euroopan parlamentin asema ja tehtävät Euroopan unionin päätöksenteossa (Yo-tehtävä, kevät 2007) Vertaile komission ja ministerineuvoston tehtäviä ja roolia unionissa. Mikä on Eurooppa-neuvoston tehtävä EU:n päätöksenteossa? Ota selville, mitä asioita kukin europuolue ajaa (puolueet s. 76).

38 Päätöksenteko ja säädöstyypit
Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös. Miten kukin niistä vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön? (Yo-tehtävä, kevät 2006) 2) Mitkä tehtävät komissiolla, parlamentilla ja ministerineuvostolla on lainsäädännössä? Miten parlamentin rooli lainsäädännössä vaihtelee eri päätöksentekotavoissa? Selvitä, mikä on EU:n kansalaisaloite. Kansalainen ja Eurooppa

39 EU:n talous Mistä EU saa tulonsa? Mihin EU kohdentaa menonsa?
Kuinka unionin tuloja on esitetty lisättäväksi? Pohdi, mitä etuja jäsenmaa saa EU:n jäsenmaksun vastineeksi? Pohdi, mitkä tekijät voivat uhata unionin taloutta.

40 8 Suomi Euroopan unionissa

41 Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Suomen kansainvälinen asema muuttui ja luvun vaihteessa ← kylmän sodan loppu, Neuvostoliiton muutokset ja hajoaminen 1991 - aiemmin NL pyrki estämään Suomea liittymästä läntisiin järjestöihin Suomelle tuli tilaisuus lähteä mukaan Länsi-Euroopan yhdentymiseen

42 1989 Suomi aloitti EY:n kanssa neuvottelut liittymisestä ETA:een (Euroopan talousalue = EY:n ja EFTA:n yhteistalousalue) 1992 Suomi haki EY:n jäsenyyttä yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa 1994 kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun; tulos: 57% puolesta, 43% vastaan 1994 eduskunta päätti lopullisesti liittymisestä 1995 Suomi mukaan unioniin Ruotsin ja Itävallan kanssa

43 Suomi unioniin vai ei – perusteita 1994
Puolesta turvallisuuspolitiikka: Venäjän olot sekavat luvun alussa ainutlaatuinen tilaisuus liittyä läntiseen yhteisöön Suomen ”läntisyyden sinetöinti” Vastaan turvallisuuspolitiikka: Venäjä liitosta vastaan päätösvalta siirtyy Brysseliin itsenäisyys menetetään maatalous ei sopeudu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan pakolaisuus, rikollisuus ja vieraat vaikutteet Suomeen

44 Mikä muuttui, mikä ei jäsenyyden myötä?
kulutustavarat halpenivat Suomen suljetuille markkinoille EU:n sisämarkkinoiden myötä kilpailevia tuotteita EU-lainsäädäntö voimaan: oma lainsäädäntövalta väheni vapaus matkustaa, opiskella ja työskennellä vapaasti EU:n alueella Ei muutosta muut EU-kansalaiset eivät rynnänneet ostamaan vapaa-ajan asuntoja Suomesta alkoholimonopoli ↔ ongelma sopeutuminen alkoholin vapaaseen tuontiin kansallinen kulttuuri muuttui vähän

45 Suomen toimintalinja EU:ssa
Suomi on ollut aktiivinen EU:n jäsen Suomi pyrki päätöksenteon ytimeen (pääministeri Paavo Lipposen linjaus) Suomi aktiivisempi kuin muut Pohjoismaat, vrt. Ruotsi ja Tanska esim. euron ulkopuolella ongelmia EU-suhteessa: maatalous (pohjoinen sijainti, erityistukien tarve) turvallisuuspolitiikka (Suomi ei Naton jäsen; Suomi sitoutunut EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan)

46 EU-asioista päättäminen Suomessa
EU-asiat eivät ole Suomessa ulkopolitiikkaa tai kansainvälisiä suhteita vaan sisäpolitiikkaa pääministeri johtaa, kuten muutakin sisäpolitiikkaa parlamentarismin mukaisesti 1) eduskunta päättää EU-asioista Suomessa 2) valtioneuvosto valmistelee EU-asiat eduskunnan päätettäväksi

47 eduskunta käsittelee unionin säädösehdotukset, jotka kuuluvat eduskunnan toimivaltaan
suuri valiokunta EU-valiokunta, 25 jäsentä varmistaa eduskunnan vaikutuksen ja parlamentaarisen valvonnan EU-asioissa ilmaisee eduskunnan kannan EU-asioissa erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja omaan alaansa liittyvissä EU-asioissa suurelle valiokunnalle

48 EU-säädösehdotuksen käsittely unionissa ja Suomessa

49 Tehtäviä: suomalaiset ja unioni
Mitkä tekijät mahdollistivat Suomen liittymisen Euroopan unioniin? Ketkä vastustivat, ketkä kannattivat Suomen liittymistä unioniin? Mitä uhkia ja mitä mahdollisuuksia ajateltiin EU- jäsenyyden tuovan tullessaan? Miten nämä toteutuivat? Selvitä, miten EU-asioista päätetään Suomen poliittisessa järjestelmässä.

50 Suomi ja EU Lue fokusaukema s ”Kansalaisten kokemuksia Euroopan unionista” ja pohdi, missä määrin ja miksi monet suomalaiset suhtautuvat torjuvasti unioniin. Pohdi omaa suhtautumistasi unioniin, ja perustele kantasi. Pohdi, mitä hyötyjä ja haittoja Suomelle olisi koitunut, jos se olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle.